Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Budjettiesitys: Kehitysyhteistyöhön hieman edellisvuotta enemmän – humanitaarinen apu ei kasva

Tänään julkaistussa valtiovarainministeriön budjettiesityksessä esitetään varsinaiseen kehitysyhteistyöhön 536,8:aa miljoonaa euroa. Kansalaisjärjestöjen tuki säilyy tämän vuoden tasolla.
eurokolikoita ja seteli
Kehitysyhteistyöhön esitetään ensi vuodelle hieman tätä vuotta enemmän rahaa. (Kuva: wfabry / Flickr.com / CC BY 2.0 )

Valtiovarainministeriö on julkaissut tänään ehdotuksensa ensi vuoden budjetista. Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan 536,8:aa miljoonaa euroa, joka on noin 1,6 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna.

Koko kehitysyhteistyöhön – johon kuuluvat esimerkiksi osa pakolaisten vastaanottokuluista sekä kehitysyhteistyön osuus EU:n talousarviosta – ehdotetaan 876,8:aa miljoonaa euroa, mikä on runsaat neljä miljoonaa kuluvaa vuotta vähemmän.

Korotuksia on luvassa ainakin  monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön, joka tarkoittaa esimerkiksi tukea YK-järjestöille. Siihen esitetään 166,3:a miljoonaa euroa, mikä on noin 12 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Monenkeskinen tuki yli puolittui vuonna 2016, jolloin kehitysapuun tehtiin muutenkin suuret leikkaukset. Nyt tuki on jälleen nousussa mutta yhä kaukana leikkauksia edeltävien vuosien tasosta.

Maa- ja aluekohtaiseen kehitysyhteistyön osoitettu summa sen sijaan laskisi esityksen mukaan lähes 17 prosenttia 128,2 miljoonaan euroon. Tuki kansalaisjärjestöille säilyy viimevuotisessa 65 miljoonassa eurossa, humanitaarinen apu puolestaan 70,5 miljoonassa eurossa. Prosenttiosuutena humanitaarisen avun osuus putoaa viime vuoden yhdeksästä prosentista kahdeksaan prosenttiin kehitysyhteistyöstä, esityksestä selviää.

Budjettineuvottelut etenevät seuraavaksi ministeriöille. Hallituksen varsinainen talousarvioesitys julkaistaan syyskuussa.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikka Suomi

Lue myös

Nainen kantaa koria pään ja selän varassa Nepalin maaseudulla.
Kehitysyhteistyö, jolla pyritään korjaamaan sosiaalisia epäkohtia kuten sukupuolten välistä tasa-arvoa saattaa kestää vuosikymmeniä. Lahjoitusperustainen kehitysyhteistyö suosii puolestaan lyhytjänteisiä hankkeita, jotka on helpompi paketoida.
(Kuva:
Narendra Shrestha
/
UN Women
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Yksityinen raha ja vapaaehtoistyö yhä useammin kehitysyhteistyön taustalla

Kansalaisjärjestöt ovat keränneet enemmän yksityistä rahaa ja vapaaehtoistyötä on tehty merkittävästi enemmän vuoden 2015 kehitysyhteistyöleikkauksien jälkeen. Yksityinen raha suosii kuitenkin nopeasti tuloksia aikaansaavia hankkeita, jolloin pitkäjänteinen työ kärsii.
Kolme raskaana olevaa afrikkalaista naista
YK:n väestörahasto UNFPA työskentelee sen eteen, että maailmassa jokainen raskaus olisi toivottu, jokainen syntymä turvallinen ja jokaisen nuoren mahdollisuudet täyttyisivät.
(Kuva:
Hien Macline
/
UN Photo
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Suomi mukana tukemassa kehitysmaiden perhesuunnittelua

Suomi ohjaa tukeaan kehitysmaiden seksuaali- ja lisääntymisterveyteen. Kokonaisuudessaan Suomen tuki on kuitenkin pienentynyt vuonna 2015 tehtyjen suurten kehitysyhteistyöleikkausten vuoksi.
Huivipäisiä tyttöjä istumassa koulun pihalla.
Kehitysyhteistyön kannatus on kasvanut Suomessa viime vuosina. Suomi tukee muun muassa palestiinalaispakolaisten järjestöä UNRWA:ta. Kuvassa koulutyttöjä Gazassa.
(Kuva:
Anna Merrifield
/
Ulkoministeriö
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Kehitysyhteistyön kannatus lisääntyy – ”pehmeiden arvojen megatrendi”

Ulkoministeriön perinteinen kehitysyhteistyökysely osoittaa, että suomalaiset pitävät kehitysyhteistyötä yhä tärkeämpänä ja myös määrärahojen nostamista kannattaa aiempaa useampi. Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkosen mukaan kyse on isosta arvomuutoksesta.

Pääuutiset

Kasa porkkanoita
Uudessa hävikkiruokakaupassa aiotaan myydä ainakin vihanneksia.(Kuva: liz west / CC BY 2.0)

Uuden hävikkiruokakaupan joukkorahoitus lähtenyt hyvin käyntiin – kauppa pystyyn ehkä vielä tänä vuonna

Kehitysyhteistyön hyväksi hävikkiruokaa myyvälle kaupalle etsitään parhaillaan liiketiloja. Hävikkiruokaa hyödynnetään nykyisin monissa projekteissa, mutta projektipäällikkö Else Hukkanen uskoo, että kilpailua siitä ei vielä tule.
Mies kahlaa vedessä, joka ylettyy jo hartioille asti Bangladeshissa.
Monsuunikauden tulvat ovat jokavuotinen ilmiö Etelä-Aasiassa, mutta ilmastonmuutoksen myötä, ne ovat yhä rajumpia.(Kuva: Shahriar Islam / AusAid / CC BY 2.0)

Tulvat kurittavat Intiaa, Nepalia ja Bangladeshia

Lähes 250 ihmistä on menettänyt henkensä monsuunikauden tulvien vuoksi. Suomen Lähetysseura lähettää hätä-apua tulvista kärsineille alueille Nepalissa.
Lapsi saa poliorokotteen Afrikan sarvessa
Edellinen polioepidemia koettiin Afrikan Sarvessa kolme vuotta sitten. 90 prosenttia sairastuneista oli Somaliasta.(Kuva: Sewunet / UNICEF Ethiopia / CC BY-NC-ND 2.0)

Somalia voittamassa polion

Poliota ei ole esiintynyt maassa nyt kolmeen vuoteen. Työnsarkaa kuitenkin riittää, jotta tautiepidemiat pysyvät loitolla myös jatkossa. Lisäksi Somaliassa taistellaan nyt tuhkarokko- ja koleraepidemioiden kanssa.
Dongria Kondh -heimoon kuuluvat naiset kantavat saviruukkuja pään päällä. Ruukkuihin on istutettu kukkia.
Odishan osavaltiossa asuvaan dongria kondh -heimoon kuuluvat naiset suorittavat perinteistä rituaalia. (Kuva: Manipadma Jena / IPS)

Intian heimot elävät ahtaalla

Intian alkuperäiskansat elävät pääosin köyhyydessä. Moni ei ymmärrä koulussa puhuttua kieltä, joten opintie jää lyhyeksi. Lisäksi monet heimot asuvat alueilla, joiden luonnonvaroista kiistellään.