Uutiset

Durbanissa päätettiin lykätä ilmastosovun lopullista ratkaisua

Järjestöt pitävät Durbanin ilmastokokouksen tuloksia laihoina ja jopa pelottavan epämääräisinä.

Etelä-Afrikan Durbanissa pidetty ilmastokokous päättyi sunnuntaina. Ennätyksellisen pitkiksi venyneiden neuvotteluiden kompromissisopu jäi kuitenkin kansalaisjärjestöjen mielestä laihaksi.

Lopputuloksena oli epämääräinen lupaus maailmanlaajuisesta sopimuksesta, josta päättäminen lykättiin vuoteen 2015 ja toimeenpano vuoteen 2020. Vihreä ilmastorahasto, johon ei vielä löydetty rahaa. Hataria päätöksiä Kioton protokollasta, jonka osallistujamäärä kutistui.

Hallituksilta puuttui yksinkertaisesti kunnianhimo ja rohkeus Durbanissa, summaa WWF.

"Kioton sopimuksen jatkosta ja uuden kansainvälisen ilmastosopimuksen tiekartasta saatu päätös jäi sisällöltään tyhjäksi", sanoo suomalaisten ympäristö- ja kehitysyhteistyöjärjestöjen tiedote.

Järjestöt painottavat, että ilmastotoimilla on kiire. Kansainvälisen sopimuksen lykkäämisessä vaarana on, että globaaleja päästöjä ei saada laskuun ajoissa. Nyt useita tärkeitä sitovia päätöksiä ei saavutettu, kuten sopua siitä, miten eri maiden päästörajoituksia kiristetään.

"Ilmastonmuutos karkaa käsistä, ellei päästöjä käännetä laskuun vuoteen 2015 mennessä. Jokainen hukattu hetki lisää ilmastonmuutoksen inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia", sanoo kehityspoliittinen asiantuntija Tuuli Hakkarainen Kepasta.

Järjestöt kiittävät kuitenkin Suomen rakentavaa toimintaa kokouksessa.

Odotusten mukaan

Ympäristöministeri Ville Niinistö puolestaan oli tuloksista optimistinen ja kehui sopua "historialliseksi". Kokouksessa otettiin askel kohti käytäntöä, ja nyt pitää tehdä töitä, jotta päätöksistä tulee tekoja, hän totesi.

Ministeriön tiedotteen mukaan ilmastokokouksen lopputulos "ylitti kaikki odotukset".

Odotukset kokouksen suhteen olivat matalat jo sen alkaessa, koska into muun muassa Kioton jatkamiseen oli laajalti avoimen laimeaa.

Sopimus sai kuitenkin toisen kauden, mutta nyt se kattaa vain 15 prosenttia maailma päästöistä. Myös jatkon pituus jäi auki. Aiemmin mukana olleet Japani, Venäjä ja Kanada jättäytyivät pois. Monet suuret saastuttajat, kuten Yhdysvallat ja Kiina, eivät ole mukana vieläkään.

Myöskään lupaus maailmanlaajuisen sopimuksen saavuttamisesta ei saanut järjestöjä innostumaan. Greenpeacen mukaan nyt aikaan saatuun paperiin maailmanlaajuisesta sopimuksesta jäi Yhdysvaltojen johtaman ryhmän ajama purkuehto, joka saattaa estää sen, että seuraava ilmastosopimus on laillisesti sitova.

"Nyt maailmanlaajuinen ilmastohallinto on vain vapaaehtoinen sopimus, jota on lykätty vuosikymmenellä", totesi järjestön pääsihteeri Kumi Naidoo.

"Hallitukset pettivät jälleen omat kansalaisensa. Yhdysvaltojen johdolla kehittyneet maat peruivat lupauksensa ja heikensivät ilmastotoimien pelisääntöjä", sanoi Sarah-Jayne Clifton, kansainvälisen Maan ystävien ilmasto-oikeudenmukaisuus- ja energiakoordinaattori.

Hänestä Kioto on olemassa enää nimenä ja kunnianhimo päästövähennyksiin "kauhistuttavan matala".

"Déjà vu taas kerran", kuvaili tunnelmia eräs Greenpeacen edustaja.

