Uutiset

Etelä-Bolivian intiaaneille tärkeintä on puhdas vesi

Huonosti suljetut porausreiät jatkavat vesien saastuttamista, Caiguan kylän asukkaat kertovat Natalia Seas Yelmalle.
(Kuva: _kaway_ / Flickr.com / cc 2.0)

Caiguan kylässä Etelä-Boliviassa asuvat guaraní-intiaanit eivät halua osuutta öljytuloista tai korvauksia ympäristötuhoista. Heille tärkeintä on puhdas vesi.

Gran Chacon maakunnassa sijaitsevan Caiguan 250 asukasta ovat nousseet vastustamaan alueen runsaiden öljy- ja kaasuvarojen hyödyntämistä.

Intiaanit ovat lokakuulta asti estäneet tiesuluin ihmisten ja koneiden pääsyn valtion öljy-yhtiön tuotantoalueelle. Esiintymä sijaitsee vuonna 2000 perustetussa Aguaragüen vuoriston kansallispuistossa, jossa guaranít elävät perinteidensä mukaan.

Alueelle rakennettu tekojärvi turvaa kasteluveden 700 hehtaarin viljelmille ja 15 kylän asukkaille.

Kallis tekojärvi vaarassa

Tarijan alueen guaraníen päällikkö Tomás Araray sanoo, että tiesulut poistetaan vasta, kun saadaan ehdoton varmuus siitä, että öljyesiintymän hyödyntäminen ei vaikuta Caiguan järven veteen.

Araray muistuttaa, että järven rakentaminen tuli kalliiksi, joten sen saastuttaminen tai liettyminen ei tule kuuloonkaan. Hänen mukaansa kansallispuiston alueella on jo 20 vanhaa kehnosti suljettua porauskohdetta, joista tihkuu öljyä pintaan.

Lähistön vedet ovat sameita ja öljyisiä eivätkä sovellu ihmisten tai eläinten juotavaksi, päällikkö jatkaa.

Bolivian öljy-yhtiö YPFB on luvannut sulkea porausreiät ja puhdistaa jäljet. Saasteiden vaikutukset kuitenkin näkyvät yhä selvästi vedessä ja rannoilla.

Sopimus rikottiin?

Selkkaus alkoi kun YPFB Chaco ryhtyi syksyllä kaatamaan puita ja raivaamaan tietä Caiguassa tuodakseen esiintymälle porauslaitteistoa.

Araray myöntää, että guaranít ovat tehneet YPFB:n kanssa sopimuksen, joka sallii yhtiön etsiä uusia öljylähteitä kansallispuistosta. Hänen mukaansa sopimus edellytti, että yhtiö kunnostaa ensin vanhat porauspaikat, mutta niin ei tapahtunut.

Päällikkö korostaa, että Caiguan maatalous tuottaa yli 60 prosenttia 30 000 asukkaan Villa Montesin kunnan ruoasta.

Alueella vieraillut YPFB:n pääjohtaja Carlos Villegas vakuuttaa puolestaan, että yhtiöllä on suunnitelma vanhojen porausreikien tukkimisesta.

Yhtiö varoittaa, että valtio menettää Caiguan protestin vuoksi sata miljoonaa euroa vero- ja muita tuloja. Tarijan aluehallinnon tappioiksi se laskee 34 miljoonaa euroa.

Luontosuhde pääasia

Yaku-Iguan guaranípäällikkö Jorge Mendoza viittaa luvuille kintaalla. "Tärkeintä on säilyttää ystävälliset suhteet luontoon."

YPFB Chaco on uhannut intiaaneja oikeustoimilla. Guaranít aikovat silti jatkaa taistelua, jolla on jo perinteitä. Vuonna 2010 he järjestivät sadan kilometrin marssin protestiksi sille, että hallitus ei ollut täyttänyt kansallispuistoa perustettaessa antamiaan lupauksia.

Lupauksista tärkein koskee guaraníen mukaan vesiensuojelua. "Jos Aguaragüen vesivarat tuhoutuvat, vastaavia ei löydy koko Chacosta", Mendoza sanoo.

Aguaragüe on tuhannen neliökilometrin laajuinen alue, jonka 30 intiaanikylässä asuu yli 10 000 ihmistä. Enemmistönä olevien guaraníen lisäksi seudulla elää weenhayek-kansaa.

Alueella on rikas kasvisto ja eläimistö, mutta myös osa Bolivian runsaimmista öljy- ja kaasuesiintymistä.

alkuperäiskansatasuminenyhtiötmaaperäsaastuminensuojelu Bolivia

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Apina puussa Virungan kansallispuistossa Kongossa
Ihmisen toiminta uhkaa monia maailman suojelualueita. Kuva Virungan kansallispuistosta Kongon demokraattisesta tasavallasta.(Kuva: Joseph King / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Kestämätön metsästys ja virkistystoiminta uhkaavat suojelualueita

Rikkaiden ja köyhien maiden suojelualueita kohtaavat erilaiset uhat, summataan tutkimuksessa.
Unkarin parlamenttitalo
Unkari on ryhtynyt koviin otteisiin siirtolaisuutta vastaan. Kuvassa parlamenttitalo Budapestissä.(Kuva: Frank Schmidt / CC BY 2.0)

Unkari haluaa ryhtyä verottamaan ”laitonta maahanmuuttoa” tukevia järjestöjä

Hallitus ehdottaa myös lähestymiskieltoja ihmisille, jotka ovat mukana laittoman siirtolaisuuden avustamisessa.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.