Uutiset

Ihmisoikeudet eivät ole länsimaiden vientituote

Ihmisoikeuksia on syytetty toisinaan länsimaiseksi keksinnöksi. Monien suomalaisjärjestöjen mukaan paikallisissa yhteisöissä ihmisoikeuksiin suhtaudutaan kuitenkin myönteisesti.
(Kuva: Zack Lee / cc 2.0)
Kenialaisen maalaiskylän nuoret huomasivat kyläkomitean rahankäyttöä tutkiessaan, että koululle vievän tien korjaamiseen tarkoitettuja rahoja ei ollut käytetty siihen, mihin piti. He nostivat asiasta metelin, mobilisoivat yhteisön asiansa taakse ja saivat lopulta tiensä korjattua.

Se on yksi esimerkki ihmisoikeusperustaisen kehitysyhteistyön onnistumisesta, kertoo kehitysyhteistyöjärjestö Plan Suomen ohjelmajohtaja Julia Ojanen.

Ihmisoikeusperustainen lähestymistapa on ollut keskeinen osa järjestön työtä jo vuosia. Jatkossa se tulee olemaan suomalaisessa kehitysyhteistyössä enemmän esillä, sillä ihmisoikeudet ovat yksi ulkoministeriön tuoreen kehityspoliittisen toimenpideohjelman painopisteistä.

Ihmisoikeus- ja demokratiatyötä tekevät suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt ovat linjaukseen tyytyväisiä.

"Näkökulma on selkeästi muuttunut edellisestä ohjelmasta, jossa ihmisoikeudet nähtiin enemmänkin kestävän kehityksen edellytyksenä. Nyt ihmisoikeudet ovat tavoite itsessään, pääpointti kehityksessä. Se on tärkeä muutos", sanoo Kirkon Ulkomaanavun (KUA) oikeudet ja osallisuus -asiantuntija Anna Salmivaara.

Osallistuminen avainasia

Ihmisoikeuksien ja kehitysyhteistyön linkittäminen toisiinsa ei ole uusi asia. KUA:n ja Planin työssä ihmisoikeudet ovat olleet tärkeällä sijalla jo vuosia.

Kummassakin järjestössä painotetaan ajatusta siitä, että valtioilla on velvollisuus suojella ihmisten oikeuksia, mutta myös ihmisillä itsellään on oltava mahdollisuus osallistua oikeuksiensa vaatimiseen.

Käytännössä se näkyy esimerkiksi paikallisten viranomaisten kouluttamisena sekä kansalaisten osallistumisen edistämisenä. Esimerkiksi Planin Kenian-työssä nuoret kävivät läpi perustuslain sisältöä, mikä johti lopulta siihen, että he alkoivat vaatia hallinnolta parempaa vastuullisuutta.

KUA:lla puolestaan on ihmisoikeushankkeita muun muassa Kongon demokraattisessa tasavallassa. Niissä muun muassa tarjotaan väkivaltaa kokeneille naisille oikeudellista apua sekä ammattikoulutusta. Myös viranomaisiin pyritään vaikuttamaan, sillä usein nämä katsovat väärinkäytöksiä läpi sormien.

Eriarvoisuudesta hyötyy vain eliitti

Viime aikoina kehitysmaiden ihmisoikeuskeskustelussa ovat nousseet esiin etenkin afrikkalaisten johtajien homovastaiset mielipiteet. Vaikka kehitysmaatkin ovat allekirjoittaneet keskeiset ihmisoikeussopimukset, poliitikot saattavat väittää ihmisoikeuksia länsimaiseksi tuontituotteeksi.

Järjestöt tunnistavat asenteen, mutta muistuttavat, ettei kysymys ole mustavalkoinen. Julia Ojanen huomauttaa, että afrikkalaisen homofobian yleistymiseen ovat luultavasti vaikuttaneet myös eurooppalaiset lähetyssaarnaajat.

