Uutiset Vesi ja sanitaatio

Chilessä vaaditaan vettä kaikille

Chilen vuoden 1980 perustuslaki julisti veden yksityisomaisuudeksi. Uudistus ajoi ahtaalle etenkin pienviljelijät, jotka vaativat nyt muutosta ympäristöliikkeen ohella.
Barba de Abuelo -vesiputous Chilessä.
Barba de Abuelo eli Isoisän parta -niminen vesiputous sijaitsee Etelä-Chilessä, jossa on runsaat makean veden varastot. Koska vesi on yksityisessä omistuksessa, alueen asukkaat joutuvat maksamaan siitä. (Kuva: Marianela Jarroud / IPS )

(IPS) -- Vesi yksityistettiin Chilessä sotilasvallan aikana 1980, mutta nyt sitä vaaditaan takaisin julkiseen valvontaan. Kuivuudesta aiheutuvat ongelmat olisi paras ratkaista uuden maareformin avulla, arvostelijat sanovat.

Paheneva kuivuus aiheutti sen, että säiliöauton tuoman veden varassa oli viime vuonna tuplasti kyliä ja kaupunkeja edellisvuoteen verrattuna, julkisten töiden ministeriön vesiosasto laskee.

”Vesi on Chilessä tuotantohyödyke, joka on jätetty keinottelijoille ja erotettu maasta. Kansainvälinen oikeus kuitenkin edellyttää, että vesi on varattava elämän ylläpitämiseen ja ruuantuotantoon ja vasta sen jälkeen taloudelliseen toimintaan”, Modatima-ympäristöjärjestön pääsihteeri Rodrigo Mundaca suomii.

Hänen mielestään Chilen vuoden 1970 maareformi on korvattava uudella. ”Vihreä vallankumous ei suojele luonnonvaroja, koska viljelemme liian yksipuolista kasvivalikoimaa vientiä varten.”

Vesi kauppatavarana

Vaikka kaivosala vastaa yhä puolesta Chilen viennistä, maa on myös ruuan viennissä kymmenen parhaan joukossa maailmassa. Chilen maataloutta hallitsevat suuryhtiöt, jotka omistavat sekä maan että veden.

Veden palauttamista ainakin osin julkiseen valvontaan vaativat ympäristöliikkeen ohella pienviljelijät, jotka nykymalli on ajanut ahtaalle.

Chilen vuoden 1980 perustuslaki julisti veden yksityisomaisuudeksi. Valtio myöntää yrityksille oikeuden käyttää vettä maksutta ja ilman aikarajaa. Vesilain mukaan veden käyttöoikeuksia saa myydä ja vuokrata käyttötarkoituksesta riippumatta. Voimassa olevia sopimuksia on 110 000.

Presidentti Michelle Bacheletin sosialistihallitus on jättänyt kongressille esityksen vesilain muuttamisesta, mutta sen käsittelyyn menee vielä kuukausia. Uudistus muuttaisi veden käyttöoikeudet määräaikaisiksi, mutta se koskisi vain tulevia sopimuksia.

Maaseudun muutos

Muncada kertoo, että vesimäärä, joka tarvitaan hehtaarin viinitilan keinokasteluun Santiagosta 200 kilometriä pohjoiseen sijaitsevassa Petorcassa, maksaa noin 7 000 euroa vuodessa. Yli tuhat kilometriä pohjoisempana kuivan alueen Antofagastassa hinta on kymmenkertainen.

Historioitsija José Bengoa muistuttaa, että Chilen maataloudessa toimi ennen vuoden 1970 maauudistusta kolmenlaista väkeä: pientilallisia, suurtilojen vuokraviljelijöitä ja liikkuvaa työvoimaa.

”On tapahtunut jyrkkä muutos. Nyt valtaosa on ei-pysyvää työvoimaa, joka asuu kaupungeissa tuotantoalueiden lähistöllä. Pienviljelijöitä on yhä vähemmän, ja kausityöläisten osuus kasvaa”, hän jatkaa.

Bengoan mukaan Chilen maataloudesta on kehittynyt hyvin kapitalistinen ja tuottoisa ala. ”Mutta ilman sääntelyä se johtaa työvoiman, veden ja muiden luonnonvarojen riistoon. Lähivuosina tulee pulaa työvoimasta, maasta sekä vedestä ja ympäristöongelmat kasvavat”, hän ennustaa.

Vesi ja sanitaatio vesi ja viemäröintiympäristö Chile Suomen IPS

Lue myös

Elsalvadorilainen Corina Canjura
Elsalvadorilainen Corina Canjura on täyttänyt astiansa valtavaa vesipatjaa muistuttavasta sadevesisäiliöstä kotinsa edustalla.
(Kuva:
Edgardo Ayala
/
IPS
)

El Salvadorissa helpotetaan vesipulaa sadevedellä

El Salvadorissa jokainen vesipisara on arvokas. Vesipulaa lievitetään nyt sadevedellä, jonka juomakelpoisuus varmistetaan suodattimilla.
Vettä valumassa käsille
Juomaveden puute kurittaa etenkin konflikteista ja epävakaudesta kärsiviä maita.
(Kuva:
Arne Hoel
/
World Bank Photo Collection
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Konfliktimaissa yli 180 miljoonaa ilman puhdasta vettä

Likaisesta vedestä seuraa usein tauteja, jotka kurittavat etenkin lapsia. Se on nähty Jemenissä, jossa yli puolet koleraan sairastuneista on lapsia.
Tyttö vesipisteellä El Salvadorissa.
Maaseudulla El Salvadorin länsiosissa sijaitsevassa Los Pinosin kylässä asuva tyttö täyttää astiaansa maksuttomalla vesipisteellä.
(Kuva:
Edgardo Ayala
/
IPS
)

El Salvadorissa halutaan tehdä vedestä ihmisoikeus

El Salvadorissa vaaditaan tiukempaa vedensääntelyä, sillä tällä hetkellä suurin osa hupenevista vesivaroista menee muun muassa keinokasteluun ja teollisuuden tarpeisiin.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Apina puussa Virungan kansallispuistossa Kongossa
Ihmisen toiminta uhkaa monia maailman suojelualueita. Kuva Virungan kansallispuistosta Kongon demokraattisesta tasavallasta.(Kuva: Joseph King / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Kestämätön metsästys ja virkistystoiminta uhkaavat suojelualueita

Rikkaiden ja köyhien maiden suojelualueita kohtaavat erilaiset uhat, summataan tutkimuksessa.
Unkarin parlamenttitalo
Unkari on ryhtynyt koviin otteisiin siirtolaisuutta vastaan. Kuvassa parlamenttitalo Budapestissä.(Kuva: Frank Schmidt / CC BY 2.0)

Unkari haluaa ryhtyä verottamaan ”laitonta maahanmuuttoa” tukevia järjestöjä

Hallitus ehdottaa myös lähestymiskieltoja ihmisille, jotka ovat mukana laittoman siirtolaisuuden avustamisessa.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.