Uutiset Koulutus kehitysmaissa

Ghanaan ilmainen toisen asteen koulutus – ”tieto ei ole vain rikkaita varten”

Ghanan presidentti toteutti kampanjalupauksensa ja ilmoitti, että toisen asteen koulutus on nyt ilmaista. Kriitikot huomauttavat, ettei se riitä.
Ghanalaisia oppilaita tietokoneen ääressä
Monen ghanalaisen opintie jää lyhyeksi rahavaikeuksien takia. (Kuva: EIFL / CC BY 2.0 )

Ghanan presidentti Nana Akufo-Addo on muuttanut maan toisen asteen koulutuksen ilmaiseksi. Hallitus vastaa jatkossa niin lukukausimaksuista, kouluaterioista kuin kirjoistakin.

”Tiedän, että tieto ja lahjakkuus eivät ole vain rikkaita ja etuoikeutettuja varten. Ilmainen koulutus laajentaa jokaisen lapsen mahdollisuuksia, etenkin niiden, joiden lahjakkuutta pidättelee köyhyys”, hän sanoi.

Ghanassa on jo ilmainen ja pakollinen peruskoulu. Toisen asteen koulutukseen sen sijaan siirtyy vain runsas puolet ikäryhmästä. Maan hallituksen mukaan viimeisten neljän vuoden aikana yli 100 000 peruskoulun suorittanutta toisen asteen koulutuspaikkaan oikeutettua ei ole ottanut paikkaansa vastaan.

Presidentin mukaan monet vauraat valtiot ovat edistyneet juuri koulutuksen avulla. Nyt Ghana tähtää samaan.

”Taloutemme on yli vuosisadanajan ollut riippuvainen raaka-aineiden tuotannosta ja viennistä. Tämä ei luo ghanalaisille vaurautta”, hän sanoi Voice of America -uutissivuston mukaan.

VOA:n mukaan maa käyttää uuteen ohjelmaan noin sata miljoonaa dollaria ensimmäisenä vuonna, minkä jälkeen kulujen uskotaan laskevan.

Akufo-Addon aloite on herättänyt sekä kiitosta että kritiikkiä. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch muistuttaa, että köyhien ja maaseudun asukkaiden voi yhä olla vaikea päästä kouluun esimerkiksi vaarallisen tai kalliin matkan takia.

Myös koulutuksen laadun on pelätty kärsivän, kun kouluihin ilmoittautuu yhtäkkiä aiempaa suurempi määrä oppilaita.

Ilmainen toisen asteen koulutus oli Akufo-Addon vaalikampanjan lupauksia. Hän astui virkaansa tammikuussa.

Koulutus kehitysmaissa kehityskoulutuspolitiikka Ghana

Lue myös

Koululuokka Swazimaassa
Koulutuksen laatu on niin heikkoa Afrikassa, että vain yksi oppilas kymmenestä oppii lukemaan ja laskemaan kunnolla. Kuva Swazimaan pääkaupungista Mbabanesta.
(Kuva:
Mantoe Phakathi
/
IPS
)

Koulu ei aina takaa oppimista

Useimmat lapset pääsevät kouluun, mutta monet eivät opi siellä lukemaan tai laskemaan, käy ilmi Unescon tilastoista.
Koulutyttöjä tilapäisessä koulussa Libanonissa
12-vuotiaat Alia ja Basma (nimet muutettu) opiskelivat vuonna 2014 Libanonissa tilapäisessä koulussa, joka on tarkoitettu Syyrian konfliktista kärsiville.
(Kuva:
Russell Watkins
/
DFID
/
CC BY 2.0
)

Lasten koulunkäyntitilastot junnaavat paikallaan

Koulutuksen ulkopuolella on lähes saman verran lapsia kuin kymmenen vuotta sitten, sanoo YK:n lastenjärjestö Unicef. Syynä ovat muun muassa konfliktit.
Koululaisia Ghanassa
Saharan eteläpuolisessa Afrikassa elää yli puolet koulua käymättömistä lapsista. Kuva Ghanasta.
(Kuva:
Ben Grey
/
CC BY-SA 2.0
)

Avunantajat kitsastelevat koulutuksen tukemisessa

Unescon mukaan koulutukseen suunnatun kehitysavun määrä on viime vuodet pääosin laskenut. Jos kaikki maailman lapset halutaan kouluun, summan pitää moninkertaistua, se sanoo.

Pääuutiset

Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa vaatteiden kankaita väriä kankaiden värjäykseen.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa värimassaa, jolla vaatekankaat värjätään. Ohjaaja Ndèye Coumba Diop seuraa vierestä ja ohjeistaa.(Kuva: Tidiane Baldé / Naatangue art la)

Kehitysmaiden nuoriso tarvitsee töitä – Senegalissa opiskellaan vaatesuunnittelijoiksi ja sirkustähdiksi

Nuoria on kehitysmaissa enemmän kuin koskaan. Haaste on, löytyykö heille myös töitä. Senegalissa nuoria työllistetään taide- ja kulttuurialalle, jota etenkään vanhemmat eivät yleensä osaa nähdä tulevaisuuden alana.
Protesti asekauppaa vastaan Lontoossa
Suomen lisäksi monet muutkin Euroopan maat myyvät aseita Lähi-itään. Protesti Lontoossa syyskuussa.(Kuva: Alisdare Hickson / CC BY-SA 2.0)

Suomi myi Lähi-itään viime vuonna ennätysmäärän aseita

Lähes kaksi kolmasosaa Suomen sotatuoteviennistä suuntautui viime vuonna Lähi-itään, selviää SaferGloben tilastoista. Rauhanjärjestöjen mielestä trendi on huolestuttava.
Intialainen matonkutoja
Järjestöt laskevat, paljonko esimerkiksi intialaiselle tekstiilityöntekijälle pitäisi maksaa, jotta palkka riittäisi elämiseen.(Kuva: Austin Yoder / CC BY-NC 2.0)

Intialainen matonkutoja tienaa puolet elämiseen riittävästä palkasta

Yrityksiltä vaaditaan usein elämiseen riittävän palkan maksamista kehitysmaiden työntekijöille, mutta kattavaa määritelmää ei ole. Nyt järjestöt yrittävät laskea, minkä verran se voisi eri alueilla olla.
Nainen maissikasan äärellä Tansaniassa
Teresia Oloitai myy maissia Tansanian maasaimarkkinoilla. Tuoreen raportin mukaan köyhyys vähenee Afrikassa hitaasti mutta maatalouden arvo on kasvanut.(Kuva: Morgana Wingard / USAID / CC BY-NC 2.0)

Köyhyys vähenee Afrikassa hitaasti

Kunnollisten työpaikkojen puute hidastaa Afrikassa köyhyyden vähentämistä, selviää raportista.