Uutiset EU:n kehityspolitiikan tulevaisuus

Brexit voi viedä EU:n kehitysavulta rahaa ja vaikutusvaltaa

Ison-Britannian EU-erolla voi olla kauaskantoiset vaikutukset myös unionin kehitysyhteistyöhön. Myös Suomelle Britannian poistuminen neuvottelupöydistä on merkittävä kehityspoliittinen tappio.
Brexitin vastaisia mielenosoittajia
Britannian EU-ero on herättänyt paljon vastustusta. Mielenosoittajien marssi Lontoossa maaliskuussa. (Kuva: Ed Everett / CC BY 2.0 )

Ison-Britannian lähtö Euroopan unionista voi leikata pahimmillaan tuntuvasti sekä EU:n että Ison-Britannian kehitysapubudjettia. Vaikutukset maailman köyhimpiin olisivat merkittävät, sillä kumpikin kuuluu maailman suurimpiin avunantajiin.

Brexitin lopulliset vaikutukset kehityspolitiikkaan tiedetään kuitenkin vasta sitten, kun eron muut suuntaviivat ovat selvillä.

”EU:n kehityspolitiikan kannalta Brexitin vaikutukset riippuvat siitä, missä mittakaavassa Iso-Britannia haluaa edelleen olla mukana EU:n kehityspolitiikassa. Numeerisia ja henkisiä vaikutuksia on vaikea arvioida tällä hetkellä, koska eroneuvottelut ovat vasta alkaneet”, arvioi tarkastaja Johanna Rasimus ulkoministeriöstä.

Iso-Britannian EU-eroneuvottelut alkoivat heinäkuussa, ja ne ovat jatkuneet jälleen tällä viikolla. Neuvotteluissa väännetään kättä muun muassa kauppasuhteista, Britannian EU-eromaksusta sekä siitä, mitkä ovat Britannian EU-kansalaisten ja EU-maissa elävien brittien oikeudet Brexitin jälkeen.

Iso-Britannia on tärkeä avunantaja

EU on maailman suurin kehitysavun lahjoittaja, mikäli sen omien instituutioiden sekä jäsenmaiden antama apu lasketaan yhteen. Vuonna 2016 summa oli noin 75,5 miljardia euroa, josta noin viidennes EU-instituutioiden apua.

EU-instituutioiden avun rahoittavat jäsenmaat, ja Britannia on niiden joukossa merkittävä avunantaja. Esimerkiksi Euroopan parlamentin keräämien tietojen mukaan vuonna 2015 Britannian osuus oli kolmanneksi suurin, yli 1,8 miljardia euroa vajaan 12 miljardin euron potista. EU:n kehitysapu ohjataan useiden eri lähteiden kautta, ja summaan on laskettu esimerkiksi Euroopan kehitysrahaston (EKR) sekä kehitysyhteistyön rahoitusväline DCI:n kautta ohjatut rahat.

Brexit voi muuttaa tilanteen. Rasimuksen mukaan Britannian EU-ero todennäköisesti johtaa siihen, että Iso-Britannia kanavoi kehitysapunsa uudella tavalla.

”Iso-Britannia arvioi tapauskohtaisesti kiinnostuksensa osallistua EU:n eri ohjelmien rahoitukseen. Käytännössä tämä voisi esimerkiksi tarkoittaa sitä, että se voisi osallistua jonkin EU:n erityisrahaston rahoittamiseen tai olla jossakin maassa mukana EU-koordinaatiossa ja rahoittajana mutta toisaalta esimerkiksi luopua kokonaan jostakin nykyisestä rahoitusmuodosta tai yhteistyöstä, esimerkiksi EKR:n rahoittamisesta, kun nykyisen EKR:n voimassaolo päättyy”, hän sanoo.

Yksittäisenä avunantajana Britannia on maailman toiseksi suurin. Viime vuonna se antoi OECD:n tilastojen mukaan kehitysapua yhteensä noin 15 miljardia euroa.

Lisäksi se oli yksi niistä harvoista maista, joka ohjasi YK:n tavoitteen mukaisesti 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun. Maan pääministeri Theresa May on YK:n yleiskokouksessa luvannut pitää kiinni 0,7 prosentin tavoitteesta, samoin kehitysapuministeri Priti Patel.

Leikkauksia puolin ja toisin

Brexitin vaikutuksia EU:n kehityspolitiikkaan on spekuloitu muun muassa Euroopan parlamentin maaliskuussa julkaisemassa selvityksessä (pdf), jossa esitellään erilaisia skenaarioita siitä, miten unionin apu tulee muuttumaan.

Selvityksen mukaan Brexit voisi laskea koko EU:n kehitysapua jopa kolme prosenttia. Unionin osuus maailman kehitysavusta voisi laskea 10–13 prosenttiyksikköä. Eniten leikkaus vaikuttaisi Itä-Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa, joissa kehitysapu saattaisi vähentyä useamman prosentin.

Ison-Britannian oma apubudjetti voi kutistua jopa lähes kolmanneksen, mikäli sisäpolitiikka Brexitin jälkeen korostuu, raportissa arvioidaan.

