Bakteerit kamppailevat yhä sitkeämmin lääkkeitä vastaan – ”lyhyesti sanottuna lääkkeet eivät tehoa” | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Bakteerit kamppailevat yhä sitkeämmin lääkkeitä vastaan – ”lyhyesti sanottuna lääkkeet eivät tehoa”

Tulevaisuudessa monet ”menneisyyden taudit”, kuten tuberkuloosi ja kolera, voivat käydä yhtä vaarallisiksi kuin aiemmin, sillä tauteja on nykyisin yhä vaikeampi nujertaa antibioottien avulla.

Lääkepurkki ja tabletteja

Kalliiden patentoitujen lääkkeiden sijaan kehitysmaissa joudutaan usein turvautumaan halpoihin kopioihin, joiden sisältämistä lääkeaineista ja niiden pitoisuuksista ei ole varmuutta. Kuva: Kristin Palitza / IPS.

Yhä useampi aiemmin antibiooteilla parannettavissa ollut tauti on käynyt entistä vaikeammaksi nujertaa. Edes useamman lääkkeen yhdistelmä ei enää takaa hoidon onnistumista.

Tulevaisuudessa monet ”menneisyyden taudit”, kuten tuberkuloosi ja kolera, voivat käydä yhtä vaarallisiksi kuin ne olivat ennen antibioottihoitoja.

Professori Sally Davies on huolissaan tilanteesta.

”En yleensä säikyttele ihmisiä helposti, mutta se, mitä olen saanut selville kauhistuttaa minua. Ei pelkästään lääkärinä, vaan myös äitinä, vaimona ja ystävänä. Löytömme on selvä: olemme häviämässä taistelun tulehdussairauksia vastaan. Bakteerit kamppailevat selviytyäkseen ja ovat muuttumassa vastustuskykyisiksi nykyaikaisille lääkkeille”, infektiotutkimukseen keskittynyt Davies sanoo.”Lyhyesti sanottuna lääkkeet eivät tehoa.”

Daviesin mukaan antibiootit ovat pelastaneet ihmisiä tappavilta tartuntataudeilta ja infektioilta viimeiset 70 vuotta ja lisänneet ihmisten elinaikaa keskimäärin 20 vuotta.

”Totuus on, että olemme käyttäneet niitä väärin, niin potilaina, lääkäreinä, matkailijoina kuin ruuantuotannossakin.”

Geeni siirtää vastustuskykyä

Huolestuttava löytö on NDM-1 -geeni, jonka on havaittu voivan muuttaa bakteereita ja tehdä niistä vastustuskykyisiä kaikille tunnetuille lääkkeille. Geenin on havaittu siirtyvän helposti bakteerista toiseen, eikä bakteerilajista toiseen hyppääminenkään tuota sille ongelmia.

Alun perin NDM-1 löydettiin E Coli -bakteerista vuonna 2006, nyt geeni on paikallistettu yli 20 bakteerilajista. Vuonna 2011 E-Coli -bakteeri aiheutti yli 20 ihmistä tappaneen epidemian Saksassa. ”Tavallinen” E-Coli aiheuttaa yleensä lievän vatsataudin, mutta NDM-1 -geenillä varustettu versio tuotti muun muassa veriripulia ja munuaisvaurioita.

Myös tuberkuloosia aiheuttava bakteeri on muuntunut. Pieneen osaan tuberkuloosibakteereista eivät pysty enää mitkään lääkkeet. Malariasta on löytynyt Kaakkois-Aasiasta lääkkeille vastustuskykyisiä muotoja. Ongelman ratkaisemiseksi on esitetty useita keinoja, kuten antibioottien määräämisen ja käytön säätely, lääketehtaiden markkinoinnin suitsiminen, uusien lääkkeiden kehittämisen tuki ja eläinten lääkitsemisen kielto muutoin kuin sairauden vuoksi. Uusien lääkkeiden saatavuus tulisi taata myös köyhille ja kehitysmaiden asukkaille.

On mahdollista, että kaikki tunnetut antibiootit menettävät tehonsa. "Antibioottien jälkeinen aika tarkoittaa loppua lääketieteelle sellaisena kuin me sen tunnemme. Tavallinen streptokokin aiheuttama kurkkutulehdus tai naarmu lapsen polvessa voi muuttua jälleen tappavaksi”, varoitti WHO:n johtaja Margaret Chan jo vuonna 2012.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia