Uutiset Yritysten yhteiskuntavastuu

Eettisten konvehtien valikoima kasvanut suomalaiskaupoissa – Finnwatchin mukaan kunnianhimoa tarvitaan lisää

Monista suomalaisista kaupoista löytyy nyt konvehteja, joiden sisältämä kaakao on tuotettu vastuullisesti. Finnwatchin mukaan yritysten pitäisi kuitenkin asettaa tavoitteekseen elämiseen riittävän toimeentulon takaaminen kaakaonviljelijöille.
Suklaakonvehteja
Eettisiä joulukonvehteja saa yleisesti kaupoista, mutta parannettavaa riittää yhä. (Kuva: Philippa Willitts / CC BY-NC 2.0 )

Yhä suurempi osa suomalaisten kauppaketjujen joulukonvehtivalikoimasta on tuotettu vastuullisesti tai ainakin vastuullisemmin kuin tavalliset joulukonvehdit. Yritysten yhteiskuntavastuuta tutkivan Finnwatchin tuoreen kyselyn mukaan kaikki sen tarkastelemat viisi kauppaketjua ovat lisänneet sertifioitujen konvehtien osuutta valikoimissaan.

Finnwatch kysyi S-ryhmältä, Keskolta, Stockmannilta, Lidliltä ja Tokmannilta, millaisia ja miten paljon vastuullisuussertifiointeja niiden joulukonvehdeilla on.

”Kaikki Finnwatchin kyselyyn vastanneet kaupan ketjut ovat tänä vuonna lisänneet vastuullisuussertifioitujen joulukonvehtien tarjontaa edellisvuosiin nähden. Kesko kuitenkin näyttää luopuneen leikistä, sillä se jätti ainoana kauppaketjuna vastaamatta Finnwatchin kyselyyn”, sanoo Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti tiedotteessa.

Lidlillä valikoimista 67 prosenttia, Tokmannilla 27 prosenttia, S-ryhmällä 23 prosenttia, Stockmannilla 20 prosenttia ja Keskolla 18 prosenttia konvehdeista on vastullisuussertifioituja. Keskon luvut saatiin yhtiön omasta selvityksestä. Lukumäärällisesti eniten vastuullisia konvehteja on Stockmannilla, 41.

Sertifioinneilla tarkoitetaan kolmannen osapuolen takuuta siitä, että esimerkiksi työntekijöiden oikeudet on varmistettu tuotannossa. Sertifioidulle kaakaolle on erityisen suuri tarve, sillä sen tuotannossa käytetään Ghanassa ja Norsunluurannikolla jopa lapsityövoimaa. Viimeisen vuoden aikana kaakaon maailmanmarkkinahinta on myös romahtanut, mikä on ajanut viljelijöitä vaikeuksiin.

Vastuullisuussertifiointeihin kuuluvat esimerkiksi UTZ sekä Rainforest Alliance ja Reilu kauppa. Finnwatchin mukaan Reilu kauppa on sertifikaateista kunnianhimoisin, sillä se edellyttää kaakaon lisäksi myös useiden muiden riskiraaka-aineiden sertifiointia. Kyselyn mukaan Reilu kauppa -sertifioituja konvehteja löytyy kuitenkin vain Stockmannilta.

Finnwatchin mukaan yritysten pitäisi asettaa tavoitteekseen elämiseen riittävän toimeentulon takaaminen kaakaonviljelijöille.

”Yksi suurimpia kaakaon tuotannon ympäristö- ja lapsityöongelmia on kaakaosta viljelijöille maksettava liian alhainen hinta. Maailmanmarkkinahinnan romahdus voi olla monelle jo valmiiksi köyhyysrajan alapuolella elävälle kaakaoviljelijälle kohtalon kysymys”, Kultalahti sanoo.

Ongelmana on järjestön mukaan myös se, että kaupat eivät vielä juurikaan sertifioi kaakaon muita raaka-aineita, kuten sokeria tai pähkinöitä.