Yhdysvaltalaisen Center for Global Development -tutkimuslaitoksen asiantuntijat Michael Anderson ja Ian Mitchell puolestaan ovat arvioineet, että niin sanottu ankara Brexit voisi viedä EU-instituutioiden kehitysavusta jopa 1,4 miljardia euroa, eli 14–15 prosenttia. Heidän mukaansa etenkin Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioille jouduttaisiin hankkimaan lisärahoitusta, sillä Iso-Britannia on tähän asti tukenut merkittävästi Euroopan kehitysrahastoa, joka puolestaan tukee etenkin näitä maita.

Rahan lisäksi Ison-Britannian lähtö unionista voi viedä myös kehityspoliittista vaikutusvaltaa – muun muassa Suomelta.

”Iso-Britannia on ollut monissa kehityskysymyksissä Suomen kanssa samoilla linjoilla, joten sen poistuminen EU:n neuvottelupöydistä on Suomen kannalta valitettavaa”, toteaa Rasimus.

Iso-Britannian EU-eron päivämääräksi on asetettu 29.3.2019, mutta se saattaa vielä lykkääntyä. Transitioaika voi olla jopa kolme vuotta.

EU:n kehityspolitiikan tulevaisuus kehitysyhteistyöpolitiikkaEU Iso-Britannia

Artikkeli on osa maailma.netin Kenen kehitystä? – EU:n kehityspolitiikan tulevaisuus -juttusarjaa. Sen toteuttamiseen on saatu ulkoministeriön Eurooppatiedotustukea.

Lue myös

Enaat-verkoston koordinaattori Laëtitia Sedou
Brysselissä toimivan Euroopan asekaupan vastaisen verkoston koordinaattori Laëtitia Sedou on huolissaan EU:n militarisoitumisesta.
(Kuva:
Teija Laakso
)

EU:n puolustusintoilu voi pahentaa asevarustelukierrettä, pelkää asiantuntija – luvassa jopa miljardeja puolustusyhteistyöhön

Euroopan asekaupan vastaisessa verkostossa työskentelevä Laëtitia Sedou pelkää, että EU:sta on tulossa sotilaallinen projekti rauhanprojektin sijaan. Unionin rahaa aiotaan ohjata lähivuosina aseteollisuudelle, ja seurauksena aseista tulee Sedoun mukaan olemaan jo ylitarjontaa.
Euroopan parlamentin rakennus Strasbourgissa
EU:n tukimekanismi ihmisoikeuspuolustajille on toiminut hyvin. Kuvassa parlamentin rakennus Strasbourgissa.
(Kuva:
© European Union 2014 - European Parliament
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

EU:n uusi tukimuoto helpottaa ihmisoikeuspuolustajien ahdinkoa – ”tuelle on valitettavasti valtava tarve”

EU:n uusi tuki ihmisoikeuspuolustajille on osoittautunut niin suosituksi, että tukea hädin tuskin riittää kaikille sitä tarvitseville. Suomalaisjärjestöjen mukaan unioni voisi kuitenkin tehdä paljon enemmänkin ihmisoikeuksien edistämiseksi, puhumattakaan oman ihmisoikeustilanteensa parantamisesta.
Syyrian pakolainen Irakissa
EU on maailman suurin kehitysavun antaja. Kuva Irakista, jossa välitetään käteisapua Syyrian pakolaisille.
(Kuva:
Peter Biro
/
European Commission DG ECHO
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

EU:n uuden kehityspolitiikan pelätään sortuvan oman edun tavoitteluun

EU:n uuden kehityspoliittisen linjauksen virallinen tavoite on köyhyyden poistaminen. Suomalaiset asiantuntijat kuitenkin pelkäävät, että kauniista sanoista huolimatta linjauksella ajetaan muutakin kuin köyhien asiaa.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Rohingya-pakolaisia leirillä Bangladeshissa
Bangladeshiin on paennut satoja tuhansia rohingyoja. Kuva Kutupalongin leiriltä läheltä Cox's Bazarin kaupunkia.(Kuva: Russell Watkins / DFID - UK Department for International Development / CC BY 2.0)

Rohingyojen paluu Myanmariin viivästyy

Rohingya-pakolaisten palauttamisen Myanmariin piti alkaa tänään, mutta Bangladesh on lykännyt prosessia. Rohingyojen ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan monen asian pitää vielä muuttua, ennen kuin he voivat palata.
Naisia ja lapsia terveysklinikan odotushuoneessa
Taloustieteilijät suhtautuvat kriittisesti yksityisen sektorin rooliin terveyspalveluiden tuottajana. Kuvassa Foune Kouyate lapsensa Kadidia Goulibalyn kanssa rokotejonossa terveysklinikalla Malin Bamakossa.(Kuva: Dominic Chavez / World Bank / CC BY-NC-ND 2.0)

Yksityinen raha hämmentää maailman sotesoppaa

Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö terveydenhuollossa ei kestä kriittistä tarkastelua. Malli vaarantaa YK:n kehitystavoitteiden keskeiset periaatteet, kirjoittavat taloustieteilijät Jomo Kwame Sundaram ja Anis Chowdhury.
Rakennustyöläinen työmaalla Liberiassa
Kunnon työtä on yhä vaikea löytää, sanoo ILO. Kuvassa rakennustyöläinen ebolahoitoyksikön työmaalla Liberian Monroviassa vuonna 2014.(Kuva: Morgana Wingard / UNDP)

Raportti: Yli 300 miljoonaa työntekijää elää äärimmäisessä köyhyydessä

Työ ei aina tuo toimeentuloa, osoittaa Kansainvälisen työjärjestön tuore raportti.