Uutiset

Hätätilajulistus hiljensi Etiopian – ihmisoikeusaktivistit varpaillaan

Etiopian hallitus julisti protestien seurauksena hätätilan, jonka pelätään pahentavan maan ihmisoikeuskriisiä ja vaikeuttavan avun toimittamista. Myös suomalaiset kehitysyhteistyötoimijat ovat joutuneet rajoittamaan työtään.
(Kuva: John Iglar / CC BY-SA 2.0)

Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa vietetään tällä hetkellä hiljaiseloa.

"Ihmiset ovat hyvin varovaisia, eikä öisin ja iltaisin paljon liikuta ulkona. --- Nettiyhteyksiä rajoitetaan voimakkaasti. Sähköposti toimii, mutta sosiaalinen media ei", kertoo Suomen Lähetysseuran aluepäällikkö Päivi Anttila sähköpostitse Addis Abebasta.

Syynä on maan hallituksen vajaa kuukausi sitten julistama hätätila, jonka on määrä olla voimassa puoli vuotta. Sen syynä ovat lähes vuoden jatkuneet mielenosoitukset.

Hätätilajulistuksen pelätään heikentävän maan ihmisoikeustilannetta entisestään, sillä se antaa jo ennestään kovaotteisena tunnetulle valtiolle aiempaa laajemmat mahdollisuudet puuttua esimerkiksi opposition ja toisinajattelijoiden tekemisiin.

Ihmisoikeusjärjestöjen lisäksi tilanteesta ovat huolissaan myös monet avunantajamaat, etunenässä Yhdysvallat. Myös Suomen Etiopian suurlähetystö kertoo seuraavansa tilannetta tarkkaan.

"Yleisen hätätilan julistaminen antaa toki jonkinlaisia mahdollisuuksia poikkeamille, mutta silti ihmisoikeuksia tulee kunnioittaa", toteaa lähetystösihteeri Jouni Hirvonen Addis Abebasta.

Toisinajattelijat ahtaalla

Hätätilajulistuksen avulla Etiopian hallitus on muun muassa kieltänyt mielenosoitukset ilman lupaa. Ihmisiä voidaan pidättää aiempaa kevyemmin perustein. Netin ja sosiaalisen median lisäksi esimerkiksi muualla asuvien etiopialaisten tv-asemien katsomista rajoitetaan.

Ohjeet kieltävät myös esimerkiksi yritysten sulkemisen protestieleenä sekä sellaisen materiaalin kirjoittamisen tai jakamisen, joka voi aiheuttaa "väärinymmärryksiä tai epävakautta".

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin (HRW) mukaan osa hätätilalain sanelemista säännöistä on kansainvälisten lakien vastaisia.

"Etiopian hätätila kieltää lähes kaiken puheen, jonka kanssa hallitus on eri mieltä kaikkialla maassa. Se antaa armeijalle uusia valtuuksia käydä mielenosoittajien kimppuun, mikä rajoittaa lisää rauhanomaisen toisinajattelun mahdollisuuksia", sanoo HRW:n Afrikan vanhempi tutkija Felix Horne järjestön tiedotteessa.

Mielenosoitusaallon taustalla on pitkään muhinut tyytymättömyys. Varsinaisesti protestointi alkoi viime marraskuussa maan suurimman etnisen ryhmän, oromoiden, huolestuttua hallituksen aikomuksista laajentaa Addis Abeban rajoja Oromian osavaltion puolelle. He pelkäävät maanomistusoikeuksiensa puolesta. Kesällä protestit levisivät myös Amharan osavaltioon.

Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan turvallisuusjoukot ovat tappaneet yli 500 ihmistä ja kymmeniä tuhansia on pidätetty.

Tyytymättömyyttä lietsoo esimerkiksi se, että Etiopian talous on kasvanut viime vuodet vauhdilla, mutta kehitys on näkynyt hitaasti tavallisten ihmisten elämässä. Pitkään vallassa ollut hallitus kohtelee kovalla kädellä toisinajattelijoita ja oppositiota. Maan johto myös edustaa pientä etnistä tigray-vähemmistöä, ja suurimmat ryhmät, oromot ja amharat, kokevat jääneensä syrjään.

