Uutiset Etelä-Sudanin konflikti

Etelä-Sudanin nälänhätä taltutettu – ruokakriisi pahenee silti

Kahteen Etelä-Sudanin osavaltioon julistettiin helmikuussa nälänhätä. Nyt tilanne on parantunut, mutta nälästä kärsii silti yhä useampi, kertovat YK-järjestöt.
Ruoka-apua saavia ihmisiä Etelä-Sudanissa
Leerin maakuntaan julistettiin nälänhätä helmikuussa. Nyt se on taltutettu, mutta ruokapulasta kärsii silti Etelä-Sudanissa yhä useampi. (Kuva: Robert Oxley / DFID / CC BY 2.0 )

Etelä-Sudaniin helmikuussa julistettu nälänhätä näyttää olevan ohi. Siitä huolimatta maassa kärsitään nyt pahimmasta ruokapulasta koskaan. Helmikuun jälkeen ilman riittävää ruokaa olevien määrä on noussut 4,9 miljoonasta kuuteen miljoonaan, kertoo YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO.

Nälänhätä on määritelmä, jota käytetään ruokakriiseissä vain harvoin, sillä se tarkoittaa kansainvälisen ruokaturvaluokituksen viidettä eli pahinta luokkaa. Käytännössä nälänhätäjulistuksen antaminen vaatii, että ainakin 20 prosenttia perheistä kärsii äärimmäisestä ruokapulasta päivittäin kuolee ainakin kaksi aikuista 10 000:sta ja akuutisti aliravittuja on vähintään 30 prosenttia.

Olosuhteet täyttyivät helmikuussa Leerin ja Mayenditin maakunnissa. Perheille toimitettu humanitaarinen apu on kuitenkin onnistunut muuttamaan tilanteen, FAO kertoi eilen. Esimerkiksi maailman ruokaohjelma WFP on onnistunut tänä vuonna toimittamaan ruokaa 3,4 miljoonalle ihmiselle Etelä-Sudanissa.

Siitä huolimatta hätätilassa, yhden askeleen päässä nälänhädästä, on 1,7 miljoonaa ihmistä – 70 prosenttia enemmän kuin helmikuussa.

”Kriisi ei ole ohi. Pidämme ihmiset juuri ja juuri hengissä, mutta liian moni on kuilun partaalla. Ainoa tapa lopettaa tämä epätoivoinen tilanne on lopettaa konflikti, varmistaa avun läpipääsy ja sallia ihmisille mahdollisuus palauttaa elinkeinonsa”, sanoo FAO:n hätätilajohtaja Dominique Burgeon tiedotteessa.

Etelä-Sudan on ollut sisällissodassa joulukuusta 2013 asti. Rauhansopimuksesta huolimatta viime kesänä tilanne kärjistyi uudelleen ja Etelä-Sudanin pakolaiskriisistä on tullut yksi maailman pahimmista. Viime vuoden loppuun mennessä 3,3 miljoonaa ihmistä oli paennut kodeistaan.

Pakolaisuuden vuoksi pellot ovat jääneet viljelemättä ja myös huonot sadot ovat ajaneet maan nälänhädän partaalle. FAO:n arvion mukaan tilanne pahenee yhä lähikuukausina. Nälkäkauden huippua odotetaan heinäkuussa, jolloin varastot ovat tyhjimmillään ja seuraavaa satoa vielä odotellaan.

Etelä-Sudanin konflikti katastrofiapumaatalousruokakonflikti Etelä-Sudan

Lue myös

Siviilien suojelualue Borissa Etelä-Sudanissa
Miljoonat eteläsudanilaiset ovat paenneet väkivaltaa eivätkä pääse viljelemään maitaan. Kuvassa siviilien suojelualue Borissa.
(Kuva:
UNMISS
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Etelä-Sudanissa päästiin sadonkorjuuseen, mutta nälkäisten määrä lasketaan yhä miljoonissa

