Uutiset Etelä-Sudanin konflikti

Etelä-Sudan sinnittelee avustustyöntekijöiden tuella - ”Suomi tuntuu lintukodolta”

Raunioina olevassa Etelä-Sudanissa tarvitaan yhä paljon apua. Suomalainen sairaanhoitaja Hannele Toivola on ollut mukana parantamassa leikkaussaleja ja paikkaamassa ampumahaavoja.
Punaisen Ristin potilaita Etelä-Sudanissa
Punainen Risti tukee muun muassa Etelä-Sudanin terveyspalveluita. 18-vuotias Thuok Reath menetti jalkansa ampumisen seurauksena. (Kuva: Mari Aftret Mortvedt / ICRC / CC BY-NC-ND 2.0)

Suomi ja Eurooppa tuntuvat lintukodolta leikkaussalisairaanhoitaja Hannele Toivolan mielestä – ainakin Etelä-Sudanissa vietetyn Punaisen Ristin avustuskomennuksen jälkeen.

”Ensimmäinen asia, jonka huomaan, on se, että voin käydä kyläkaupassa pyörällä eikä minun tarvitse katsella olkapään yli tai kuunnella jokaista ääntä. Etelä-Sudanissa ulkonaliikkumiskielto voi astua voimaan kuudelta tai seitsemältä illalla”, hän kuvailee.

Toivola on työskennellyt kahteen otteeseen sisällissodassa olevassa Etelä-Sudanissa Punaisen Ristin kansainvälisen komitean (ICRC) avustustyöntekijänä. Viimeisin puolen vuoden jakso päättyi keväällä.

Hän on ollut mukana kehittämässä pääkaupunki Juban sotavammasairaalan leikkaussalitoimintaa, kouluttanut henkilökuntaa sekä ollut mukana liikkuvassa kirurgisessa tiimissä, joka auttaa paikallisia sairaaloita silloin, kun niillä on liikaa potilaita.

”Kävimme läpi esimerkiksi välineiden sterilointia ja jaoimme käytännön tietoa. Saatoimme vertailla, miten vaikkapa reisimurtuma korjataan heillä ja meillä”, Toivola kertoo.

ICRC hoitaa muun muassa sodassa syntyneitä vammoja. Niitä on etenkin siviileillä, sillä lähes neljä vuotta jatkunut sisällissota on ollut poikkeuksellisen verinen. Useimmat konfliktin osapuolet ovat syyllistyneet vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. Siviilejä on tapettu ja raiskattu, lapsia kaapattu, kyliä poltettu ja ryöstelty.

”Yleisimpiä hoitamiamme vammoja olivat viidakkoveitsen aiheuttamat haavat sekä ampumavammat. Etelä-Sudanissa käytetään itse tehtyjä luoteja, ja niistä tulee pahaa jälkeä. Olemme hoitaneet myös palovammoja”, Toivola kertoo.

Miljoonat avun tarpeessa

Etelä-Sudan on ollut sisällissodassa joulukuusta 2013, jolloin eri etnisiin ryhmiin kuuluva presidentti Salva Kiir ja varapresidentti Riek Machar riitaantuivat. Vuonna 2015 osapuolet tekivät rauhansopimuksen, joka ei kuitenkaan ole toteutunut. Oppositioryhmät ovat hajonneet yhä pienemmiksi ryhmiksi, mikä heiluttaa maan huteraa turvallisuustilannetta entisestään.

Väkivaltaisuuksien seurauksena yli seitsemän miljoonaa ihmistä tarvitsee välitöntä hätäapua ja lähes neljä miljoonaa on paennut kodeistaan joko naapurimaihin tai muualle Etelä-Sudanissa. Öljyyn nojaava talous on raunioina.

Myös terveyssektori toimii huonosti ja on lähinnä kansalaisjärjestöjen varassa.

Avustustyöntekijälle maa on haastava, sillä avustustyöntekijöitä on myös tapettu. Toivolan mukaan elämä pyöriikin lähinnä toimiston, sairaalan ja asunnon välillä.

Ihmisen tekemä kriisi

Konfliktin mukana Etelä-Sudaniin on tullut myös vakava ruokapula. Noin kuusi miljoonaa ihmistä kärsii ruuan puutteesta, ja alkuvuodesta YK määritteli, että kahdessa maakunnassa on nälänhätä. Julistus peruttiin kesäkuussa, mutta se ei ole vielä tarkoittanut merkittävää helpotusta.

Punaisen Ristin kansainvälinen komitea on ainoa kansainvälinen avustusjärjestö, joka pystyy toimimaan koko Etelä-Sudanin alueella, joskin tällä viikolla se ilmoitti jäädyttäneensä osan operaatioistaan autonkuljettajansa tapon jälkeen.

Järjestö välittää Etelä-Sudaniin muun muassa ruoka-apua, vettä ja terveyspalveluita. Rahoittajana on muun muassa Suomen ulkoministeriö, joka tukee tänä vuonna sitä Suomen Punaisen Ristin kautta 2,1 miljoonalla eurolla. SPR pyörittää ulkoministeriön tuella Etelä-Sudanissa myös terveys- ja vesihankkeita.

Suomessa tällä viikolla vierailleen ICRC:n Etelä-Sudanin delegaation johtajan Jürg Eglinin mukaan Etelä-Sudanin ruokapula johtuu konfliktista, ei niinkään kuivuudesta, joka on riivannut esimerkiksi Itä-Afrikkaa viime vuosina. Punaisen Ristinkin tekemiä ruuan lentopudotuksia ei tarvittaisi, jos turvallisuustilanne olisi kunnossa, hän sanoo.

