Lapset ja nuoret ovat eriarvoisessa asemassa digitaalisten palveluiden saannissa. Toisaalta heitä ei myöskään suojella riittävästi digitaalisen maailman vaaroilta, sanoo YK:n lastenjärjestö Unicef tuoreessa Maailman lasten tila -raportissaan.

Raportin mukaan maailmassa on 346 miljoonaa 15–24-vuotiasta, jotka eivät pääse nettiin. Se tarkoittaa lähes kolmasosaa maailman nuorista. Erot eri puolilla maailmaa ovat valtavat: esimerkiksi eurooppalaisnuorista vain neljä prosenttia ei pääse nettiin, afrikkalaisnuorista peräti 60 prosenttia.

Järjestö on huolissaan, sillä ilman pääsyä verkkoon nuoret eivät pääse myöskään osaksi digitalisoituvaa taloutta. Digitaalisista palveluista olisi hyötyä myös köyhyydessä ja kriisien keskellä eläville lapsille, joita digipalvelut voisivat auttaa esimerkiksi koulunkäynnissä sekä omien mielipiteiden ilmaisussa. 

Haasteista huolimatta 15–24-vuotiaat ovat eniten verkkoa käyttävä ikäryhmä: 71 prosenttia heistä käyttää nettiä, kun koko väestöstä osuus on alle puolet, raportissa kerrotaan.

Raportissa vaaditaan kaikille lapsille pääsyä verkkoon mutta toisaalta myös digilukutaidon opettamista, lasten yksityisyydensuojan varmistamista sekä lasten suojelua esimerkiksi hyväksikäytöltä, lapsikaupalta, nettikiusaamiselta ja altistumiselta sopimattomalle materiaalille. Vaikka netinkäyttäjistä joka kolmas on alaikäinen, hallitukset ja yritykset eivät ole pysyneet muutoksen vauhdissa mukana, mikä on altistanut lapset erilaisille vaaroille, raportissa todetaan.

”Internet suunniteltiin aikuisille, mutta lapset ja nuoret käyttävät sitä yhä enemmän – ja digitaalinen teknologia vaikuttaa yhä enemmän heidän elämäänsä ja tulevaisuuteensa. Siksi digipolitiikan, käytäntöjen ja tuotteiden pitää heijastaa paremmin lasten tarpeita ja näkemyksiä”, sanoo Unicefin pääjohtaja Anthony Lake tiedotteessa.

Nettiaddiktiosta raportti ei ole huolissaan, sillä ruutuaikaa enemmän lasten hyvinvointiin vaikuttavat sen mukaan muut tekijät.