Uutiset Etelä-Sudanin konflikti

Etelä-Sudan sinnittelee avustustyöntekijöiden tuella - ”Suomi tuntuu lintukodolta”

Raunioina olevassa Etelä-Sudanissa tarvitaan yhä paljon apua. Suomalainen sairaanhoitaja Hannele Toivola on ollut mukana parantamassa leikkaussaleja ja paikkaamassa ampumahaavoja.
Punaisen Ristin potilaita Etelä-Sudanissa
Punainen Risti tukee muun muassa Etelä-Sudanin terveyspalveluita. 18-vuotias Thuok Reath menetti jalkansa ampumisen seurauksena. (Kuva: Mari Aftret Mortvedt / ICRC / CC BY-NC-ND 2.0 )

Suomi ja Eurooppa tuntuvat lintukodolta leikkaussalisairaanhoitaja Hannele Toivolan mielestä – ainakin Etelä-Sudanissa vietetyn Punaisen Ristin avustuskomennuksen jälkeen.

”Ensimmäinen asia, jonka huomaan, on se, että voin käydä kyläkaupassa pyörällä eikä minun tarvitse katsella olkapään yli tai kuunnella jokaista ääntä. Etelä-Sudanissa ulkonaliikkumiskielto voi astua voimaan kuudelta tai seitsemältä illalla”, hän kuvailee.

Toivola on työskennellyt kahteen otteeseen sisällissodassa olevassa Etelä-Sudanissa Punaisen Ristin kansainvälisen komitean (ICRC) avustustyöntekijänä. Viimeisin puolen vuoden jakso päättyi keväällä.

Hän on ollut mukana kehittämässä pääkaupunki Juban sotavammasairaalan leikkaussalitoimintaa, kouluttanut henkilökuntaa sekä ollut mukana liikkuvassa kirurgisessa tiimissä, joka auttaa paikallisia sairaaloita silloin, kun niillä on liikaa potilaita.

”Kävimme läpi esimerkiksi välineiden sterilointia ja jaoimme käytännön tietoa. Saatoimme vertailla, miten vaikkapa reisimurtuma korjataan heillä ja meillä”, Toivola kertoo.

ICRC hoitaa muun muassa sodassa syntyneitä vammoja. Niitä on etenkin siviileillä, sillä lähes neljä vuotta jatkunut sisällissota on ollut poikkeuksellisen verinen. Useimmat konfliktin osapuolet ovat syyllistyneet vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. Siviilejä on tapettu ja raiskattu, lapsia kaapattu, kyliä poltettu ja ryöstelty.

”Yleisimpiä hoitamiamme vammoja olivat viidakkoveitsen aiheuttamat haavat sekä ampumavammat. Etelä-Sudanissa käytetään itse tehtyjä luoteja, ja niistä tulee pahaa jälkeä. Olemme hoitaneet myös palovammoja”, Toivola kertoo.

Miljoonat avun tarpeessa

Etelä-Sudan on ollut sisällissodassa joulukuusta 2013, jolloin eri etnisiin ryhmiin kuuluva presidentti Salva Kiir ja varapresidentti Riek Machar riitaantuivat. Vuonna 2015 osapuolet tekivät rauhansopimuksen, joka ei kuitenkaan ole toteutunut. Oppositioryhmät ovat hajonneet yhä pienemmiksi ryhmiksi, mikä heiluttaa maan huteraa turvallisuustilannetta entisestään.

Väkivaltaisuuksien seurauksena yli seitsemän miljoonaa ihmistä tarvitsee välitöntä hätäapua ja lähes neljä miljoonaa on paennut kodeistaan joko naapurimaihin tai muualle Etelä-Sudanissa. Öljyyn nojaava talous on raunioina.

Myös terveyssektori toimii huonosti ja on lähinnä kansalaisjärjestöjen varassa.

Avustustyöntekijälle maa on haastava, sillä avustustyöntekijöitä on myös tapettu. Toivolan mukaan elämä pyöriikin lähinnä toimiston, sairaalan ja asunnon välillä.