Kehitysyhteistyö voi kärsiä

Hätätilan konkreettiset vaikutukset ovat vielä epäselvät. Mielenosoitukset ovat laantuneet, mutta hallitus on kansainvälisten medioiden mukaan kuitenkin kertonut, että jo yli 1 600 ihmistä on on otettu kiinni. Tarkkoja tietoja on vaikea saada, sillä HRW:n mukaan esimerkiksi diplomaattien matkustamista 40:tä kilometriä kauemmas Addis Abebasta on rajoitettu.

Se voi vaikeuttaa myös lukuisia kehitysyhteistyö- ja avustusprojekteja, joita Etiopiassa on meneillään. Miljoonat ovat kärsineet tänä vuonna kovasta kuivuudesta, ja liikkumisrajoitukset voivat vaikeuttaa avun välittämistä, arvioi kehitysyhteistyön uutissivusto Devex.

Myös pidempiaikainen kehitysyhteistyö voi kärsiä. Lähetysseuran Päivi Anttila kertoo, että kaikki Lähetysseuran työntekijät välttävät nyt matkustamista, ja yksi työntekijä on siirretty levottomalta amhara-alueelta pääkaupunkiin. Lähetysseura tukee Etiopiassa muun muassa kuurojen koulua.

"Tilanne on työn kannalta hankala, sillä tässä epätietoisuuden tilassa ole suositeltavaa matkustella, eikä etäneuvottelujakaan voi käydä muuten kuin puhelimitse tai sähköpostilla. Lähetysseuran tukemat hankkeet jatkuvat kuitenkin paikallisin voimin ja teemme osuuttamme etänä sikäli kuin pystymme", hän kertoo.

Jouni Hirvosen mukaan diplomaattien matkustusrajoituksissa on kyse enemmän ilmoitusluonteisesta asiasta. Silti myös Suomen suurlähetystön väki matkustelee hänen mukaansa aiempaa vähemmän.

Suomella on vesi-, maatalous-, opetus- ja maanhallinta-alan kehitysyhteistyöhankkeita Amharan osavaltiossa, jossa on ollut mielenosoituksia ja istumalakkoja. Hankkeissa ei ole jouduttu tekemään dramaattisia muutoksia, mutta esimerkiksi matkustamista hankekohteisiin on jouduttu perumaan protestien takia, hän kertoo.

ihmisoikeudetkehitysyhteistyöpolitiikkaaktivismidemokratiakansalaisyhteiskunta Etiopia Suomen LähetysseuraUlkoministeriö

Pääuutiset

Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson
Frank Johanssonin mielestä järjestöjen pitäisi tehdä enemmän vaikuttamistyötä ja vähemmän kehitysyhteistyötä.(Kuva: Teija Laakso)

Valtasiko bisneslogiikka maailmanparannuksen? – Uusi kirja perkaa järjestöjen kasvun syitä ja seurauksia

Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä auttamisjärjestöjen maailmanparannuskutsumus on muuttunut jatkuvan kasvun tavoitteluksi. Vaikka avulla tehdään paljon hyvää, sillä ei hänen mukaansa puututa riittävästi eriarvoistaviin rakenteisiin.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.
Kuva EU-parlamentin istuntosalissa
Aseteollisuus jyräsi Euroopan parlamentin, kun puolustusrahastosta päätettiin, sanovat järjestöt.(Kuva: © European Union 2017 - European Parliament / CC BY-NC-ND 2.0)

Aseteollisuus lobbaa EU:ssa – järjestöt huolissaan

Aseteollisuuden lobbareilla oli suuri valta, kun EU:n uudesta puolustusrahastosta päätettiin, sanotaan tuoreessa raportissa.
Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt.(Kuva: Richard / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.