Uutiset Ruokaturva

Costa Rican viljelijät ilmastoakrobaatteina

Eroosion torjunta pakottaa pengertämään yhä jyrkempiä rinteitä, kirjoittaa Diego Arguedas Ortiz.

(IPS) -- José Alberto Chacón tuntee itsensä akrobaatiksi, kun hän koettaa torjua eroosiota pienellä viljelmällään Irazú-tulivuoren jyrkällä rinteellä Costa Rican Pacayasissa.

Saadakseen mullan pysymään papu-, maissi- ja porkkapenkeissään Chacón, 51, pengertää rinnettä ja rakentaa kiemuraisia polkuja.

"Tekee pahaa, kun multa valuu jokeen. En ole enää nuori, mutta maata minulla on jatkossakin vain tämä hehtaarin puolikas, joten on keksittävä keinoja sen tasoittamiseksi", hän huokaa.

Perheviljelmän hoitoon osallistuu myös vaimo Irma Rosa Loaiza, ja yksi kolmesta lapsesta auttaa yli jäävien tuotteiden myynnissä.

Tuotanto alenee

Pacayas sijaitsee Costa Rican hedelmällisen keskilaakson itäpäässä kahden tulivuoren välissä. Seutu on tiheämmin asuttua kuin 4,8 miljoonan asukkaan maa keskimäärin.

Alueella sataa normaalisti 2 300 milliä vuodessa, mutta ilmastonmuutos on tehnyt säistä arvaamattomia ja kiihdyttänyt rinteiden eroosiota. Vuonna 2000 maatalous tuotti 10,7 prosenttia Costa Rican kansantuotteesta, mutta vuonnna 2012 kaksi prosenttiyksikköä vähemmän.

Chacónin tilalla rinteen kaltevuus on 50 prosenttia, ja hän istuttaa maissit 20 sentin korkeuserolla, jotta sadevesi ei valusi suoraan alhaalla virtaavaan jokeen. Vastarannan rinteen eroosio on jo kalvanut paljaaksi.

Tilakoko on seudulla keskimäärin 2,5 hehtaaria, ja asukkaiden leipä on kiinni kulloisenkin sadon onnistumisesta.

Vaihtoehdot vähissä

"En voi sanoa näille ihmisille, että maa sopisi paremmin metsän kasvatukseen, koska se on kaikki, mitä heillä on", sanoo maataloustutkija Beatriz Solano, joka on ollut seudulla maatalousministeriön tehtävissä 17 vuotta.

Osa viljelijöistä on oivaltanut eroosion torjunnan tarpeellisuuden. Luomutilaa pitävät María Solano ja Marta Guillén ovat jakaneet maan pensasaidoilla pieniin tilkkuihin.

Vuonna 2010 tehdyn selvityksen mukaan 70 prosenttia Pacayasin viljelijöistä ei tehnyt mitään suojellakseen peltojaan eroosiolta. Tilojen pienen koon vuoksi he eivät myöskään hyödy tuesta, jota Costa Rica myöntää metsänistutukselle.

"Ennen sadetta tuli tasaisesti lokakuulta tammi-helmikuulle. Nyt se on muuttunut epäsäännölliseksi, eivätkä perunat kasva ilman vettä", valittaa Guillermo Quirós, 68, joka joutui uusimaan tilansa salaojat pari vuotta sitten.

maatalousilmastonmuutosmaaperä Costa Rica Suomen IPS

Costa Ricasta hiilineutraali

(IPS) -- Costa Rica päätti vuonna 2007 pyrkiä ensimmäisenä maana hiilineutraaliksi vuoteen 2021 mennessä. Maa juhlii tuolloin 200-vuotista itsenäisyyttään. Hankkeen onnistumista on kuitenkin alettu epäillä, ja se loisti poissaolollaan alkuvuoden presidentinvaaleissa, joiden toinen kierros pidetään 6. huhtikuuta.

"Kuljetussektori tuottaa 42 prosenttia hiilidioksidipäästöistä, ja niin kauan kun se ei ole sitoutunut tavoitteeseen, hanke jää yritykseksi houkutella ulkomaista rahoitusta", lataa Mónica Araya Clean Costa Rica -järjestöstä. Hän edusti valtiota ilmastonmuutosneuvotteluissa viime vuoden puoliväliin asti.

Ympäristö- ja energiaministeri René Castro sanoo, että päästöjen ja hiilinielujen tasapainottaminen on toteutunut 70–80-prosenttisesti. Hänkin korostaa kuljetusalan keskeistä roolia tavoitteen saavuttamisessa.

Lue myös

Kauppias ja asiakas Meksiko Cityssä torilla
Ilmastonmuutoksen aiheuttama säiden oikuttelu vaikeuttaa maanviljelyä, sanovat tuottajat, jotka myyvät kasvattamiaan vihanneksia Meksikon pääkaupungin toreilla.
(Kuva:
Emilio Godoy
/
IPS
)

Ilmasto vaikeuttaa ruuan tuotantoa Meksikon keinosaarilla

Atsteekkien ja muiden varhaisempien kansojen luomat chinampa-saaret tuottavat tärkeän osan Meksikon pääkaupungin vihanneksista. Ilmastonmuutos ja kiihtyvä kaupunkirakentaminen kuitenkin vaarantavat ruuantuotannon tulevaisuuden alueella.
Piparkakkuja
Suomessa suunnitellaan parhaillaan joulupöydän antimia. Hauraammassa valtiossa olisimme tänä jouluna jokseenkin masentuneissa tunnelmissa ja kiristelleet vöitämme jo syksystä, kirjoittaa Jaro Karkinen
(Kuva:
Eva Holm
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Laihanakin vuonna voimme paksusti

Huono satovuosi ei aiheuta Suomessa katastrofia. Maailmantalouden rakenne pelastaa suomalaiset nälkävuosilta, mutta monet muut ihmiset se tuomitsee puutteeseen, kirjoittaa Jaro Karkinen.
Seinään maalattuja kasvoja Venezuelassa
Vihapuheen kieltävä laki nähdään sensuurin välineenä Venezuelassa, jossa väkivalta rehottaa. Vuonna 2011 käydyn kampanjan julisteisiin kuvatut 52 naista olivat menettäneet lapsensa rikollisen väkivallan seurauksena.
(Kuva:
Fidel Márquez
/
IPS
)

Sananvapaus kapenee Venezuelassa – virkamiehet saavat määritellä vihapuheen

Venezuelan hallitus kielsi vihapuheen, mutta keinot arveluttavat asiantuntijoita. Pelkona, on että sananvapaudesta ei pian ole jäljellä rippeitäkään.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Apina puussa Virungan kansallispuistossa Kongossa
Ihmisen toiminta uhkaa monia maailman suojelualueita. Kuva Virungan kansallispuistosta Kongon demokraattisesta tasavallasta.(Kuva: Joseph King / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Kestämätön metsästys ja virkistystoiminta uhkaavat suojelualueita

Rikkaiden ja köyhien maiden suojelualueita kohtaavat erilaiset uhat, summataan tutkimuksessa.
Unkarin parlamenttitalo
Unkari on ryhtynyt koviin otteisiin siirtolaisuutta vastaan. Kuvassa parlamenttitalo Budapestissä.(Kuva: Frank Schmidt / CC BY 2.0)

Unkari haluaa ryhtyä verottamaan ”laitonta maahanmuuttoa” tukevia järjestöjä

Hallitus ehdottaa myös lähestymiskieltoja ihmisille, jotka ovat mukana laittoman siirtolaisuuden avustamisessa.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.