Uutiset Myanmarin kehitys

Ihmiskauppiaat ja villieläimet pelottavat rohingya-leirien pakolaislapsia

Rohingyojen pakolaisleireillä Bangladeshissa on vahvistettu 32 lapsikauppatapausta, mutta todellinen määrä voi olla suurempi. Avustusjärjestöjen raportin mukaan leirien lapset pelkäävät sieppauksia eikä moni tyttö uskalla mennä edes vessaan.
Rohingya-pakolaisia ja heidän asumuksiaan Bangladeshissa
Bangladeshiin on paennut 688 000 rohingyaa. Naiset pumppasivat vettä Balukhalin leirillä helmikuun alussa. (Kuva: Allison Joyce / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Ylikansoitetut rohingya-pakolaisten leirit Bangladeshissa ovat lapsille turvattomia paikkoja. Lapset kertovat pelkäävänsä muun muassa metsässä väijyviä väkivaltaisia miehiä, yön pimeydessä vaanivia ihmiskauppiaita sekä villieläimiä, käy ilmi kansainvälisten avustusjärjestöjen tuoreesta raportista.

Helmikuun lopulla tuli kuluneeksi puoli vuotta siitä, kun Myanmarin rohingyat ryhtyivät pakenemaan kotimaansa väkivaltaa Bangladeshin Cox’s Bazarin alueelle. Bangladeshiin on paennut yhteensä noin 688 000 ihmistä, jotka elävät kurjissa oloissa enemmän tai vähemmän virallisilla leireillä. Puolet pakolaisista on lapsia.

Leireillä avustustyötä tekevät Pelastakaa Lapset, World Vision ja Plan International haastattelivat 200:aa eri-ikäistä lasta ja 40:tä äitiä, joista suurin osa oli pakolaisia ja pienempi osa alueen muita asukkaita.

Lapset kertoivat jo kotimatkalla kokeneensa järkyttäviä asioita, kun heidän perheenjäseniään tapettiin tai heidän kotinsa poltettiin maan tasalle. Perillä uhkana ovat väkivalta, lapsityö, lapsiavioliitot sekä seksuaalinen hyväksikäyttö.

Lapset listasivat kolmeksi tärkeimmäksi huolenaiheekseen polttopuun keräämisen, heikot asumisolot sekä koulutuksen puutteet.

”Kukaan ei pidä polttopuun keräämisestä. Kerran yksi tyttö raiskattiin, kun hän oli keräämässä polttopuita yöllä”, eräs tyttö kertoi.

Tytöt kertoivat myös pelkäävänsä vessojen käyttöä häirintäuhan takia. Monet lapset kertoivat pysyttelevänsä mieluiten kotona ja kulkevansa ryhmissä, jos heidän on poistuttava kotoaan, sillä he pelkäävät ihmiskauppiaita. Leireillä on tähän mennessä vahvistettu ainakin 32 lapsikauppatapausta, mutta avustustyöntekijät pelkäävät, että todellinen luku on paljon suurempi, Pelastakaa Lapset kertoo.

Järjestöjen mukaan leirien turvallisuutta voitaisiin lisätä muun muassa paremmalla valaistuksella, lisäämällä lapsille turvallisia tiloja ja opiskelumahdollisuuksia sekä kiinnittämällä enemmän huomiota tyttöjen ja naisten turvallisuuteen esimerkiksi avustustarvikkeiden jakelussa.

Rohingyat ovat Myanmarissa pitkään syrjitty etninen vähemmistö, joilla ei ole maan kansalaisuutta. Väkivaltaisuudet heidän asuttamassaan Rakhinen osavaltiossa kärjistyivät viime vuoden elokuun lopulla sen jälkeen, kun rohingyojen vapautusjärjestö oli hyökkäillyt armeijaa vastaan. Armeija aloitti puhdistuksen, jossa on tapettu, raiskattu ja kidutettu rohingyoja ja poltettu heidän kotejaan.

Myanmarin kehitys lapsetpakolaisetkonflikti BangladeshBurma, Myanmar Pelastakaa Lapset ryPlan International Suomi

Suomalaisjärjestöistä apua Bangladeshiin välittävät ainakin:

Lue myös

Pakolaisleirin asumuksia Bangladeshissa

Pakolaisleiri on vankila monille rohingya-pakolaistytöille

Kehitysyhteistyöjärjestö Plan haastatteli 300:aa rohingya-pakolaistyttöä Bangladeshissa. Moni viettää päivänsä teltassa väkivallan pelon ja yhteisön rajoitusten vuoksi.
Cox's Bazarin pakolaisleiri Bangladeshissa

Amnesty: Rohingyojen aseistettu ryhmä teurasti hinduja Myanmarissa

Myanmarin armeija aloitti elokuussa 2017 etnisen puhdistuksen, jossa 693 000 rohingya-muslimia on ajettu Bangladeshiin. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on löytänyt nyt todisteita siitä, että myös rohingyoita edustava aseellinen ryhmä on syyllistynyt vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Koululaisia välitunnilla

Miljoonat lapset eivät opi koulussa, koska eivät ymmärrä, mitä opettaja sanoo – yhden kielen kansa on yhä monen maan ihanne

Yli kolmannes maailman koululaisista ei saa opetusta omalla äidinkielellään. Suomalainen Kimmo Kosonen ja etiopialainen Mesfin Derash Zeme ovat puhuneet vuosikymmenien ajan äidinkieleen pohjautuvan opetuksen puolesta. Etiopiassa sekä Aasian maissa viestin tärkeys on alettu ymmärtää, ja se näkyy myös oppimistuloksissa.
Rakennustyömaa ja autoja Riadissa Saudi-Arabiassa

Saudi-Arabia pidätti jälleen naisten oikeuksien puolesta kampanjoineita aktivisteja

Saudi-Arabia on luopumassa naisten ajokiellosta, mutta monet naisaktivistit eivät välttämättä pääse nauttimaan ajo-oikeudesta.
Pakolaisleirin asumuksia Bangladeshissa

Pakolaisleiri on vankila monille rohingya-pakolaistytöille

Kehitysyhteistyöjärjestö Plan haastatteli 300:aa rohingya-pakolaistyttöä Bangladeshissa. Moni viettää päivänsä teltassa väkivallan pelon ja yhteisön rajoitusten vuoksi.
Bambuesineitä myyvä perhe

Bambu pelastaa maata ja elinkeinoja Intiassa ja Kiinassa

Bambunistutuksella on muun muassa elvytetty tiilitehtaan pilaamaa maata Intiassa. Kaupallisten hyötyjen ohella bambusta on apua ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä se on tehokas hiilinielu.