Etelä-Sudan on ohittanut alkuvuoden pelätyn nälkäkauden ja päässyt korjaamaan satoa. Konfliktin ja hyperinflaation vuoksi se ei kuitenkaan auta riittävästi vähentämään nälkäisten määrää, varoittavat YK-järjestöt.
Punaisen Ristin potilaita Etelä-Sudanissa
Punainen Risti tukee muun muassa Etelä-Sudanin terveyspalveluita. 18-vuotias Thuok Reath menetti jalkansa ampumisen seurauksena.
(Kuva:
Mari Aftret Mortvedt
/
ICRC
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Etelä-Sudan sinnittelee avustustyöntekijöiden tuella - ”Suomi tuntuu lintukodolta”

Raunioina olevassa Etelä-Sudanissa tarvitaan yhä paljon apua. Suomalainen sairaanhoitaja Hannele Toivola on ollut mukana parantamassa leikkaussaleja ja paikkaamassa ampumahaavoja.
Nonviolent Peaceforcen Rami Kolehmainen antaa koulutusta lastensuojelusta Etelä-Sudanissa
Nonviolent Peaceforcessa tittelillä international protection officer työskentelevä Rami Kolehmainen antaa koulutusta lastensuojelusta opettajien ja vanhempien yhdistykselle Etelä-Sudanissa. Siviilien kouluttaminen on osa aseettoman rauhanturvaajan työtä.
(Kuva:
Nonviolent Peaceforce
)

Suomalainen Rami Kolehmainen suojelee siviilejä ilman aseita Etelä-Sudanissa – ”muistutamme inhimillisyydestä konfliktin keskellä”

Nonviolent Peaceforce -järjestön rauhanturvaajat työskentelevät alueilla, joille muut kansainväliset toimijat eivät tule. Maassa työskentelevän Rami Kolehmaisen mukaan avainasemassa on läsnäolo.

Pääuutiset

Katunäkymä Accrasta Ghanasta
Yrityksillä on yhä tärkeämpi rooli kehityspolitiikassa, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan asiasta pitäisi keskustella lisää. Kuva Ghanan pääkaupungista Accrasta.(Kuva: lucianf / Flickr.com / CC BY 2.0)

Yrityksistä havitellaan kehitysmaiden ongelmien ratkaisijoita – tuoreen tutkimuksen mukaan siihen on vielä pitkä matka

Suomessa on usutettu viime vuosina yrityksiä kehitysyhteistyön pariin, mutta tutkimustieto ilmiöstä on puuttunut. Suomalaistutkimus paljastaa, että yritysten käsitys omasta roolistaan on kaukana köyhyyden vähentämisestä.
Zaatarin pakolaisleiri Jordaniassa
Moni miespuolinen syyrialaispakolainen on kokenut seksuaalista väkivaltaa. Kuva Jordanian Zaatarin pakolaisleiriltä, jossa osa haastatteluista tehtiin.(Kuva: niawag / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

”Se on normaalia” – Syyrian kriisissä moni mies on seksuaalisen väkivallan uhri

Konfliktitilanteissa yleisin seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuva ryhmä ovat naiset. Tuoreen selvityksen mukaan Syyrian kriisissä uhreja ovat myös miehet.
Jonottavien siirtolaisten jalkoja
EU pyrkii estämään siirtolaisten tulon Libyasta Eurooppaan. (Kuva: IFRC / CC BY-NC-ND 2.0)

Video Libyan orjahuutokaupasta herätti maailman – myös Suomessa aiotaan protestoida

Uutiskanava CNN paljasti, että Libyassa myydään siirtolaisia jopa vain muutaman sadan dollarin hinnalla. Nyt asialle vaativat loppua sekä YK että tavalliset kansalaiset.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet
Kreikassa opetetaan koodausta paikallisille ja pakolaistaustaisille nuorille.(Kuva: Andrew Writer / CC BY 2.0)

Pakolais- ja kreikkalaisnuorten koodausprojekti tuottaa tuloksia – ”aitoja kohtaamispaikkoja”

Kirkon Ulkomaanavun hankkeessa opetetaan it-taitoja kreikkalais- ja pakolaisnuorille. Hyvien tulosten vuoksi projektia laajennetaan.