Uutiset

Etiopian lupaus poliittisten vankien vapauttamisesta hämmentää – ”ilmoitus tulee pahasti myöhässä”

Etiopian pääministeri lupasi muuttaa pahamaineisen pidätyskeskuksen museoksi, mutta ihmisoikeusjärjestöjen mukaan se on vasta alku.
Etiopian pääministeri Hailemariam Desalegn
Etiopian pääministeri Hailemariam Desalegn ilmoitti eilen poliittisten vankien vapauttamisesta. Kuva vuoden 2016 pakolaiskonferenssista New Yorkista. (Kuva: Rick Bajornas / UN Photo )

Ihmisoikeusjärjestöt ovat ottaneet varovaisesti vastaan Etiopian pääministerin eilisen ilmoituksen, jonka mukaan maa vapauttaa poliittiset vangit.

”Ilmoitus saattaa olla merkki Etiopian verisen sorron ajan loppumisesta. Vangeille, jotka ovat olleet vuosia vangittuna poliittisesti motivoitujen ja tekaistujen syytteiden perusteella, ilmoitus tulee kuitenkin pahasti myöhässä”, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Etiopian tutkija Fisseha Tekle järjestön tiedotteessa.

Uutistoimisto Reutersin mukaan pääministeri Hailemariam Desalegn perusteli päätöstä ”kansallisella liennytyksellä”. Hän lupasi myös sulkea pahamaineisen Maekelawin pidätyskeskuksen ja muuttaa sen museoksi.

Monet kysymykset jäivät kuitenkin avoimiksi, huomauttaa ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin (HRW) Afrikan sarven tutkija Felix Horne. Aikataulua ei kerrottu, ei myöskään sitä, kenet määritellään poliittisiksi vangeiksi – vain tunnetut hahmot vaiko myös ne tuhannet, jotka on pidätetty esimerkiksi rauhanomaisten protestien vuoksi, hän kirjoittaa.

Etiopian poliittinen tilanne on viime aikoina ollut levoton. Maassa on ollut etnisiä kahakoita sekä maaoikeusprotesteja. Maan johto rajoittaa mediaa ja nettiä sekä pidättää poliittisia toisinajattelijoita ja rauhanomaisia mielenosoittajia. HRW:n mukaan viimeisten kahden vuoden aikana turvallisuusjoukot ovat pidättäneet kymmeniä tuhansia ihmisiä ja tappaneet yli tuhat mielenosoittajaa.

Poliittisten vankien vapauttaminen onkin vasta alku. Järjestöjen mukaan Etiopian pitää myös tarkistaa lainsäädäntöään ja esimerkiksi sallia protestointi. 

”Hallituksen pitäisi lähettää turvallisuusviranomaisille maanlaajuisesti viesti, että kidutusta ja muuta kaltoinkohtelu on kiellettyä ja siitä rangaistaan. Se voi aloittaa asettamalla vastuuseen ne, jotka ovat vastuussa kidutuksesta Maekelawissa”, Horne kirjoittaa.

Etiopian tilanne on herättänyt myös kansainvälistä huolta niin Yhdysvalloissa kuin EU:ssakin, ja Hornen mukaan ilmoituksen taustalla saattaa olla pyrkimys hiljentää kansainvälinen kritiikki. Hallitusten pitäisikin nyt painostaa Etiopiaa lähiviikkoina myös toteuttamaan päätöksensä, hän toteaa.

ihmisoikeudetpolitiikkademokratiahallinto Etiopia Amnesty International

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.
Naisten mielenosoitus Yhdysvalloissa tammikuussa 2017, kyltti "This is what Democracy looks like"
Naiset marssivat Yhdysvalloissa tammikuussa 2017. Se on yksi esimerkki ihmisoikeustaistelun onnistumisista viime vuonna, sanoo HRW.(Kuva: astoller / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

HRW: Viime vuosi osoitti, että ihmisoikeuksia voidaan puolustaa – viisi esimerkkiä

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on huolissaan populistipuolueiden suosiosta mutta muistuttaa, että niitä myös vastustetaan.
Naisviljelijä  pellolla
Valtaosa Afrikan maanviljelijöistä on naisia, mutta harva heistä omistaa maata.(Kuva: Kristin Palitza / IPS)

Tasa-arvon tueksi tarvitaan dataa

Esimerkiksi naisten maanomistuksesta tiedetään vielä melko vähän. Jotta tilannetta voitaisiin parantaa, tarvitaan sukupuolieriteltyä tietoa, kirjoittaa tutkija Jemimah Njuki.