Uutiset EU:n kehityspolitiikan tulevaisuus

Brexit voi viedä EU:n kehitysavulta rahaa ja vaikutusvaltaa

Ison-Britannian EU-erolla voi olla kauaskantoiset vaikutukset myös unionin kehitysyhteistyöhön. Myös Suomelle Britannian poistuminen neuvottelupöydistä on merkittävä kehityspoliittinen tappio.
Brexitin vastaisia mielenosoittajia
Britannian EU-ero on herättänyt paljon vastustusta. Mielenosoittajien marssi Lontoossa maaliskuussa. (Kuva: Ed Everett / CC BY 2.0 )

Ison-Britannian lähtö Euroopan unionista voi leikata pahimmillaan tuntuvasti sekä EU:n että Ison-Britannian kehitysapubudjettia. Vaikutukset maailman köyhimpiin olisivat merkittävät, sillä kumpikin kuuluu maailman suurimpiin avunantajiin.

Brexitin lopulliset vaikutukset kehityspolitiikkaan tiedetään kuitenkin vasta sitten, kun eron muut suuntaviivat ovat selvillä.

”EU:n kehityspolitiikan kannalta Brexitin vaikutukset riippuvat siitä, missä mittakaavassa Iso-Britannia haluaa edelleen olla mukana EU:n kehityspolitiikassa. Numeerisia ja henkisiä vaikutuksia on vaikea arvioida tällä hetkellä, koska eroneuvottelut ovat vasta alkaneet”, arvioi tarkastaja Johanna Rasimus ulkoministeriöstä.

Iso-Britannian EU-eroneuvottelut alkoivat heinäkuussa, ja ne ovat jatkuneet jälleen tällä viikolla. Neuvotteluissa väännetään kättä muun muassa kauppasuhteista, Britannian EU-eromaksusta sekä siitä, mitkä ovat Britannian EU-kansalaisten ja EU-maissa elävien brittien oikeudet Brexitin jälkeen.

Iso-Britannia on tärkeä avunantaja

EU on maailman suurin kehitysavun lahjoittaja, mikäli sen omien instituutioiden sekä jäsenmaiden antama apu lasketaan yhteen. Vuonna 2016 summa oli noin 75,5 miljardia euroa, josta noin viidennes EU-instituutioiden apua.

EU-instituutioiden avun rahoittavat jäsenmaat, ja Britannia on niiden joukossa merkittävä avunantaja. Esimerkiksi Euroopan parlamentin keräämien tietojen mukaan vuonna 2015 Britannian osuus oli kolmanneksi suurin, yli 1,8 miljardia euroa vajaan 12 miljardin euron potista. EU:n kehitysapu ohjataan useiden eri lähteiden kautta, ja summaan on laskettu esimerkiksi Euroopan kehitysrahaston (EKR) sekä kehitysyhteistyön rahoitusväline DCI:n kautta ohjatut rahat.

Brexit voi muuttaa tilanteen. Rasimuksen mukaan Britannian EU-ero todennäköisesti johtaa siihen, että Iso-Britannia kanavoi kehitysapunsa uudella tavalla.

”Iso-Britannia arvioi tapauskohtaisesti kiinnostuksensa osallistua EU:n eri ohjelmien rahoitukseen. Käytännössä tämä voisi esimerkiksi tarkoittaa sitä, että se voisi osallistua jonkin EU:n erityisrahaston rahoittamiseen tai olla jossakin maassa mukana EU-koordinaatiossa ja rahoittajana mutta toisaalta esimerkiksi luopua kokonaan jostakin nykyisestä rahoitusmuodosta tai yhteistyöstä, esimerkiksi EKR:n rahoittamisesta, kun nykyisen EKR:n voimassaolo päättyy”, hän sanoo.

Yksittäisenä avunantajana Britannia on maailman toiseksi suurin. Viime vuonna se antoi OECD:n tilastojen mukaan kehitysapua yhteensä noin 15 miljardia euroa.

Lisäksi se oli yksi niistä harvoista maista, joka ohjasi YK:n tavoitteen mukaisesti 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun. Maan pääministeri Theresa May on YK:n yleiskokouksessa luvannut pitää kiinni 0,7 prosentin tavoitteesta, samoin kehitysapuministeri Priti Patel.

Leikkauksia puolin ja toisin

Brexitin vaikutuksia EU:n kehityspolitiikkaan on spekuloitu muun muassa Euroopan parlamentin maaliskuussa julkaisemassa selvityksessä (pdf), jossa esitellään erilaisia skenaarioita siitä, miten unionin apu tulee muuttumaan.

Selvityksen mukaan Brexit voisi laskea koko EU:n kehitysapua jopa kolme prosenttia. Unionin osuus maailman kehitysavusta voisi laskea 10–13 prosenttiyksikköä. Eniten leikkaus vaikuttaisi Itä-Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa, joissa kehitysapu saattaisi vähentyä useamman prosentin.

Ison-Britannian oma apubudjetti voi kutistua jopa lähes kolmanneksen, mikäli sisäpolitiikka Brexitin jälkeen korostuu, raportissa arvioidaan.