Anna Salmivaaran kokemuksen mukaan taas ihmisoikeuksien länsimaisuuden nostavat esiin usein ne, jotka hyötyvät eriarvoisuudesta. Esimerkiksi naisten oikeuksien vastustajat ovat yleensä miehiä.

Paikallisyhteisöissä ihmisoikeudet kuitenkin otetaan järjestöjen mukaan yleensä myönteisesti vastaan.

Kehitysmaissa poliittista osallistumista edistävän Demo ry:n vt. toiminnanjohtaja Tiina Kukkamaa-Bah muistuttaa, että jo arabikevät on osoitus siitä, etteivät ihmisoikeudet ja demokratia ole vain länsimaisia käsitteitä.

"Kaikkialla ihmiset haluavat osallistua itseään koskevan päätöksentekoon ja toteuttaa oikeuksiaan. Paikan päälle ei voi viedä asioita, vaan voi vain tukea paikallisia pyrkimyksiä."

Paperilta käytäntöön

Järjestöt toivovat, että kehityspoliittisen toimenpideohjelman ihmisoikeuslinjaus toteutuu myös käytännössä Suomen kehitysyhteistyössä.

Ohjelmaa muotoilemassa ollut ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston neuvonantaja Iina Soiri lupaa, että luvassa on muutakin kuin paperia, vaikkei kehitysyhteistyössä täyskäännöstä tehdäkään.

Hänen mukaansa Suomi nostaa ihmisoikeuksia jatkossa aktiivisemmin esille niin kansainvälisissä piireissä kuin kumppanien kanssakin käytävissä keskusteluissa, mutta myös konkreettisempaa työtä on luvassa.

Joissakin tapauksissa voidaan tukea eri maiden ihmisoikeuskomiteoita sekä antaa poliittista tukea ahdingossa oleville ihmisoikeuspuolustajille.

Suomen eri kehitysyhteistyötoimijoille, kuten järjestöille, on mahdollisesti luvassa koulutusta tai ohjeistusta ihmisoikeusperustaisuuden toteuttamisesta.

Myös yksittäisissä hankkeissa aiotaan huomioida ihmisoikeudet.

"Esimerkiksi Tansaniassa suunnitellaan juuri isoa metsähanketta. Jo suunnitteluvaiheessa varmistetaan, että hankkeen tavoitteet eivät millään tavalla aja alleen paikallisyhteisöjen tai vähemmistöjen oikeuksia, vaan otetaan huomioon alueella asuvien ihmisten tarpeet. Paikallisyhteisöjä otetaan myös mukaan kehitysyhteistyöhön."

ValokeilassaValokeilassa ihmisoikeudet ihmisoikeudetkehitysyhteistyö Suomi

Ihmisoikeusperustaisuus ei aina toteudu

Ihmisoikeusperustaisuus on ollut kehitysyhteistyödiskurssissa mukana ainakin kymmenen vuotta, ja se on myös akateemisten tutkimusten aihe.

Åbo Akademissa kansainvälisen oikeuden alalta väitöskirjaa tekevä Alessandra Sarelin tutkii ihmisoikeuksien roolia ja ihmisoikeusperustaisuuden toteutumista ruokaturvaprojekteissa Malawissa. Tutkimuskohteina ovat paikallinen järjestö, brittiläinen Oxfam sekä YK:n Maailman ruokaohjelma WFP.

Sarelinin mukaan ihmisoikeusperustaisuus ei sinänsä ole kehitysyhteistyössä huono tai hyvä asia. Malawin projekteissa siihen on kuitenkin suhtauduttava kriittisesti.

"Usein puhutaan kauniisti osallistumisesta ja muista ihmisoikeusperiaatteista, mutta käytännössä on jo päätetty, että projektin tavoite on jotakin tiettyä. Ihmisiä ei kuunnella eikä kysytä, mitä ihmisoikeudet tarkoittavat heille. Ihmisoikeuksia tarkastellaan vain omasta näkökulmasta", Sarelin toteaa.

