Uutiset

Ihmisoikeudet eivät ole länsimaiden vientituote

Ihmisoikeuksia on syytetty toisinaan länsimaiseksi keksinnöksi. Monien suomalaisjärjestöjen mukaan paikallisissa yhteisöissä ihmisoikeuksiin suhtaudutaan kuitenkin myönteisesti.
(Kuva: Zack Lee / cc 2.0)
Kenialaisen maalaiskylän nuoret huomasivat kyläkomitean rahankäyttöä tutkiessaan, että koululle vievän tien korjaamiseen tarkoitettuja rahoja ei ollut käytetty siihen, mihin piti. He nostivat asiasta metelin, mobilisoivat yhteisön asiansa taakse ja saivat lopulta tiensä korjattua.

Se on yksi esimerkki ihmisoikeusperustaisen kehitysyhteistyön onnistumisesta, kertoo kehitysyhteistyöjärjestö Plan Suomen ohjelmajohtaja Julia Ojanen.

Ihmisoikeusperustainen lähestymistapa on ollut keskeinen osa järjestön työtä jo vuosia. Jatkossa se tulee olemaan suomalaisessa kehitysyhteistyössä enemmän esillä, sillä ihmisoikeudet ovat yksi ulkoministeriön tuoreen kehityspoliittisen toimenpideohjelman painopisteistä.

Ihmisoikeus- ja demokratiatyötä tekevät suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt ovat linjaukseen tyytyväisiä.

"Näkökulma on selkeästi muuttunut edellisestä ohjelmasta, jossa ihmisoikeudet nähtiin enemmänkin kestävän kehityksen edellytyksenä. Nyt ihmisoikeudet ovat tavoite itsessään, pääpointti kehityksessä. Se on tärkeä muutos", sanoo Kirkon Ulkomaanavun (KUA) oikeudet ja osallisuus -asiantuntija Anna Salmivaara.

Osallistuminen avainasia

Ihmisoikeuksien ja kehitysyhteistyön linkittäminen toisiinsa ei ole uusi asia. KUA:n ja Planin työssä ihmisoikeudet ovat olleet tärkeällä sijalla jo vuosia.

Kummassakin järjestössä painotetaan ajatusta siitä, että valtioilla on velvollisuus suojella ihmisten oikeuksia, mutta myös ihmisillä itsellään on oltava mahdollisuus osallistua oikeuksiensa vaatimiseen.

Käytännössä se näkyy esimerkiksi paikallisten viranomaisten kouluttamisena sekä kansalaisten osallistumisen edistämisenä. Esimerkiksi Planin Kenian-työssä nuoret kävivät läpi perustuslain sisältöä, mikä johti lopulta siihen, että he alkoivat vaatia hallinnolta parempaa vastuullisuutta.

KUA:lla puolestaan on ihmisoikeushankkeita muun muassa Kongon demokraattisessa tasavallassa. Niissä muun muassa tarjotaan väkivaltaa kokeneille naisille oikeudellista apua sekä ammattikoulutusta. Myös viranomaisiin pyritään vaikuttamaan, sillä usein nämä katsovat väärinkäytöksiä läpi sormien.

Eriarvoisuudesta hyötyy vain eliitti

Viime aikoina kehitysmaiden ihmisoikeuskeskustelussa ovat nousseet esiin etenkin afrikkalaisten johtajien homovastaiset mielipiteet. Vaikka kehitysmaatkin ovat allekirjoittaneet keskeiset ihmisoikeussopimukset, poliitikot saattavat väittää ihmisoikeuksia länsimaiseksi tuontituotteeksi.

Järjestöt tunnistavat asenteen, mutta muistuttavat, ettei kysymys ole mustavalkoinen. Julia Ojanen huomauttaa, että afrikkalaisen homofobian yleistymiseen ovat luultavasti vaikuttaneet myös eurooppalaiset lähetyssaarnaajat.

Anna Salmivaaran kokemuksen mukaan taas ihmisoikeuksien länsimaisuuden nostavat esiin usein ne, jotka hyötyvät eriarvoisuudesta. Esimerkiksi naisten oikeuksien vastustajat ovat yleensä miehiä.

Paikallisyhteisöissä ihmisoikeudet kuitenkin otetaan järjestöjen mukaan yleensä myönteisesti vastaan.

Kehitysmaissa poliittista osallistumista edistävän Demo ry:n vt. toiminnanjohtaja Tiina Kukkamaa-Bah muistuttaa, että jo arabikevät on osoitus siitä, etteivät ihmisoikeudet ja demokratia ole vain länsimaisia käsitteitä.

"Kaikkialla ihmiset haluavat osallistua itseään koskevan päätöksentekoon ja toteuttaa oikeuksiaan. Paikan päälle ei voi viedä asioita, vaan voi vain tukea paikallisia pyrkimyksiä."

Paperilta käytäntöön

Järjestöt toivovat, että kehityspoliittisen toimenpideohjelman ihmisoikeuslinjaus toteutuu myös käytännössä Suomen kehitysyhteistyössä.

Ohjelmaa muotoilemassa ollut ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston neuvonantaja Iina Soiri lupaa, että luvassa on muutakin kuin paperia, vaikkei kehitysyhteistyössä täyskäännöstä tehdäkään.

