Uutiset Egyptin tulevaisuus

Egyptin presidentti hyväksyi kritisoidun järjestölain – ”katastrofaalinen isku”

Egyptin uuden lain mukaan kansalaisjärjestöt eivät saa vaihtaa edes päämajaansa ilmoittamatta siitä viranomaisille. Käytännössä laki kontrolloi lähes kaikkea järjestöjen toimintaa.
Egyptin lippuja kiinnitettynä moottoripyörään.
Egypti on elänyt epävakaita aikoja arabikevään jälkeen. Uusi laki uhkaa lopettaa riippumattoman kansalaisjärjestötoiminnan. (Kuva: Sebastian Horndasch / CC BY 2.0 )

Egyptin presidentti Abdel Fattah al-Sisi on allekirjoittanut laajasti tuomitun kansalaisjärjestölain, joka voi käytännössä merkitä kuoliniskua maan riippumattomalle kansalaisyhteiskunnalle.

”Tämä on katastrofaalinen isku Egyptissä toimiville ihmisoikeusjärjestöille. Rajoitusten vakavuus uhkaa tuhota maan järjestöt aikana, jolloin viranomaisten pahenevat hyökkäykset toisinajattelijoita kohtaan tekee niiden työstä tärkeämpää kuin koskaan”, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Pohjois-Afrikan kampanjajohtaja Najia Bounaim tiedotteessa.

Egyptin parlamentti hyväksyi lain jo marraskuussa, mutta laajan kritiikin jälkeen sen allekirjoittaminen viivästyi. Al-Sisi allekirjoitti lain lopulta toukokuussa.

Käytännössä laki rajoittaa lähes kaikkea järjestöjen toimintaa. Niitä valvomaan perustetaan viranomaiselin, jonka jäseninä on muun muassa turvallisuuspalveluiden edustajia. Järjestöt joutuvat kysymään viranomaisilta luvan esimerkiksi kenttätutkimuksen tekemiseen, niiden pitää ilmoittaa etukäteen ulkomaisesta rahoituksesta, ja viranomaiset voivat kieltää vastaanottamasta sitä. Ne eivät voi vaihtaa edes päämajaansa kertomatta siitä viranomaisille, kertoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW).

Se on aiemmin arvioinut, että laki vaikuttaa noin 47 000 paikalliseen ja 100 ulkomaiseen järjestöön. Riippumattoman järjestötyön lisäksi laki estää järjestöjä toimittamasta myös elintärkeitä sosiaalisia palveluita esimerkiksi pakolaisille sekä vaikkapa sukupuolittuneen väkivallan uhreille.

Lakia voidaan tulkita väljästi, sillä sen mukaan järjestöt eivät saa tehdä mitään, mikä vahingoittaa kansallista turvallisuutta, yleistä järjestystä, yleistä moraalia tai kansanterveyttä. Pahimmillaan rikkomuksista voi saada viiden vuoden vankilarangaistuksen ja tuhansien eurojen sakot.

Ihmisoikeusjärjestöjen lisäksi myös YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Zeid Ra'ad al-Hussein on kritisoinut lakia. Hän muistuttaa, että jo edellinen laki oli tiukka: sen nojalla satoja järjestöjä on kielletty tai niiden varoja jäädytetty.

Egyptin ihmisoikeustilanne on heikentynyt nopeasti etenkin sen jälkeen, kun arabikevään jälkimainingeissa presidentti Al-Sisi astui valtaan sotilasvallankaappauksen seurauksena vuonna 2014. Se on muun muassa tuominnut siviilejä sotilastuomioistuimissa ja käynyt kovin ottein toisinajattelijoiden kimppuun.

Egyptin tulevaisuus EUkansalaisyhteiskunta Egypti Amnesty International

Lue myös

Vapautta merkitsevä graffititeksti Egyptissä vuonna 2011. (Kuva: Gigi Ibrahim / CC BY 2.0)

Uusi laki voi estää riippumattoman järjestötoiminnan Egyptissä

"Jos laki menee läpi, olisi farssi sanoa, että Egypti sallii järjestöt", kritisoi ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.
(Kuva: Asim Bharwani / CC BY-NC-ND 2.0)

Egypti jäädytti tunnettujen ihmisoikeusjärjestöjen varat

Sekä EU että ihmisoikeusjärjestöt ovat älähtäneet toimenpiteestä, jonka seurauksena järjestöjä ja niiden työntekijöitä voidaan tuomita myös vankilaan.
Protesti siviilien sotilasoikeudenkäyntejä vastaan vuonna 2011. (Kuva: oxfamnovib / CC BY-ND 2.0)

HRW: Egyptin sotilastuomioistuimissa tuhansia siviilejä

Oikeudenkäynneissä on ollut yhtä aikaa jopa satoja ihmisiä, ihmisoikeusjärjestö kertoo.

Pääuutiset

Zaatarin pakolaisleirin telttoja ja ihmisiä
UNHCR:n mukaan noin 1,2 miljoonaa pakolaista tarvitsee uudelleensijoituspaikan. Kuva Syyrian pakolaisia majoittavalta Zaatarin pakolaisleiriltä Jordaniasta.(Kuva: World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0)

Pakolaiskiintiötä halutaan nostaa – ”hallitus todistaisi arvojensa muuttuneen”

Suomen pakolaiskiintiö on pysynyt samana lähes koko 2000-luvun. Maailman pakolaispäivän paneelissa toivottiin, että kiintiötä voitaisiin nyt, kun turvapaikanhakijoiden määrä on hallinnassa ja perussuomalaiset ulkona hallituksesta.
Ruoka-apua saavia ihmisiä Etelä-Sudanissa
Leerin maakuntaan julistettiin nälänhätä helmikuussa. Nyt se on taltutettu, mutta ruokapulasta kärsii silti Etelä-Sudanissa yhä useampi.(Kuva: Robert Oxley / DFID / CC BY 2.0)

Etelä-Sudanin nälänhätä taltutettu – ruokakriisi pahenee silti

Kahteen Etelä-Sudanin osavaltioon julistettiin helmikuussa nälänhätä. Nyt tilanne on parantunut, mutta nälästä kärsii silti yhä useampi, kertovat YK-järjestöt.
Zimbabwelainen naisviljelijä levittää kasvimaalle lehmänlantaa lannoitteeksi.
Zimbabwelainen Margaret Gauti Mpofu levittää päivittäin lehmänlantaa puolen hehtaarin kasvimaalleen korvatakseen keinokastelun pois huuhtomia ravinteita.(Kuva: Busani Bafana / IPS)

Aavikkoa torjutaan hehtaari kerrallaan

Ilmastonmuutos on pidentänyt kuivuuskausia ja nopeuttanut aavikoitumista. Länsi-Afrikassa on otettu käyttöön perinteisiä viljelymenetelmiä, joiden avulla maata voidaan viljellä kuivemmallakin maaperällä.
Kangasta, kaavoja ja sakset
Viskoosi on monien kankaiden ja vaatteiden ainesosa.(Kuva: 190.arch / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Vaatebrändit ostavat viskoosia saastuttavilta tehtailta

H&M:n, Zaran ja Benettonin kaltaiset isot vaatebrändit hankkivat viskoosia Aasiassa sijaitsevilta tehtailta, jotka saastuttavat ympäristöä ja aiheuttavat terveyshaittoja.