Uutiset Afganistanin konflikti

Ilmapommituksissa kuolleiden määrä kasvanut Afganistanissa

Afganistanissa on kuollut tai loukkaantunut ilmaiskuissa tänä vuonna yli 50 prosenttia enemmän siviilejä kuin viime vuonna samaan aikaan. Trumpin hallinto on tänä vuonna lisännyt ilmaiskuja.
Maan sisäisten pakolaisten leiri Afganistanissa
Maan sisäisten pakolaisten leiri Kabulin ulkopuolella. Afganistanissa on kuollut tänä vuonna yli 2 600 siviiliä. (Kuva: Fardin Waezi / UN Photo )

Afganistanin väkivaltaisuuksissa on kuollut tai loukkaantunut tänä vuonna yli 8 000 ihmistä. Vaikka uhrien kokonaismäärä on hieman laskenut viime vuoteen verrattuna, ilmaiskuissa kuolleiden määrä on lisääntynyt merkittävästi, kertoo YK:n Afganistan-operaatio Unama.

Unaman tuore raportti käsittelee tämän vuoden yhdeksää ensimmäistä kuukautta. Niiden aikana on kuollut 2 640 siviiliä ja loukkaantunut 5 379. Kuolonuhrien määrä on viime vuoteen verrattuna hieman kasvanut ja loukkaantuneiden määrä vähentynyt. Määrä on edelleen lähellä ennätystasoa, Unama kertoo.

Suurin osa siviileistä kuolee tai loukkaantuu maaoperaatioiden, itsemurhaiskujen ja improvisoitujen räjähteiden seurauksena. Vaarallisinta on Kabulissa, Helmandissa, Nangarharissa, Kandaharissa ja Faryabissa, raportista selviää.

Raportin mukaan tänä vuonna kuitenkin etenkin ilmaiskuissa loukkaantuneiden tai kuolleiden määrä on noussut 52 prosenttia edellisvuodesta. Suurin osa uhreista aiheutui Afganistanin omien joukkojen iskuista, mutta 38 prosenttia oli kansainvälisten ilmapommitusten aiheuttamia.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on elokuusta alkaen lisännyt ilmapommituksia Afganistanissa. Raportti ei kerro, onko se uhrimäärän kasvun taustalla. Afganistanin puolustusministeriö on kuitenkin muistuttanut, että suurimman osan uhreista aiheuttavat talebanit, Reuters kertoo.

Raportin mukana 64 prosenttia uhreista aiheutuu hallitusta vastustavien joukkojen toimista.

Afganistanin konflikti konfliktiYK Afganistan

Lue myös

Koulutyttöjä Afganistanin Kandaharissa vuonna 2014. (Kuva: GPE/Jawad Jalali / CC BY-NC-ND 2.0)

Yli 400 000 afganistanilaislasta putoamassa koulusta tänä vuonna

Pelastakaa Lapset -järjestön arvion mukaan lisääntynyt epävakaus ja pakkopalautukset Pakistanista ajavat lapsia pois koulusta yli tuhannen päivätahdilla.
Unaman ihmisoikeusjohtaja Danielle Bell sekä johtaja Tadamichi Yamamoto esittelivät tällä viikolla YK:n Afganistan-raporttia. (Kuva: UN Photo / Fardin Waezi)

Afganistanin siviiliuhrien määrä nousi rajusti

Afganistanissa kuoli tai vammautui siviilejä viime vuonna eniten vuosiin. Lapsia kuoli lähes tuhat.

Pääuutiset

Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson
Frank Johanssonin mielestä järjestöjen pitäisi tehdä enemmän vaikuttamistyötä ja vähemmän kehitysyhteistyötä.(Kuva: Teija Laakso)

Valtasiko bisneslogiikka maailmanparannuksen? – Uusi kirja perkaa järjestöjen kasvun syitä ja seurauksia

Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä auttamisjärjestöjen maailmanparannuskutsumus on muuttunut jatkuvan kasvun tavoitteluksi. Vaikka avulla tehdään paljon hyvää, sillä ei hänen mukaansa puututa riittävästi eriarvoistaviin rakenteisiin.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.
Kuva EU-parlamentin istuntosalissa
Aseteollisuus jyräsi Euroopan parlamentin, kun puolustusrahastosta päätettiin, sanovat järjestöt.(Kuva: © European Union 2017 - European Parliament / CC BY-NC-ND 2.0)

Aseteollisuus lobbaa EU:ssa – järjestöt huolissaan

Aseteollisuuden lobbareilla oli suuri valta, kun EU:n uudesta puolustusrahastosta päätettiin, sanotaan tuoreessa raportissa.
Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt.(Kuva: Richard / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.