Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Ennuste: Suomen kehitysyhteistyövarojen BKTL-osuus laskee taas – ”kuin lehmän häntä”

Julkisen talouden suunnitelman mukaan lähivuosina Suomen bruttokansantulosta enää 0,37 prosenttia menee kehitysyhteistyöhön. Tavoite on 0,7.
Suomen lippu
Suomi aikoo käyttää kehitysyhteistyöhön 0,37 prosenttia bruttokansantulostaan vuosina 2019-2022. (Kuva: Timo Gufler / CC BY-NC-ND 2.0)

Suomen kehitysyhteistyövarojen osuus bruttokansantulosta on jälleen laskemassa. Viime perjantaina valtioneuvoston yleisistunnossa hyväksytyn julkisen talouden suunnitelman mukaan osuus on vuosina 2019–2022 enää 0,37 prosenttia.

Asiasta kertoo kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepa.

Viime vuonna Suomi ohjasi kehitysyhteistyöhön 0,41 prosenttia bruttokansantulostaan. Suomi ja muut rikkaat maat ovat kuitenkin sitoutuneet siihen, että osuus olisi vähintään 0,7.

”Samaan aikaan, kun naapurimaassamme järjestökollegamme kampanjoivat sen puolesta, että Ruotsi säilyttäisi kehitysyhteistyörahoituksensa yhdessä prosentissa bruttokansantulosta, laskee Suomen prosenttiosuus kuin lehmän häntä. Tuntuu kuin 0,7-sitoumusta haluttaisiin suorastaan paeta, sen verran kaukana juuri ilmestyneessä julkisen talouden ennusteessa esitetty 0,37 prosenttia jo on maalista”, kritisoi Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Anna-Stiina Lundqvist blogissaan.

Viime kevään julkisen talouden suunnitelmassa arvioitiin, että lähivuosina osuus olisi 0,39 prosenttia.

Tämänvuotisen julkisen talouden suunnitelman mukaan Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on edelleen nostaa kehitysrahoitus 0,7:ään. Myös kehitysyhteistyömäärärahojen kokonaissummaa on tarkoitus nostaa. Ensi vuonna varsinaisen kehitysyhteistyön varsinaiset määrärahat ovat noin 573 miljoonaa euroa. Vuoteen 2022 mennessä summa nousee noin 12 prosenttia.

Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD:n viime viikolla julkistamien tilastojen mukaan järjestön kehitysapukomitean 29 jäsenmaasta viime vuonna viisi saavutti 0,7-tavoitteen.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikkatalous Suomi Kepa

Kommentit

Lähettänyt Anonyymi (ei varmistettu) 21.4.2018 - 00:17

Niin. Kehittyneistä teollisuusmaista vain viisi maata ovat saavuttaneet tuon aspirationaalisen 0,7% tavoitteen. Nämä viisi maat ovat Luxembourg, Norja, Tanska, Ruotsi ja Iso-Britannia. Taitavat Suomen resurssit olla aivan toisessa luokassa näiden viiden verrokkimaan kanssa. Keskimäärin apu on 0,31% luokkaa - eli Suomi olisi tuolla 0,37% luvulla edelleenkin varsin kirkkaasti keskitason yläpuolella. Taakse jäävät mm. sellaiset pienet ja köyhät maat kuin Saksa, Ranska jne jne... Kumma kyllä tästä faktasta ei hirveästi rummuteta kehitysaputeollisuudesta varansa saavien järjestöjen kirjoituksissa.

MIstäköhän historian havinasta nuo mainitesemasi luvut mahtavat olla: OECD:n tilastoissa Saksan osuus on 0,7 % ja se on yhdeksänneksi suurin donor maailmassa määrällisesti. Saksa saavutti 0,7 tavoitteen vuonna 2016 mutta tipahti vuonna 2017 hieman sen alle (0,66). Ranskassa 0,43% . Myös Ranska on määrällisesti yksi maailman suuremmista maista. 0,7 -tavoitteen ylittäneitä maita on nykyään kuusi: mukana Luxemburg, jolla 1,0%. Hyvin lähellä on myös Alankomaat (0,6). Määrällisesti eniten antavat USA, UK, Ranska, Saksa ja Japani. Nämä siis OECD-maita. OECD:n ulkopuolisista merkittävin on Arabiemiraatit, jonka osuus on 1,13 %

Suomen kannalta parempi verrokkiprosentti kuin globaalikeskiarvo on EU, jossa sielläkin keskiarvo nousee 0,5%:iin. Siitäkin Suomi jää siis reilusti. Viitteet mm. https://eeas.europa.eu/headquarters/headquarters-homepage/42748/eu-rema… ja http://www.oecd.org/development/financing-sustainable-development/devel…

Lue myös

2 euron kolikko lähikuvassa

Kehityspoliittinen toimikunta: Suomen tasa-arvotyö ristiriitaista

Tasa-arvo on Suomen kehityspolitiikan pääpainopiste, mutta silti juuri siitä on leikattu, moittii kehityspoliittinen toimikunta tuoreessa vuosiarviossaan.
Suomen lippu ison rakennuksen edustalla

Yksityisen sektorin kehitys vaatii valtioiden ohjausta

Jos sotien jälkeinen Suomi olisi nojannut nykyisiin kehityspolitiikan oppeihin, olisimme yhä kehitysmaa, kirjoittavat Matti Ylönen ja Teppo Eskelinen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Kädet ja sormenjälkien otto

Nälänhätä, jota ei tullut – nopea reagointi ja käteisapu pelastivat Somalian täydeltä katastrofilta

Nälkäisten määrä on maailmalla kasvanut etenkin viimeaikaisten konfliktien vuoksi, mutta kriisejä onnistutaan myös torjumaan. Yksi esimerkki on Somalia, jossa otettiin viime vuonna oppia vuoden 2011 katastrofaalisista tapahtumista. Nyt kriisiin reagoitiin nopeasti, kertoo Maailman ruokaohjelman Somalian-toimiston johtaja.
Tora Boran vuoret Nangarharissa Afganistanissa

Tutkimus: Vauvantalkki auttaa rahoittamaan Afganistanin Isisiä ja talebaneja

Afganistanin talkkikaivoksilta päätyy talkkia Pakistanin kautta Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan asti. Kansalaisjärjestön selvityksen mukaan monia kaivoksia kontrolloivat Isis ja talebanit.
Risti

Unicef: Turvapaikanhakijalapsia pitää kuulla muissakin kuin uskonasioissa

Maahanmuuttovirasto aikoo kuulla myös alle 12-vuotiaita lapsia, mikäli nämä ovat kristinuskoon kääntyneestä perheestä. Unicefin mukaan tärkeämpää olisi kehittää lasten kuulemista yleensä.