Uutiset EU:n kehityspolitiikka

EU-kansalaiset kannattavat kehitysyhteistyötä mutta tietävät siitä vähän

Suomalaiset lahjoittavat EU:n keskitasoa enemmän rahaa kehitysyhteistyöhön, käy ilmi tuoreesta kyselystä.
(Kuva: Giampaolo Squarcina / cc 2.0)

EU-kansalaiset suhtautuvat kehitysyhteistyöhön hieman aiempaa positiivisemmin talouskriisistä huolimatta. Kaksi kolmasosaa kasvattaisi kehitysapua joko luvatulle tasolle tai sen yli, käy ilmi Euroopan komission julkistamasta tuoreesta Eurobarometristä.

Kyselyyn haastateltiin noin 28 000:ta ihmistä syyskuussa 2014. Sen mukaan kehitysavun lisäämisen kannatus on noussut kuusi prosenttiyksikköä vuodesta 2013. Kannatus oli näin korkealla viimeksi vuonna 2010, ja ainoa EU-maa, jossa enemmistö ei lisäisi kehitysapua, on Bulgaria.

Kyselyn mukaan lähes kaksi kolmasosaa EU-kansalaisista myös ajattelee, että kehitysmaiden köyhyyden kitkemisen pitäisi olla yksi EU:n tärkeimmistä tavoitteista. Kansallisen tärkeyslistan kärkeen sen nostaisi kuitenkin alle puolet.

Suomalaisten mielipiteet noudattelevat EU:n keskiarvoa, mutta aiempaa harvempi nostaisi köyhyyteen puuttumisen EU:n tai Suomen tärkeimpien tavoitteiden joukkoon. Kehitysavun nostoa sen sijaan kannattaa kyselyn mukaan aiempaa useampi, 63 prosenttia suomalaisista, ja 59 prosenttia ilmoittaa lahjoittavansa rahaa kehitysyhteistyöhön myös itse. Koko EU:n tasolla lahjoituksia tekee alle kolmannes.

Kannatuksesta huolimatta kehitysavusta ei tiedetä kovin paljon, kyselystä selviää. Vain 12 prosenttia EU-kansalaisista tietää, että meneillään on kehitysyhteistyön eurooppalainen teemavuosi. Yli puolet ei tiedä mitään siitä, minne EU:n apu menee ja vajaa puolet ei tiedä, minne oman maan apu menee.

Suomessa tietämys näyttää olevan keskimäärin paremmalla tasolla. Vain neljännes katsoo, ettei tiedä mitään siitä, minne Suomen kehitysapu menee. EU-avusta tietämätön on vajaa puolet.

EU:n kehityspolitiikkaKehityspolitiikka kehityskehitysyhteistyököyhyysEU

Lue myös

EU-maiden lippuja europarlamentin edustalla
EU:n jäsenmaat hyväksyivät uuden kehityspoliittisen konsensuksen kesäkuussa.
(Kuva:
TPCOM
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Kiitosta ja kritiikkiä EU:n kehityspolitiikan suuntaviivoille

EU:n uusi kehityspoliittinen linjaus jättää hämmentyneen olon. Toisaalta kestävän kehityksen periaatteet tunnustetaan, toisaalta on syytä olla huolissaan, miten ne näkyvät käytännössä, kirjoittaa Jussi Kanner.
(Kuva: Rock Cohen / CC BY 2.0)

EU aloittaa uudelleen kehitysyhteistyön Gambian kanssa

Tuki jäädytettiin vuonna 2014 presidentti Yahya Jammehin hallinnon ihmisoikeusloukkausten vuoksi, mutta nyt maa on palaamassa demokratiaan.
(Kuva: Jean-Etienne Minh-Duy Poirrier / CC BY-SA 2.0)

Länsimaiden ihmisoikeuspolitiikalle kritiikkiä – "EU on heikko"

Andrew Anderson johtaa irlantilaista Front Line Defenders -järjestöä, joka tukee ihmisoikeusaktivisteja. Hänen mukaansa ihmisoikeuksia polkevat maat käyttävät hyväkseen länsimaiden löperyyttä.

Pääuutiset

Katunäkymä Accrasta Ghanasta
Yrityksillä on yhä tärkeämpi rooli kehityspolitiikassa, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan asiasta pitäisi keskustella lisää. Kuva Ghanan pääkaupungista Accrasta.(Kuva: lucianf / Flickr.com / CC BY 2.0)

Yrityksistä havitellaan kehitysmaiden ongelmien ratkaisijoita – tuoreen tutkimuksen mukaan siihen on vielä pitkä matka

Suomessa on usutettu viime vuosina yrityksiä kehitysyhteistyön pariin, mutta tutkimustieto ilmiöstä on puuttunut. Suomalaistutkimus paljastaa, että yritysten käsitys omasta roolistaan on kaukana köyhyyden vähentämisestä.
5 sentin kolikko
Viestintä- ja globaalikasvatustukea myönnettiin tälle ja ensi vuodelle yhteensä 1,4 miljoonaa euroa.(Kuva: Pascal Volk / CC BY-SA 2.0)

Kehityskysymyksistä viestiminen uhkaa vaikeutua – ulkoministeriö pohtii tukimuutosta

Ulkoministeriö aikoo jälleen muuttaa viestintä- ja globaalikasvatustukea, jolla muun muassa tiedotetaan suomalaisille kehitysmaita koskevista kysymyksistä.
Hurrikaani Marian tuhoja Dominican pääkaupungissa Roseaussa syyskuussa 2017
Hurrikaanit ovat tehneet tuhojaan tänä vuonna Karibialla. Kuvassa Maria-myrskyn tuhoja Dominican pääkaupungissa Roseaussa syyskuussa 2017. (Kuva: Russell Watkins / DFID / CC BY 2.0)

Hurrikaaneista kärsineille Karibian maille luvattiin miljardiapu – tuhot jopa 3,5 kertaa BKT:stä

Irma- ja Maria-hurrikaaneista kärsineet Karibianmeren valtiot halutaan nyt rakentaa sellaisiksi, että ne kestävät ilmastonmuutoksen vaikutukset myös tulevaisuudessa.
Mielenosoittajia Yemen is starving -kyltin kera.
Jemenissä on meneillään maailman pahin humanitaarinen kriisi. New Yorkissa on osoitettu mieltä jemeniläisten puolesta tänä syksynä.(Kuva: Felton Davis / CC BY 2.0)

Saudi-Arabian johtama liittouma lupasi helpottaa Jemenin saartoa, mutta se ei riitä

Jemenin saarto on ”siviilien potkimista, kun he ovat jo maassa”, sanoo avustusjärjestö. Saartoa on luvattu helpottaa, mutta nälänhätä on silti vain muutaman kuukauden päässä.