Ihmisen tekemä kriisi

Konfliktin mukana Etelä-Sudaniin on tullut myös vakava ruokapula. Noin kuusi miljoonaa ihmistä kärsii ruuan puutteesta, ja alkuvuodesta YK määritteli, että kahdessa maakunnassa on nälänhätä. Julistus peruttiin kesäkuussa, mutta se ei ole vielä tarkoittanut merkittävää helpotusta.

Punaisen Ristin kansainvälinen komitea on ainoa kansainvälinen avustusjärjestö, joka pystyy toimimaan koko Etelä-Sudanin alueella, joskin tällä viikolla se ilmoitti jäädyttäneensä osan operaatioistaan autonkuljettajansa tapon jälkeen.

Järjestö välittää Etelä-Sudaniin muun muassa ruoka-apua, vettä ja terveyspalveluita. Rahoittajana on muun muassa Suomen ulkoministeriö, joka tukee tänä vuonna sitä Suomen Punaisen Ristin kautta 2,1 miljoonalla eurolla. SPR pyörittää ulkoministeriön tuella Etelä-Sudanissa myös terveys- ja vesihankkeita.

Suomessa tällä viikolla vierailleen ICRC:n Etelä-Sudanin delegaation johtajan Jürg Eglinin mukaan Etelä-Sudanin ruokapula johtuu konfliktista, ei niinkään kuivuudesta, joka on riivannut esimerkiksi Itä-Afrikkaa viime vuosina. Punaisen Ristinkin tekemiä ruuan lentopudotuksia ei tarvittaisi, jos turvallisuustilanne olisi kunnossa, hän sanoo.

”Tämä on selvästi ihmisen tekemä kriisi. Vaikka ympäristö onkin vaikea, etenkin maan eteläosat ovat hedelmällisiä. Ihmiset kuitenkin pakenevat eivätkä pääse pelloille istuttamaan. Se on absurdia: tilanteen voisi korjata, jos turvallisuustilanne olisi parempi”, hän sanoo.

Ruokatilanne on hieman parantunut Etelä-Sudanissa sadonkorjuun alettua, mutta vuoden sadosta odotetaan keskimääräistä huonompaa. Eglin arvioi, että olosuhteet eivät ole kovin hyvät ensi vuodenkaan kannalta.

Etelä-Sudania tuetaan muun muassa SPR:n Nälkäpäivä-keräyksen tuotolla. Keräys näkyy kaduilla tänä vuonna 14.–16.9.

Etelä-Sudanin konflikti avustustyöruokakonflikti Etelä-Sudan Punainen Risti

SPR:ltä avustustyöntekijä Jemeniin

Suomen Punainen Risti (SPR) lähettää lokakuussa avustustyöntekijän Jemeniin. Hän tulee työskentelemään leikkaussalihoitajana Punaisen Ristin kansainväliselle komitealle (ICRC). Tarkoituksena on kunnostaa maan pohjoisrajalla tyhjillään olevaa sairaala, jossa hoidetaan pääasiassa sodassa loukkaantuneita.

”Se on varmasti haastava paikka. Konfliktissa on mukana koko sotakalusto ilmavoimineen ja miinoineen. Onneksi mukana on entisiltä komennuksiltani tuttuja kollegoita, joilta saa tietoa”, toteaa matkaan lähtevä sairaanhoitaja Hannele Toivola.

Rutiköyhän Jemenin humanitaarinen tilanne on pahentunut sen jälkeen, kun Saudi-Arabian johtama liittouma alkoi pommittaa sitä keväällä 2015 tukeakseen maan kapinallisia vastaan taistelevaa hallitusta. Maassa on myös vaikea koleraepidemia. Yli 20 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua.

Kansainvälinen Punainen Risti toimii kaikkialla Jemenissä, ja se muun muassa avustaa sairaaloita tavaratoimituksilla. Työtä tuetaan myös SPR:n katastrofirahastosta.

