Uutiset

Bambusta hyötyvät ihmiset ja ilmasto

Bambu on monikäyttöinen hyötykasvi ja toimii lisäksi erittäin tehokkaana hiilinieluna.
(Kuva: Desmond Brown / IPS.)

(IPS) -- Bambu on maailman nopeakasvuisin kasvi, ja sitä on runsaasti monissa Karibian maissa. Kasvin hyödyllisyys ilmastonmuutokseen sopeutumisessa alkaa vasta valjeta saarelaisille, joita äärisäät riepottelevat yhä pahemmin.

"Bambun varsi ei ole paksu, mutta ajan kanssa bambumetsä imee enemmän hiilidioksidia kuin mikään muu puulaji keskimäärin. Olemme testanneet asian Kiinassa", valtioiden välistä bambu- ja rottinkiverkostoa (Inbar) johtava tohtori Hans Friederich kertoo.

Hänen mukaansa bambusta on paljon hyötyä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Bambua istuttamalla torjutaan eroosiota, ja kasvista voi saada tuloja silloinkin, kun tulva, kuivuus tai muu ympäristökatastrofi on tuhonnut muut elinkeinot.

Inbar vei ryhmän jamaikalaisia Kiinaan tutustumaan bambun käyttöön energianlähteenä ja puuhiilen raaka-aineena. Tavoitteena on kehittää Jamaikan bambuteollisuutta.

Tuotanto

Jamaikan standardivirasto ilmoitti vuonna 2014, että maassa aletaan hyödyntää bambua edullisten talojen tuotannossa sekä huonekalujen ja puuhiilen valmistuksessa vientiin. Virasto päätti myös perustaa saarelle kolme bambutehdasta ja kouluttaa niihin työvoimaa.

Seuraavana vuonna Jamaikan pienyrittäjien yhdistys auttoi perustamaan maan ensimmäisen bambualan yrittäjäjärjestön. Tarkoituksena on lisätä bambuplantaasien omistajien tietoisuutta kasvin käyttömahdollisuuksista. Jamaikassa kasvaa bambua yli 65 000 hehtaarilla.

"Uskomme, että pystymme muutamaan Jamaikaa, ja että keskivertokansalaisten elämää voidaan parantaa bambun avulla", pienyrittäjien puheenjohtaja Hugh Johnson sanoo.

Vähentää köyhyyttä

Friederich kertoo, että Inbarissa on nyt mukana 41 valtiota, jotka ovat tajunneet bambun mahdollisuudet. "Ja lisää kyselyjä tulee koko ajan maista, jotka haluavat apua alan teollisuuden kehittämiseen."

Hän lukee bambun hyviin puoliin sen, että tuotantoketjun alkupää voi työllistää ammattitaidottomia ja köyhiä ihmisiä. "Se auttaa toteuttamaan ensimmäistä Kestävän kehityksen tavoitetta eli köyhyyden vähentämistä."

Bambuverkosto Inbar perustettiin YK:n aloitteesta vuonna 1997, ja sen päämaja toimii Kiinassa.

Valtiot ja järjestöt ovat heränneet huomaamaan bambun mahdollisuudet, mutta bisnesmaailma epäröi vielä, Friederich sanoo. "Muutama kiinnostava reaktio on kuitenkin tullut, ja jännittäviä asioita alkaa tapahtua eri puolilla maailmaa."

maatalousilmastonmuutos Jamaika Suomen IPS

Pääuutiset

Ihmisiä taluttamassa polkupyöriä, taustalla metsä
Natya Chetanan teatteriseurue kulkee maaseudulla polkupyörillä.(Kuva: Subodh Patnaik / Natya Chetana)

Intialainen polkupyöräteatteri provosoi kansalaisia ongelmanratkaisuun

Natya Chetana -teatteriryhmän jäsenet kulkevat maaseudulla kylästä kylään polkupyörillä ja herättävät keskustelua herkistä yhteiskunnallisista ongelmista. Suomessa vierailleen ryhmän johtajan Subodh Patnaikin mukaan teatterin tehtävänä ei ole toimia taikasauvana vaan kysymysten esiin nostajana.
Kuusikuukautinen lapsi saa polio-rokotteen Etiopiassa.
Kuusikuukautinen vauva saa polio-rokotteen osana kansallista rokotekampanjaa Etiopiassa.(Kuva: Sewunet / UNICEF Ethiopia / CC BY-NC-ND 2.0)

Joka kymmenes pikkulapsi jäi ilman rokotetta viime vuonna

Noin 12,9 miljoonaa pikkulasta ei saanut viime vuonna ollenkaan rokotusta hengenvaarallisia tauteja vastaan. Konfliktimaissa rokotekattavuus on jopa alle 50 prosenttia.
Intialaiset seksityöläiset harjoittelevat kondomin käyttöä puupeniksellä.
Intian Chennaissa seksityöläiset harjoittelevat kondomin käyttöä.(Kuva: Stella Paul / IPS)

Intian Chennaissa seksityöläiset saavat ilmaisia kondomeita

Terveyspalveluita on tarjolla naisille, mutta transsukupuolisilla on vaikeampaa. Naisten kondomeihin on sen sijaan varaa vain harvoilla, vaikka seksityöläiset uskovat, että ne olisivat helpompia ja tehokkaampia.
Kokousväkeä YK:n Kestävän kehityksen seurantakokouksessa New Yorkissa.
Kokoukseen osallistui yli 80 ministeritason valtionjohtajaa sekä lähes 2500 sidosryhmien edustajaa, esimerkiksi yrityksistä, järjestöistä ja tiedemaailmasta.(Kuva: Freya Morales / UNDP / CC BY-NC-ND 2.0)

Kestävän kehityksen kokous: Sitoumuksia, haasteita ja äitiyspakkauksia

YK:n kestävän kehityksen seurantakokouksessa jopa 43 maata raportoivat toimistaan kestävän kehityksen edistämiseksi. Sitoumuksista huolimatta toimet ovat kuitenkin tähän asti olleet riittämättömiä. Kokouksessa esiteltiin myös suomalainen äitiyspakkaus muistutuksena lisääntymis- ja seksuaalipalveluiden tärkeydestä.