Uutiset

Filippiiniläiset apulaiset ahdingossa Syyriassa

Syyria kielsi huhtikuussa maahantulon filippiiniläisiltä apulaisilta, mutta maasta poistuminen on lähes yhtä vaikeaa.

Tuhansia filippiiniläisiä kotiapulaisia on joutunut jäämään vasten tahtoaan Syyriaan. Jotkut ovat ajautuneet vahingossa tulilinjalle ja menehtyneet.

Syyriassa on yli 17 000 Filippiineiltä tullutta kotiapulaista, ja vain 2 000 on palannut kotiin levottomuuksien alettua, vierastyöläisten oikeuksia puolustava Migrante International järjestö laskee.

Syyria kielsi huhtikuussa maahantulon filippiiniläisiltä apulaisilta, mutta maasta poistuminen on lähes yhtä vaikeaa.

"Kun väkivaltaisuudet alkoivat Syyriassa, Filippiinien hallitus ei kiirehtinyt tekemään evakuointisuunnitelmia. Vitkuttelun seurauksena moni filippiiniläinen lukeutuu Syyrian sodan tahattomiin uhreihin", John Leonard Monterona siirtolaisjärjestöstä sanoo.

Nykyjärjestelmä kytkee vierastyöläisten oleskeluluvat työnantajaan. Monteronan mukaan työnantajat eivät päästä apulaisiaan lähtemään, koska siitä koituisi heille kuluja.

Hän on kuullut tapauksista, joissa Filippiinien lähetystöstä apua hakeneet naiset ovat päätyneet telkien taa Syyriassa.

Ihmisoikeusjuristi Kathleen Hamill vaatii, että työvoiman vapaan liikkuvuuden tulee koskea myös Lähi-idän maihin pestattuja ulkomaisia kotiapulaisia.

Syyrian konflikti ihmisoikeudetkonflikti FilippiinitSyyria

Lue myös

Syyrialainen tomaatinviljelijä vuonna 2014. (Kuva: UNDP Syria / CC BY-NC-ND 2.0)

Syyrian konflikti on maksanut maataloudelle 15 miljardia euroa, viljelijät sinnittelevät yhä

Syyrian maanviljelijät kaipaisivat tukea esimerkiksi lannoitteiden ja polttoaineen hankintaan. Se voisi hillitä myös muuttoliikettä, selviää tutkimuksesta.
Syyriasta on paennut lähes 5 miljoonaa ihmistä. Pakolaislapsia Za'atarin leirillä Jordaniassa vuonna 2015. (Kuva: DFID - UK Department for International Development / CC BY 2.0)

Tutkimus: Syyrian lapsilla vaikeita mielenterveysongelmia

Pelastakaa Lasten tekemän laajan tutkimuksen mukaan syyrialaislapset elävät lähes jatkuvassa pelkotilassa väkivallan vuoksi. Myös Suomeen saapuneet pakolaislapset oireilevat.
(Kuva: UN Photo/Mark Garten)

Näkökulma: Venäjä pelaa Aleppolla

Politiikan tutkimuksen emeritusprofessori Jacques Lévesque analysoi Syyriaa, jossa konflikti on vetänyt mukaansa yhä uusia maita. Yksi tärkeimmistä pelaajista on Venäjä.

Pääuutiset

Nainen kantaa koria pään ja selän varassa Nepalin maaseudulla.
Kehitysyhteistyö, jolla pyritään korjaamaan sosiaalisia epäkohtia kuten sukupuolten välistä tasa-arvoa saattaa kestää vuosikymmeniä. Lahjoitusperustainen kehitysyhteistyö suosii puolestaan lyhytjänteisiä hankkeita, jotka on helpompi paketoida.(Kuva: Narendra Shrestha / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Yksityinen raha ja vapaaehtoistyö yhä useammin kehitysyhteistyön taustalla

Kansalaisjärjestöt ovat keränneet enemmän yksityistä rahaa ja vapaaehtoistyötä on tehty merkittävästi enemmän vuoden 2015 kehitysyhteistyöleikkauksien jälkeen. Yksityinen raha suosii kuitenkin nopeasti tuloksia aikaansaavia hankkeita, jolloin pitkäjänteinen työ kärsii.
Tunisialainen nainen pitää Tunisian lippua kädessä.
Monet naisaktivistit ovat kampanjoineet jo pitkään lain puolesta.(Kuva: Artem Nezvigin / CC BY-NC-ND 2.0)

Tunisia kielsi naisiin kohdistuvan väkivallan

Tunisia hyväksyi lain, joka kieltää kaiken naisiin kohdistuvan väkivallan. Laki on merkittävä virstanpylväs, sillä lähes 50 prosenttia naisista on kokenut kotona väkivaltaa.
Armeijamato maanviljelijän kädessä Zimbabwessa Gwandan alueella.
Armeijamato maanviljelijän kädessä Zimbabwessa Gwandan alueella.(Kuva: Busani Bafana / IPS)

Yöperhosen toukka uhkaa satoja eteläisessä Afrikassa

Saharan etelänpuoleisen Afrikan maat ovat sopineet yhteistyöstä taistelussa armeijamadoksi kutsuttua yöperhosen toukkaa vastaan. Pyrkimys on ehkäistä ennalta toukkien tuhot.
Etelä-sudanilaiset pakolaiset istuvat luokkahuoneessa.
James Ingala (vas.), Kasimiro Omyorok ja Paska Torit.(Kuva: Kristiina Markkanen)

Pohjois-Ugandan miljoona pakolaista tuo hyvinvointia myös paikallisyhteisöille

Tiet ja palvelut tulivat Adjumanin syrjäkyliin vasta pakolaisten myötä vuonna 2014. Kansainvälinen yhteisö kanavoi rahaa kouluihin, sairaaloihin ja terveyskeskuksiin, mutta lisäapua kaivataan kipeästi.