”Tämä on selvästi ihmisen tekemä kriisi. Vaikka ympäristö onkin vaikea, etenkin maan eteläosat ovat hedelmällisiä. Ihmiset kuitenkin pakenevat eivätkä pääse pelloille istuttamaan. Se on absurdia: tilanteen voisi korjata, jos turvallisuustilanne olisi parempi”, hän sanoo.

Ruokatilanne on hieman parantunut Etelä-Sudanissa sadonkorjuun alettua, mutta vuoden sadosta odotetaan keskimääräistä huonompaa. Eglin arvioi, että olosuhteet eivät ole kovin hyvät ensi vuodenkaan kannalta.

Etelä-Sudania tuetaan muun muassa SPR:n Nälkäpäivä-keräyksen tuotolla. Keräys näkyy kaduilla tänä vuonna 14.–16.9.

Etelä-Sudanin konflikti avustustyöruokakonflikti Etelä-Sudan Punainen Risti

SPR:ltä avustustyöntekijä Jemeniin

Suomen Punainen Risti (SPR) lähettää lokakuussa avustustyöntekijän Jemeniin. Hän tulee työskentelemään leikkaussalihoitajana Punaisen Ristin kansainväliselle komitealle (ICRC). Tarkoituksena on kunnostaa maan pohjoisrajalla tyhjillään olevaa sairaala, jossa hoidetaan pääasiassa sodassa loukkaantuneita.

”Se on varmasti haastava paikka. Konfliktissa on mukana koko sotakalusto ilmavoimineen ja miinoineen. Onneksi mukana on entisiltä komennuksiltani tuttuja kollegoita, joilta saa tietoa”, toteaa matkaan lähtevä sairaanhoitaja Hannele Toivola.

Rutiköyhän Jemenin humanitaarinen tilanne on pahentunut sen jälkeen, kun Saudi-Arabian johtama liittouma alkoi pommittaa sitä keväällä 2015 tukeakseen maan kapinallisia vastaan taistelevaa hallitusta. Maassa on myös vaikea koleraepidemia. Yli 20 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua.

Kansainvälinen Punainen Risti toimii kaikkialla Jemenissä, ja se muun muassa avustaa sairaaloita tavaratoimituksilla. Työtä tuetaan myös SPR:n katastrofirahastosta.

Lue myös

Ilman kasvoja kuvattuja lapsia rivissä koulutarvikkeet käsissään

Aseelliset ryhmät vapauttivat lapsisotilaita Etelä-Sudanissa

Yli 200 lasta pääsi tällä viikolla pois aseistettujen ryhmien riveistä. Tuhansien alaikäisten arvellaan yhä olevan taistelijoina.
Naispoliiseja Syyriassa

Suomalaiset naispoliisit vievät osaamistaan Etelä-Sudaniin

70 prosenttia eteläsudanilaisista naisista on kokenut seksuaalista väkivaltaa, mutta maassa ei ole lainkaan turvataloja. Suomalainen poliisi Nina Pelkonen on tehnyt maassa työtä etenkin naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi. ”Tiedän naispoliiseja, jotka vievät raiskauksen uhrit kotiinsa turvaan”, hän kertoo.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Kädet ja sormenjälkien otto

Nälänhätä, jota ei tullut – nopea reagointi ja käteisapu pelastivat Somalian täydeltä katastrofilta

Nälkäisten määrä on maailmalla kasvanut etenkin viimeaikaisten konfliktien vuoksi, mutta kriisejä onnistutaan myös torjumaan. Yksi esimerkki on Somalia, jossa otettiin viime vuonna oppia vuoden 2011 katastrofaalisista tapahtumista. Nyt kriisiin reagoitiin nopeasti, kertoo Maailman ruokaohjelman Somalian-toimiston johtaja.
Sateenkaaren värisiin sukkiin pukeutuneiden ihmisten jalkoja

Raportti: Hollywood-elokuvissa on sateenkaarihahmoja vain harvoin

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen osuus suurten Hollywoodin tuotantoyhtiöiden elokuvissa on vähentynyt, sanoo mediajärjestö Glaad tuoreessa raportissaan. Esimerkiksi Disneyn Kaunotar ja peto läpäisee järjestön sateenkaaritestin, moni muu ei.
Cox's Bazarin pakolaisleiri Bangladeshissa

Amnesty: Rohingyojen aseistettu ryhmä teurasti hinduja Myanmarissa

Myanmarin armeija aloitti elokuussa 2017 etnisen puhdistuksen, jossa 693 000 rohingya-muslimia on ajettu Bangladeshiin. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on löytänyt nyt todisteita siitä, että myös rohingyoita edustava aseellinen ryhmä on syyllistynyt vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin.
Facebook älypuhelimessa

Kohdennetun vaikuttamisen uhrina

Facebook on myöntänyt luovuttaneensa kymmenien miljoonien käyttäjien tiedot Cambridge Analytica -yritykselle. Le monde diplomatique -lehden Suomen päätoimittajan Ari Turusen mukaan paras keino suojautua kyseenalaiselta vaikuttamiselta on tietoisuuden lisääminen. Se taas edellyttää yleissivistyksen arvostamista.