Yritysten yhteiskuntavastuu työtalouskuluttaminen Suomi

Lue myös

Vauvan käsi rinnalla
Vanha kohu Nestlén äidinmaidonkorvikkeiden kauppaamisesta nostaa taas päätään uuden tutkimuksen vuoksi.
(Kuva:
pablon
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Nestlélle taas kritiikkiä äidinmaidonkorvikkeista

Kansalaisjärjestöt kritisoivat jälleen Nestlé-yhtiötä äidinmaidonkorvikkeen markkinoimisesta kyseenalaisin perustein. Tuoreen selvityksen mukaan Nestlé käyttää ravitsemustiedettä lähinnä markkinointivälineenä.
Farkut pyykkinarulla
Farkkujen alkuperä on helppo unohtaa, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta.
(Kuva:
pepperberryfarm
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Tutkimus: Epäeettisiä tuotteita ostetaan, koska kuluttajilla on lyhyt muisti

Kuluttajat unohtavat ikään kuin tahallaan, että heidän ostamansa tuote on tehty lapsityövoimalla tai tuhoaa sademetsää, käy ilmi yhdysvaltalaistutkimuksesta.
Nahkasandaaleita Intiassa
Nahan parkitsemisprosessi saastuttaa ympäristöä Intiassa.
(Kuva:
bookchen
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Selvitys: Intian nahkatehtaat saastuttavat ympäristöä ja sairastuttavat työntekijöitä

Intian nahkatehtailla käytetään myrkyllisiä kemikaaleja eikä työntekijöille makseta riittävää palkkaa. Nahkaa ja nahasta tehtyjä tuotteita päätyy myös Euroopan markkinoille.

Pääuutiset

Nainen pitää kädessään kylttiä, jossa lukee "I made your clothes".
Suurin osa Pure Wasten työntekijöistä on naisia. Pavithra toimii tehtaan laadunvalvojana ja poseeraa viime vuoden "Who made your clothes" -kampanjalle.(Kuva: Veli Parviainen / Pure Waste)

Pikamuoti rasittaa sekä työntekijää että ympäristöä – suomalaisyritys ratkoo ongelmaa valmistamalla kierrätyskangasta Intiassa

Halpavaatteet valmistetaan usein epäinhimillisissä olosuhteissa, ja ne päätyvät nopeasti jätteeksi. Suomalaisen Pure Waste -yrityksen perustaja Hannes Bengs uskoo, että muutos lähtee kuluttajista.
Somalimaalaisia naisia
Solidaarisuus tukee muun muassa naisten sukuelinten silpomisen vastaista työtä Somalimaassa. Järjestön ulkoministeriöltä saama rahoitus kasvaa lähivuosina.(Kuva: Jenni Gästgivar / Solidaarisuus)

Kehitysyhteistyörahoitus: Osalle järjestöistä uusia leikkauksia, osalle iso lisärahoitus

Ulkoministeriö ei leikkaa lähivuosina enää järjestöjen ohjelmatukea kokonaisuudessaan, mutta osa yksittäisistä järjestöistä saa kylmää kyytiä tukiuudistuksen seurauksena. Esimerkiksi Frikyrklig Samverkan joutuu ajamaan alas koko ohjelmatoimintansa.
YK:n turvallisuusneuvoston istunto
YK:n turvallisuusneuvosto pui Syyrian tilannetta viime viikolla.(Kuva: Loey Felipe / UN Photo)

Amnesty: Syyrian Itä-Ghoutan pommitukset sotarikos

Syyrian hallitus ja Venäjä ovat viime päivinä pommittaneet siviilejä kiihtyvällä tahdilla. YK:n lastenjärjestö Unicef julkaisi tilanteesta tyhjän lausunnon, koska sillä ei ole enää sanoja kuvailla lasten kärsimystä.
Ihmisjono kuokkia kädessä auringonlaskun aikaan
Joukko naisia palaamassa kotiin pelloilta Dong Bomassa Jonglein osavaltiossa. Kirkon Ulkomaanapu työskentelee Etelä-Sudanissa muun muassa Jongleissa, joka kuuluu maan vähiten kehittyneisiin osavaltioihin.(Kuva: Tatu Blomqvist / Kirkon Ulkomaanapu)

Etelä-Sudanissa ruuan hinta tappaa siinä missä aseetkin

Nälkä lamaannuttaa yhteiskunnan, kun ihmiset ajattelevat vain, mistä he saavat seuraavan ateriansa.