Uutiset

EU:n kauppasopimukset epäilyttävät yhä Afrikassa – pelkona oman tuotannon tyrehtyminen

EU:n ja Afrikan maiden kauppasopimuksia ei ole saatu solmittua niin paljon kuin piti. Taustalla ovat muun muassa kokemukset Ghanasta, jossa kotimaiset tuotteet joutuvat kilpailemaan eurooppalaisten kanssa tullisuojan poistumisen vuoksi.
Ghanalaisviljelijä pellolla
Ghanalainen tomaatinviljelijä Adolf Ozor joutuu kilpailemaan maahan tulvivien tuontitomaattien kanssa. (Kuva: Daan Bauwens / IPS )

Entisillä siirtomailla on itsenäistyttyään ollut tulliton pääsy Euroopan markkinoille. 2000-luvulla vapaa kauppa on haluttu muuttaa kaksisuuntaiseksi, mutta vain harva kehitysmaa on suostunut siihen.

Kun Maailman kauppajärjestö WTO oli julistanut yksipuolisen vapaakaupan laittomaksi, Euroopan unioni aloitti vuonna 2002 neuvottelut taloudellisesta kumppanuudesta eli EPA-sopimuksista 79 entisen siirtomaan kanssa Afrikassa, Karibialla ja Tyynellämerellä (AKT-maat).

Porkkanaksi tarjottiin sitä, että AKT-maat saavat suojella tullimaksuilla 20 prosenttia tuotteistaan. Etu koskee pääasiassa maataloustuotteita, ja loput kaupasta vapautetaan asteittain 20 vuoden aikana sopimuksen tultua voimaan.

Ghanan pelottava esimerkki

EU neuvotteli sopimuksista maaryhmien kanssa, mutta nyt 15 vuotta myöhemmin seitsemästä aiotusta sopimuksesta vain kaksi on saatu valmiiksi ja voimaan. Yksi tehtiin Karibian maiden kanssa ja toinen eteläisen Afrikan tulliliiton maiden – Botswanan, Etelä-Afrikan, Lesothon, Namibian, ja Swazimaan – kanssa.

Länsi-Afrikan EPA on jumissa, koska Nigeria, Gambia ja Mauritania kieltäytyvät allekirjoittamasta. Itä-Afrikassa Tansania haastoi viime vuonna Kenian oikeuteen, kun se allekirjoitti EPAn.

Afrikassa pelko tullisuojan menetyksestä kumpuaa kokemuksista. Kun kansainväliset rahoituslaitokset pakottivat 1980-luvulla Ghanan alentamaan tullejaan, kotimaisen kananlihan markkinaosuus putosi sadasta kolmeen prosenttiin vajaassa 30 vuodessa. Kanankasvatus kuului Ghanan tärkeimpiin työllistäjiin, mutta sen korvasi tuontibroileri Euroopasta, Amerikoista ja Kiinasta.

Kotimaisten tomaattien markkinaosuus romahti Ghanassa viidessä vuodesta 92:sta 57 prosenttiin.

EPAn pelätään myös torppaavan Afrikan teollistumisen. ”Teollistuakseen valtion on voitava suojella ja kehittää kotimaisia markkinoitaan, kunnes se on valmis kansainväliseen kilpaluun, kuten Kiinan esimerkki on osoittanut”, muistuttaa Georgios Altintzis ammattiyhdistysliikkeen kansainvälisestä kattojärjestöstä (Ituc).

”Hullun hommaa”, sanoo saksalainen

Sopimusten sisällön ohella moitteita saa EU:n tapa ajaa niitä: kun alueelliset sopimukset jumittavat, käännytään yksittäisten valtioiden puoleen. Ghana ja Norsunluurannikko hyväksyivät ”väliaikaiset” EPAt vuosi sitten pelätessään tullivapauden menetystä Euroopassa.

”Se on hullua. Nyt Afrikan maiden on vaikeampaa käydä kauppaa keskenään kuin EU:n kanssa. EU luo rajoja Afrikan sisälle”, sanoo Günter Nooke, joka toimii Saksan liittokanslerin Angela Merkelin henkilökohtaisena edustajana Afrikassa ja kuuluu EPA-sopimusten tiukimpiin arvostelijoihin.

Hänen mielestään nykyisten siirtolaisvirtojen oloissa parasta sekä Euroopalle että Afrikalle olisi luoda työtä Afrikkaan.