Sarelinin mukaan paikallisten ihmisten itsensä pitäisi päästä mukaan määrittelemään, mitä ihmisoikeudet oikeastaan ovat.

"Ihmisoikeudet mielletään Afrikassa aika elitistisenä diskurssina. Se on ongelmallista. Se, että lähtökohta on avunantajan mielestä ihmisoikeusperustainen, ei välttämättä auta ihmisoikeuksien paikallistamista."

Lue myös

Näkökulma: Turvallisen rajallinen oikeus osallisuuteen

Työhön pääsyn viivästyttäminen lainsäädännöllä on karhunpalvelus sekä turvapaikanhakijalle että koko yhteiskunnalle, kirjoittaa Jussi Förbom.

Sahel välttyi täydeltä katastrofilta – toistaiseksi

Koko vuoden ruokapulasta kärsinyt Sahelin alue on saanut apua nopeammin kuin Afrikan sarvi viime vuonna. Hätäapua tarvitaan kuitenkin edelleen, sillä käytännössä alue on kroonisessa kriisissä.

Pääuutiset

Ihmisiä taluttamassa polkupyöriä, taustalla metsä
Natya Chetanan teatteriseurue kulkee maaseudulla polkupyörillä.(Kuva: Subodh Patnaik / Natya Chetana)

Intialainen polkupyöräteatteri provosoi kansalaisia ongelmanratkaisuun

Natya Chetana -teatteriryhmän jäsenet kulkevat maaseudulla kylästä kylään polkupyörillä ja herättävät keskustelua herkistä yhteiskunnallisista ongelmista. Suomessa vierailleen ryhmän johtajan Subodh Patnaikin mukaan teatterin tehtävänä ei ole toimia taikasauvana vaan kysymysten esiin nostajana.
Kokousväkeä YK:n Kestävän kehityksen seurantakokouksessa New Yorkissa.
Kokoukseen osallistui yli 80 ministeritason valtionjohtajaa sekä lähes 2500 sidosryhmien edustajaa, esimerkiksi yrityksistä, järjestöistä ja tiedemaailmasta.(Kuva: Freya Morales / UNDP / CC BY-NC-ND 2.0)

Kestävän kehityksen kokous: Sitoumuksia, haasteita ja äitiyspakkauksia

YK:n kestävän kehityksen seurantakokouksessa jopa 44 maata raportoivat toimistaan kestävän kehityksen edistämiseksi. Sitoumuksista huolimatta toimet ovat kuitenkin tähän asti olleet riittämättömiä. Kokouksessa esiteltiin myös suomalainen äitiyspakkaus muistutuksena lisääntymis- ja seksuaalipalveluiden tärkeydestä.
Budhhalaisen temppelin huippu Katmandussa
Poliitikothaluavat pitää sotineet osapuolet – armeijan ja maolaiset – rauhallisina, joten heille menneiden rikosten selvittäminen riittäisi jo. (Kuva: Ralph Combs / CC BY-NC-ND 2.0)

Nepalin sisällissodan uhrien aika on pysähtynyt

Monet sisällissodan uhrit haluavat oikeutta ja suurempia korvauksia kokemistaan vääryyksistä. Poliitikot haluaisivat jo unohtaa sodan kauhut.
Kaksi afgaaninaispakolaista burkhissa.
Naiset saattavat kokea vainoa myös sukupuolensa takia. Vaino voi olla kunniaväkivaltaa, pakkoavioliittoja tai ihmiskauppaa. (Kuva: Luke Powell / UN Photo / CC BY-NC-ND 2.0)

UN Women: Sukupuoleen perustuva vaino tulisi olla turvapaikkaperuste

Moni sukupuolensa vuoksia vainoa kokenut nainen ei saa turvapaikkaa EU-maista lainsäädännön porsaanreikien vuoksi. Tällaista vainoa voi olla esimerkiksi kunniaväkivalta, pakkoavioliitot tai ihmiskauppa.