Ilmastonmuutos politiikkailmastonmuutos

Lue myös

Mies hiekkarannalla
Maantieteilijä José Luis Juanes työskentelee Kuuban vastaperustetussa merentutkimuksen laitoksessa. Havannastakin löytyy esimerkkejä rantojen eroosiosta.
(Kuva:
Jorge Luis Baños
/
IPS
)

Karibian hiekkarannat avun tarpeessa

Merenpinnan nousu ja rakentaminen kalvavat Karibian valtioiden rantoja.
Zimbabwelainen naisviljelijä levittää kasvimaalle lehmänlantaa lannoitteeksi.
Zimbabwelainen Margaret Gauti Mpofu levittää päivittäin lehmänlantaa puolen hehtaarin kasvimaalleen korvatakseen keinokastelun pois huuhtomia ravinteita.
(Kuva:
Busani Bafana
/
IPS
)

Aavikkoa torjutaan hehtaari kerrallaan

Ilmastonmuutos on pidentänyt kuivuuskausia ja nopeuttanut aavikoitumista. Länsi-Afrikassa on otettu käyttöön perinteisiä viljelymenetelmiä, joiden avulla maata voidaan viljellä kuivemmallakin maaperällä.
Auringonlasku Kyproksella
Lämpöaallot yleistyvät tulevaisuudessa, ja ne ovat yhä useammin tappavia.
(Kuva:
George M. Groutas
/
CC BY 2.0
)

Tappavat helleaallot yleistyvät – ”vaihtoehdot loppumassa”

Tuoreen tutkimuksen mukaan vuoteen 2100 mennessä noin puolet maailman ihmisistä altistuu tappaville lämpöaalloille, vaikka päästöjä vähennettäisiinkin.

Pääuutiset

Nainen kantaa koria pään ja selän varassa Nepalin maaseudulla.
Kehitysyhteistyö, jolla pyritään korjaamaan sosiaalisia epäkohtia kuten sukupuolten välistä tasa-arvoa saattaa kestää vuosikymmeniä. Lahjoitusperustainen kehitysyhteistyö suosii puolestaan lyhytjänteisiä hankkeita, jotka on helpompi paketoida.(Kuva: Narendra Shrestha / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Yksityinen raha ja vapaaehtoistyö yhä useammin kehitysyhteistyön taustalla

Kansalaisjärjestöt ovat keränneet enemmän yksityistä rahaa ja vapaaehtoistyötä on tehty merkittävästi enemmän vuoden 2015 kehitysyhteistyöleikkauksien jälkeen. Yksityinen raha suosii kuitenkin nopeasti tuloksia aikaansaavia hankkeita, jolloin pitkäjänteinen työ kärsii.
Tunisialainen nainen pitää Tunisian lippua kädessä.
Monet naisaktivistit ovat kampanjoineet jo pitkään lain puolesta.(Kuva: Artem Nezvigin / CC BY-NC-ND 2.0)

Tunisia kielsi naisiin kohdistuvan väkivallan

Tunisia hyväksyi lain, joka kieltää kaiken naisiin kohdistuvan väkivallan. Laki on merkittävä virstanpylväs, sillä lähes 50 prosenttia naisista on kokenut kotona väkivaltaa.
Armeijamato maanviljelijän kädessä Zimbabwessa Gwandan alueella.
Armeijamato maanviljelijän kädessä Zimbabwessa Gwandan alueella.(Kuva: Busani Bafana / IPS)

Yöperhosen toukka uhkaa satoja eteläisessä Afrikassa

Saharan etelänpuoleisen Afrikan maat ovat sopineet yhteistyöstä taistelussa armeijamadoksi kutsuttua yöperhosen toukkaa vastaan. Pyrkimys on ehkäistä ennalta toukkien tuhot.
Etelä-sudanilaiset pakolaiset istuvat luokkahuoneessa.
James Ingala (vas.), Kasimiro Omyorok ja Paska Torit.(Kuva: Kristiina Markkanen)

Pohjois-Ugandan miljoona pakolaista tuo hyvinvointia myös paikallisyhteisöille

Tiet ja palvelut tulivat Adjumanin syrjäkyliin vasta pakolaisten myötä vuonna 2014. Kansainvälinen yhteisö kanavoi rahaa kouluihin, sairaaloihin ja terveyskeskuksiin, mutta lisäapua kaivataan kipeästi.