Yhdysvaltalaisen Center for Global Development -tutkimuslaitoksen asiantuntijat Michael Anderson ja Ian Mitchell puolestaan ovat arvioineet, että niin sanottu ankara Brexit voisi viedä EU-instituutioiden kehitysavusta jopa 1,4 miljardia euroa, eli 14–15 prosenttia. Heidän mukaansa etenkin Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioille jouduttaisiin hankkimaan lisärahoitusta, sillä Iso-Britannia on tähän asti tukenut merkittävästi Euroopan kehitysrahastoa, joka puolestaan tukee etenkin näitä maita.

Rahan lisäksi Ison-Britannian lähtö unionista voi viedä myös kehityspoliittista vaikutusvaltaa – muun muassa Suomelta.

”Iso-Britannia on ollut monissa kehityskysymyksissä Suomen kanssa samoilla linjoilla, joten sen poistuminen EU:n neuvottelupöydistä on Suomen kannalta valitettavaa”, toteaa Rasimus.

Iso-Britannian EU-eron päivämääräksi on asetettu 29.3.2019, mutta se saattaa vielä lykkääntyä. Transitioaika voi olla jopa kolme vuotta.

EU:n kehityspolitiikan tulevaisuus kehitysyhteistyöpolitiikkaEU Iso-Britannia

Artikkeli on osa maailma.netin Kenen kehitystä? – EU:n kehityspolitiikan tulevaisuus -juttusarjaa. Sen toteuttamiseen on saatu ulkoministeriön Eurooppatiedotustukea.

Lue myös

Syyrian pakolainen Irakissa
EU on maailman suurin kehitysavun antaja. Kuva Irakista, jossa välitetään käteisapua Syyrian pakolaisille.
(Kuva:
Peter Biro
/
European Commission DG ECHO
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

EU:n uuden kehityspolitiikan pelätään sortuvan oman edun tavoitteluun

EU:n uuden kehityspoliittisen linjauksen virallinen tavoite on köyhyyden poistaminen. Suomalaiset asiantuntijat kuitenkin pelkäävät, että kauniista sanoista huolimatta linjauksella ajetaan muutakin kuin köyhien asiaa.
Sotilaita kantamassa EU-lippua
Järjestöjä huolestuttaa EU:n kehitysapuvarojen sotkeminen sotilaallisiin toimiin.
(Kuva:
© European Union 2014 - European Parliament
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Kasarmeja kehitysavulla? – EU:ssa halutaan ohjata kehitysyhteistyövaroja sotilaskäyttöön

Lainsäädäntömuutos voi avata EU:n kehitysyhteistyöbudjetin sotilaallisille hankkeille. Kriitikot pelkäävät, että lopulta kehitysapuun eivät luottaisi enää edes sen saajat.
Siirtolaisia matkalla Kreikasta Makedoniaan vuonna 2015.
Siirtolaisia matkalla Kreikasta Makedoniaan vuonna 2015. EU haluaa puuttua muuttoliikkeen juurisyihin, mikä hirvittää asiantuntijoita ja järjestöjä.
(Kuva:
Stephen Ryan
/
IFRC
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Pääuutiset

Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa vaatteiden kankaita väriä kankaiden värjäykseen.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa värimassaa, jolla vaatekankaat värjätään. Ohjaaja Ndèye Coumba Diop seuraa vierestä ja ohjeistaa.(Kuva: Tidiane Baldé / Naatangue art la)

Kehitysmaiden nuoriso tarvitsee töitä – Senegalissa opiskellaan vaatesuunnittelijoiksi ja sirkustähdiksi

Nuoria on kehitysmaissa enemmän kuin koskaan. Haaste on, löytyykö heille myös töitä. Senegalissa nuoria työllistetään taide- ja kulttuurialalle, jota etenkään vanhemmat eivät yleensä osaa nähdä tulevaisuuden alana.
Protesti asekauppaa vastaan Lontoossa
Suomen lisäksi monet muutkin Euroopan maat myyvät aseita Lähi-itään. Protesti Lontoossa syyskuussa.(Kuva: Alisdare Hickson / CC BY-SA 2.0)

Suomi myi Lähi-itään viime vuonna ennätysmäärän aseita

Lähes kaksi kolmasosaa Suomen sotatuoteviennistä suuntautui viime vuonna Lähi-itään, selviää SaferGloben tilastoista. Rauhanjärjestöjen mielestä trendi on huolestuttava.
Intialainen matonkutoja
Järjestöt laskevat, paljonko esimerkiksi intialaiselle tekstiilityöntekijälle pitäisi maksaa, jotta palkka riittäisi elämiseen.(Kuva: Austin Yoder / CC BY-NC 2.0)

Intialainen matonkutoja tienaa puolet elämiseen riittävästä palkasta

Yrityksiltä vaaditaan usein elämiseen riittävän palkan maksamista kehitysmaiden työntekijöille, mutta kattavaa määritelmää ei ole. Nyt järjestöt yrittävät laskea, minkä verran se voisi eri alueilla olla.
Nainen maissikasan äärellä Tansaniassa
Teresia Oloitai myy maissia Tansanian maasaimarkkinoilla. Tuoreen raportin mukaan köyhyys vähenee Afrikassa hitaasti mutta maatalouden arvo on kasvanut.(Kuva: Morgana Wingard / USAID / CC BY-NC 2.0)

Köyhyys vähenee Afrikassa hitaasti

Kunnollisten työpaikkojen puute hidastaa Afrikassa köyhyyden vähentämistä, selviää raportista.