Hänen mukaansa Suomi nostaa ihmisoikeuksia jatkossa aktiivisemmin esille niin kansainvälisissä piireissä kuin kumppanien kanssakin käytävissä keskusteluissa, mutta myös konkreettisempaa työtä on luvassa.

Joissakin tapauksissa voidaan tukea eri maiden ihmisoikeuskomiteoita sekä antaa poliittista tukea ahdingossa oleville ihmisoikeuspuolustajille.

Suomen eri kehitysyhteistyötoimijoille, kuten järjestöille, on mahdollisesti luvassa koulutusta tai ohjeistusta ihmisoikeusperustaisuuden toteuttamisesta.

Myös yksittäisissä hankkeissa aiotaan huomioida ihmisoikeudet.

"Esimerkiksi Tansaniassa suunnitellaan juuri isoa metsähanketta. Jo suunnitteluvaiheessa varmistetaan, että hankkeen tavoitteet eivät millään tavalla aja alleen paikallisyhteisöjen tai vähemmistöjen oikeuksia, vaan otetaan huomioon alueella asuvien ihmisten tarpeet. Paikallisyhteisöjä otetaan myös mukaan kehitysyhteistyöhön."

ValokeilassaValokeilassa ihmisoikeudet ihmisoikeudetkehitysyhteistyö Suomi

Ihmisoikeusperustaisuus ei aina toteudu

Ihmisoikeusperustaisuus on ollut kehitysyhteistyödiskurssissa mukana ainakin kymmenen vuotta, ja se on myös akateemisten tutkimusten aihe.

Åbo Akademissa kansainvälisen oikeuden alalta väitöskirjaa tekevä Alessandra Sarelin tutkii ihmisoikeuksien roolia ja ihmisoikeusperustaisuuden toteutumista ruokaturvaprojekteissa Malawissa. Tutkimuskohteina ovat paikallinen järjestö, brittiläinen Oxfam sekä YK:n Maailman ruokaohjelma WFP.

Sarelinin mukaan ihmisoikeusperustaisuus ei sinänsä ole kehitysyhteistyössä huono tai hyvä asia. Malawin projekteissa siihen on kuitenkin suhtauduttava kriittisesti.

"Usein puhutaan kauniisti osallistumisesta ja muista ihmisoikeusperiaatteista, mutta käytännössä on jo päätetty, että projektin tavoite on jotakin tiettyä. Ihmisiä ei kuunnella eikä kysytä, mitä ihmisoikeudet tarkoittavat heille. Ihmisoikeuksia tarkastellaan vain omasta näkökulmasta", Sarelin toteaa.

Sarelinin mukaan paikallisten ihmisten itsensä pitäisi päästä mukaan määrittelemään, mitä ihmisoikeudet oikeastaan ovat.

"Ihmisoikeudet mielletään Afrikassa aika elitistisenä diskurssina. Se on ongelmallista. Se, että lähtökohta on avunantajan mielestä ihmisoikeusperustainen, ei välttämättä auta ihmisoikeuksien paikallistamista."

Lue myös

Näkökulma: Turvallisen rajallinen oikeus osallisuuteen

Työhön pääsyn viivästyttäminen lainsäädännöllä on karhunpalvelus sekä turvapaikanhakijalle että koko yhteiskunnalle, kirjoittaa Jussi Förbom.

Sahel välttyi täydeltä katastrofilta – toistaiseksi

Koko vuoden ruokapulasta kärsinyt Sahelin alue on saanut apua nopeammin kuin Afrikan sarvi viime vuonna. Hätäapua tarvitaan kuitenkin edelleen, sillä käytännössä alue on kroonisessa kriisissä.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Moskeijan minareetteja
Uskonnon harjoittaminen vähenee tutkimusten mukaan maahanmuuton yhteydessä, kirjoittaa tutkija Teemu Pauha.(Kuva: Serguel / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Maahanmuuttajien uskonnosta puhutaan enemmän kuin tiedetään

Keskiarvot maahanmuuttajien uskonnosta kuvaavat uskonnonharjoituksen yleistä tasoa, mutta niiden perusteella on vaikea sanoa mitään yksittäisten ihmisten vakaumuksesta, muistuttaa uskontotieteiljiä Teemu Pauha.
Lapsia heittelemässä koripalloja Gazassa
Lapsia Unrwan tapahtumassa Gazassa vuonna 2010.(Kuva: Shareef Sarhan / UN Photo / CC BY-NC-ND 2.0)

Palestiinalaispakolaisia käytetään pelinappulana – Yhdysvaltain rahoitusleikkaus vie peruspalveluita

Yhdysvallat leikkaa palestiinalaispakolaisten avustusjärjestön rahoituksesta yli puolet. Se on kova isku järjestölle, jonka hartioilla on yli viiden miljoonan pakolaisen koulutus, terveys, sosiaaliturva ja hätäapu koko Lähi-idässä.
Puoliksi syöty leivos
Miljardöörit syövät raportin mukaan "kakusta" yhä suuremman palan.(Kuva: Barb Watson / CC BY-NC 2.0)

Raportti: Miljardöörien vauraus kasvaa huimaa vauhtia – ”oire epäonnistuneesta talousjärjestelmästä”

Maailman viiden suurimman muotibrändin johtajat tienaavat neljässä päivässä sen, minkä bangladeshilainen vaatetyöläinen koko elämänsä aikana. Oxfam-järjestö vaatii tilanteeseen muutosta.