Lue myös

Siviilien suojelualue Borissa Etelä-Sudanissa
Miljoonat eteläsudanilaiset ovat paenneet väkivaltaa eivätkä pääse viljelemään maitaan. Kuvassa siviilien suojelualue Borissa.
(Kuva:
UNMISS
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Etelä-Sudanissa päästiin sadonkorjuuseen, mutta nälkäisten määrä lasketaan yhä miljoonissa

Etelä-Sudan on ohittanut alkuvuoden pelätyn nälkäkauden ja päässyt korjaamaan satoa. Konfliktin ja hyperinflaation vuoksi se ei kuitenkaan auta riittävästi vähentämään nälkäisten määrää, varoittavat YK-järjestöt.
Nonviolent Peaceforcen Rami Kolehmainen antaa koulutusta lastensuojelusta Etelä-Sudanissa
Nonviolent Peaceforcessa tittelillä international protection officer työskentelevä Rami Kolehmainen antaa koulutusta lastensuojelusta opettajien ja vanhempien yhdistykselle Etelä-Sudanissa. Siviilien kouluttaminen on osa aseettoman rauhanturvaajan työtä.
(Kuva:
Nonviolent Peaceforce
)

Suomalainen Rami Kolehmainen suojelee siviilejä ilman aseita Etelä-Sudanissa – ”muistutamme inhimillisyydestä konfliktin keskellä”

Nonviolent Peaceforce -järjestön rauhanturvaajat työskentelevät alueilla, joille muut kansainväliset toimijat eivät tule. Maassa työskentelevän Rami Kolehmaisen mukaan avainasemassa on läsnäolo.
Ruoka-apua saavia ihmisiä Etelä-Sudanissa
Leerin maakuntaan julistettiin nälänhätä helmikuussa. Nyt se on taltutettu, mutta ruokapulasta kärsii silti Etelä-Sudanissa yhä useampi.
(Kuva:
Robert Oxley
/
DFID
/
CC BY 2.0
)

Etelä-Sudanin nälänhätä taltutettu – ruokakriisi pahenee silti

Kahteen Etelä-Sudanin osavaltioon julistettiin helmikuussa nälänhätä. Nyt tilanne on parantunut, mutta nälästä kärsii silti yhä useampi, kertovat YK-järjestöt.

Pääuutiset

Katunäkymä Accrasta Ghanasta
Yrityksillä on yhä tärkeämpi rooli kehityspolitiikassa, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan asiasta pitäisi keskustella lisää. Kuva Ghanan pääkaupungista Accrasta.(Kuva: lucianf / Flickr.com / CC BY 2.0)

Yrityksistä havitellaan kehitysmaiden ongelmien ratkaisijoita – tuoreen tutkimuksen mukaan siihen on vielä pitkä matka

Suomessa on usutettu viime vuosina yrityksiä kehitysyhteistyön pariin, mutta tutkimustieto ilmiöstä on puuttunut. Suomalaistutkimus paljastaa, että yritysten käsitys omasta roolistaan on kaukana köyhyyden vähentämisestä.
Zaatarin pakolaisleiri Jordaniassa
Moni miespuolinen syyrialaispakolainen on kokenut seksuaalista väkivaltaa. Kuva Jordanian Zaatarin pakolaisleiriltä, jossa osa haastatteluista tehtiin.(Kuva: niawag / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

”Se on normaalia” – Syyrian kriisissä moni mies on seksuaalisen väkivallan uhri

Konfliktitilanteissa yleisin seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuva ryhmä ovat naiset. Tuoreen selvityksen mukaan Syyrian kriisissä uhreja ovat myös miehet.
Jonottavien siirtolaisten jalkoja
EU pyrkii estämään siirtolaisten tulon Libyasta Eurooppaan. (Kuva: IFRC / CC BY-NC-ND 2.0)

Video Libyan orjahuutokaupasta herätti maailman – myös Suomessa aiotaan protestoida

Uutiskanava CNN paljasti, että Libyassa myydään siirtolaisia jopa vain muutaman sadan dollarin hinnalla. Nyt asialle vaativat loppua sekä YK että tavalliset kansalaiset.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet
Kreikassa opetetaan koodausta paikallisille ja pakolaistaustaisille nuorille.(Kuva: Andrew Writer / CC BY 2.0)

Pakolais- ja kreikkalaisnuorten koodausprojekti tuottaa tuloksia – ”aitoja kohtaamispaikkoja”

Kirkon Ulkomaanavun hankkeessa opetetaan it-taitoja kreikkalais- ja pakolaisnuorille. Hyvien tulosten vuoksi projektia laajennetaan.