Hiilienergiaa tuetaan julkisilla varoilla vientitukien, kehitysyhteistyövarojen ja muun rahoituksen kautta yhä miljardeilla dollareilla vuosittain. Vuosina 2007–2014 tuen arvo oli yhteensä yli 73 miljardia dollaria eli noin 65 miljardia euroa, käy ilmi ympäristöjärjestöjen tuoreesta raportista (pdf).

Muun muassa WWF:n rahoittama raportti kritisoi etenkin OECD-maita, joiden vientitakuulaitokset vastaavat maiden päästövähennyslupauksista huolimatta lähes puolesta kansainvälisistä julkisista hiilituista. Köyhimpiin maihin vientitukia ei myönnetä, vaikka hiilienergian tärkeyttä perustellaan usein juuri niiden energiantarpeella.

"Hallitusten on lopetettava ilmastonmuutosta aiheuttavien teollisuudenalojen tukeminen. Niiden kyky suoriutua tästä on avaintesti taistelussa ilmastonmuutosta vastaan Pariisin ilmastokokouksen alla. Jos ne eivät voi edes lopettaa almujen jakamista hiiliteollisuudelle, mitä ne sitten voivat tehdä?" sanoo Oil Change International -järjestön johtaja Stephen Kretzmann.

Raportin mukaan hiilen tukeminen synnyttää vuosittain lähes puolen miljardin tonnin hiilidioksidipäästöt, mikä tarkoittaa yhtä suurta määrää saasteita kuin Italia tuottaa vuodessa. Pahin hiilentukija on Japani, joka antoi kahdeksan vuoden aikana tukea lähes 18 miljardia euroa. Sen jälkeen tulevat Kiina, Etelä-Korea, Saksa ja Yhdysvallat. Kretzmannin mukaan ilman Japanin, Etelä-Korean ja Australian kaltaisten lobbausta OECD olisi jo luopunut vientitukien myöntämisestä hiilienergialle.

20 pahimman saastuttajan joukossa on myös kolme Pohjoismaata, Tanska, Ruotsi ja Norja. Näistä Norjan tilanne saattaa olla muuttumassa, sillä maan parlamentti ilmoitti viime viikolla, että se myy kansallisen eläkerahastonsa sijoitukset yrityksistä, joiden tuotosta yli 30 prosenttia on peräisin kivihiilestä. Päätöstä on kiitelty laajasti.