Uutiset Egyptin tulevaisuus

Egyptin presidentti hyväksyi kritisoidun järjestölain – ”katastrofaalinen isku”

Egyptin uuden lain mukaan kansalaisjärjestöt eivät saa vaihtaa edes päämajaansa ilmoittamatta siitä viranomaisille. Käytännössä laki kontrolloi lähes kaikkea järjestöjen toimintaa.
Egyptin lippuja kiinnitettynä moottoripyörään.
Egypti on elänyt epävakaita aikoja arabikevään jälkeen. Uusi laki uhkaa lopettaa riippumattoman kansalaisjärjestötoiminnan. (Kuva: Sebastian Horndasch / CC BY 2.0 )

Egyptin presidentti Abdel Fattah al-Sisi on allekirjoittanut laajasti tuomitun kansalaisjärjestölain, joka voi käytännössä merkitä kuoliniskua maan riippumattomalle kansalaisyhteiskunnalle.

”Tämä on katastrofaalinen isku Egyptissä toimiville ihmisoikeusjärjestöille. Rajoitusten vakavuus uhkaa tuhota maan järjestöt aikana, jolloin viranomaisten pahenevat hyökkäykset toisinajattelijoita kohtaan tekee niiden työstä tärkeämpää kuin koskaan”, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Pohjois-Afrikan kampanjajohtaja Najia Bounaim tiedotteessa.

Egyptin parlamentti hyväksyi lain jo marraskuussa, mutta laajan kritiikin jälkeen sen allekirjoittaminen viivästyi. Al-Sisi allekirjoitti lain lopulta toukokuussa.

Käytännössä laki rajoittaa lähes kaikkea järjestöjen toimintaa. Niitä valvomaan perustetaan viranomaiselin, jonka jäseninä on muun muassa turvallisuuspalveluiden edustajia. Järjestöt joutuvat kysymään viranomaisilta luvan esimerkiksi kenttätutkimuksen tekemiseen, niiden pitää ilmoittaa etukäteen ulkomaisesta rahoituksesta, ja viranomaiset voivat kieltää vastaanottamasta sitä. Ne eivät voi vaihtaa edes päämajaansa kertomatta siitä viranomaisille, kertoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW).

Se on aiemmin arvioinut, että laki vaikuttaa noin 47 000 paikalliseen ja 100 ulkomaiseen järjestöön. Riippumattoman järjestötyön lisäksi laki estää järjestöjä toimittamasta myös elintärkeitä sosiaalisia palveluita esimerkiksi pakolaisille sekä vaikkapa sukupuolittuneen väkivallan uhreille.

Lakia voidaan tulkita väljästi, sillä sen mukaan järjestöt eivät saa tehdä mitään, mikä vahingoittaa kansallista turvallisuutta, yleistä järjestystä, yleistä moraalia tai kansanterveyttä. Pahimmillaan rikkomuksista voi saada viiden vuoden vankilarangaistuksen ja tuhansien eurojen sakot.

Ihmisoikeusjärjestöjen lisäksi myös YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Zeid Ra'ad al-Hussein on kritisoinut lakia. Hän muistuttaa, että jo edellinen laki oli tiukka: sen nojalla satoja järjestöjä on kielletty tai niiden varoja jäädytetty.

Egyptin ihmisoikeustilanne on heikentynyt nopeasti etenkin sen jälkeen, kun arabikevään jälkimainingeissa presidentti Al-Sisi astui valtaan sotilasvallankaappauksen seurauksena vuonna 2014. Se on muun muassa tuominnut siviilejä sotilastuomioistuimissa ja käynyt kovin ottein toisinajattelijoiden kimppuun.

Egyptin tulevaisuus EUkansalaisyhteiskunta Egypti Amnesty International

Lue myös

Sateenkaarilippu
Sateenkaarilippu tulkittiin Egyptissä irstailuun yllyttämiseksi.
(Kuva:
Torbakhopper
/
Flickr.com
/
CC BY-ND 2.0
)

Sateenkaarilipun heilutus laukaisi Egyptissä seksuaalivähemmistöjen vainon

Egyptissä on pidätetty lyhyen ajan sisällä yli 30 ihmistä. Osalle on tehty tutkimuksia, joissa pyritään selvittämään, ovatko he syyllistyneet ”irstailuun”.
Vapautta merkitsevä graffititeksti Egyptissä vuonna 2011. (Kuva: Gigi Ibrahim / CC BY 2.0)

Uusi laki voi estää riippumattoman järjestötoiminnan Egyptissä

"Jos laki menee läpi, olisi farssi sanoa, että Egypti sallii järjestöt", kritisoi ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.
(Kuva: Asim Bharwani / CC BY-NC-ND 2.0)

Egypti jäädytti tunnettujen ihmisoikeusjärjestöjen varat

Sekä EU että ihmisoikeusjärjestöt ovat älähtäneet toimenpiteestä, jonka seurauksena järjestöjä ja niiden työntekijöitä voidaan tuomita myös vankilaan.

Pääuutiset

Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa vaatteiden kankaita väriä kankaiden värjäykseen.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa värimassaa, jolla vaatekankaat värjätään. Ohjaaja Ndèye Coumba Diop seuraa vierestä ja ohjeistaa.(Kuva: Tidiane Baldé / Naatangue art la)

Kehitysmaiden nuoriso tarvitsee töitä – Senegalissa opiskellaan vaatesuunnittelijoiksi ja sirkustähdiksi

Nuoria on kehitysmaissa enemmän kuin koskaan. Haaste on, löytyykö heille myös töitä. Senegalissa nuoria työllistetään taide- ja kulttuurialalle, jota etenkään vanhemmat eivät yleensä osaa nähdä tulevaisuuden alana.
Taskulaskin
Veronkierron vastaiset asiantuntijat kokoontuvat Helsingissä.(Kuva: bradhoc / CC BY 2.0)

Veroparatiisien vastaiset asiantuntijat kokoontuvat Suomessa

Kansainväliset asiantuntijat pohtivat ensi viikolla Helsingissä, miten kitkeä verovälttelyä ja laitonta pääomapakoa.
Pilvenpiirtäjiä Chicagossa
Tuoko talouskasvun tavoittelu todella hyvinvointia vai onko se kestävän kehityksen este, pohtii Elina Mikola.(Kuva: Don Harder / CC BY-NC 2.0)

Kasvutalouden panttivangit

Päättäjät ja kansalaiset ovat tottuneet ajattelemaan, että bruttokansantuotteen kasvu tuo meille asioita, joita arvostamme: elintasoa, julkisia palveluita, turvallisuutta. Mutta tuoko talouskasvun tavoittelu todella hyvinvointia vai onko se kestävän kehityksen este, pohtii Elina Mikola.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.