”Se vaatii koko Afrikan markkinoiden suojelemista Afrikan unionin johtamalla tulliliitolla. Silloin Afrikassa valmistettuja tuotteita voidaan kaupata vapaasti koko mantereella ilman eurooppalaista kilpailua.”

Nooken mukaan erimielisyys EPAsta estää Afrikan maita muodostamasta omaa tulliliittoa. Afrikan unionin kauppakomissaari aikoo kuitenkin ehdottaa kaikkien EPA-sopimusten jäädyttämistä. ”Ja meidän on kunnioitettava sitä”, Nooke vaatii.

politiikkaEUtalouskauppa Afrikka Suomen IPS

Paholaismaista vai ei?

(IPS)-- ”Taloudellisen kumppanuuden EPA-sopimuksiin on aina liitetty jotain paholaismaista, vaikkei niissä ole mitään sellaista. Niistä on vain tiedotettu äärimmäisen huonosti. Viisi viime vuotta olen taistellut väärää tietoa levittävää kampanjaa vastaan”, neuvotteluja EU:n puolelta aiemmin vetänyt Sandra Gallina sanoo.

EU pyrkii levittämään tietoa EPAn eduista. Sen mukaan Madagaskarin vienti EU:hun kasvoi sopimuksen solmimisen jälkeen 65 prosenttia vuosina 2012–2016. Etelä-Afrikka teki sopimuksen vuosi sitten, ja sen kalatuotteiden vienti kasvoi 16 prosenttia ja kukkien 20 prosenttia.

Belgialaisen North South -järjestön kauppapolitiikan asiantuntija Marc Maes suhtautuu lukuihin epäillen. ”Madagaskar on toipumassa kaaosmaisesta ajasta. Luvut voivat kertoa enemmän talouden elpymisestä kuin EPAsta. Etelä-Afrikan osalta aika on liian lyhyt todellisten vaikutusten arviointiin.”

Pääuutiset

Nainen pitää kädessään kylttiä, jossa lukee "I made your clothes".
Suurin osa Pure Wasten työntekijöistä on naisia. Pavithra toimii tehtaan laadunvalvojana ja poseeraa viime vuoden "Who made your clothes" -kampanjalle.(Kuva: Veli Parviainen / Pure Waste)

Pikamuoti rasittaa sekä työntekijää että ympäristöä – suomalaisyritys ratkoo ongelmaa valmistamalla kierrätyskangasta Intiassa

Halpavaatteet valmistetaan usein epäinhimillisissä olosuhteissa, ja ne päätyvät nopeasti jätteeksi. Suomalaisen Pure Waste -yrityksen perustaja Hannes Bengs uskoo, että muutos lähtee kuluttajista.
Bahrainin lippu, taustalla pääkaupunki Manaman rakennuksia
Bahrain suhtautuu tiukasti toisinajattelijoihin.(Kuva: Florian G / Flickr.com / CC BY 2.0)

Jemenin sotaa kritisoineelle bahrainilaisaktivistille viiden vuoden vankilatuomio

Nabeel Rajab sai tuomion muun muassa väärän tiedon levittämisestä sota-aikana sekä vieraan valtion loukkaamisesta.
Maanviljelijä ja härkä
Sambialainen maanviljelijä Lameck Sibukale iloitsee kylään perustetusta säästöryhmästä, jonka ansiosta hän onnistui hankkimaan viime vuonna menettämänsä härän tilalle uuden.(Kuva: Friday Phiri / IPS)

Säästöryhmät auttavat pienviljelijöitä Sambiassa

”Kunpa tämä olisi tapahtunut aikaisemmin”, sanoo 78-vuotias säästöryhmään liittynyt viljelijä Lameck Sibukale. Hän on onnistunut ostamaan uuden kyntöhärän ryhmän tuotolla.
Mielenosoittaja ämyrin kanssa
Viime vuonna ihmisoikeuksia myös puolustettiin, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vuosiraportissaan.(Kuva: Sam Rodgers / CC BY-NC 2.0)

Amnestyn vuosiraportti: Viha muuttunut sanoista teoiksi – Suomelle moitteita translaista

Viime vuonna maailman johtajat polkivat kilvan ihmisoikeuksia, mutta kansa myös ryhtyi kapinoimaan ihmisoikeusloukkauksia vastaan, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.