Uutiset Koulutus kehitysmaissa

Avunantajat lupasivat miljardipotin koulutuksen edistämiseen

Yli 260 miljoonaa lasta ei käy koulua ja monet koulua käyvistäkään eivät opi riittävästi. Senegalissa järjestetty konferenssi sai avunantajat avaamaan kukkaronnyörinsä, tosin ei vieläkään riittävästi.
Koululaisia pulpetin ääressä Senegalissa
Yli 260 miljoonaa lasta ei pääse kouluun. Kuvassa koululaisia Senegalissa. (Kuva: Chantal Rigaud / GPE / CC BY-NC-ND 2.0 )

Avunantajamaat ovat luvanneet noin 2,3 miljardia dollaria eli noin 1,8 miljardia euroa tukea kehitysmaiden koulutuksen edistämiseen seuraavien kolmen vuoden aikana alkaen tästä vuodesta. Lisäksi myös kehitysmaat itse ovat luvanneet panna aiempaa enemmän rahaa koulutukseen.

Rahoituslupauksista kerrottiin viime viikolla Senegalissa järjestetyssä koulutuskonferenssissa, jossa kansainvälinen koulutusalan järjestö Global Partnership for Education (GPE) keräsi lisärahoitusta toiminnalleen, jolla tuetaan kehitysmaiden koulutusjärjestelmien parantamista.

GPE haki toiminnalleen Senegalin konferenssissa 2,5 miljardin euron rahoitusta, mutta se joutuu tyytymään 1,8:aan. Sen mukaan summa on kuitenkin merkittävä, sillä viimeisten kolmen vuoden aikana rahoitus on ollut vain runsaan miljardin.

Senegalin presidentin Macky Sallin ja Ranskan presidentin Emmauel Macronin isännöimään konferenssiin osallistui yli 1 200 ihmistä, mukaan lukien kymmenen valtionpäämiestä ja toistasataa ministeriä.

Suurimpien lahjoittajien joukkoon kuuluivat EU, Norja ja Iso-Britannia. Ensimmäistä kertaa myös koulutustuen vastanottajamaa ja Afrikan maa, Senegal, lupasi lahjoittaa rahastoon. Arabiemiirikunnista puolestaan tuli ensimmäinen arabilahjoittaja.

GPE:n tavoitteisiin kuuluu myös, että kehitysmaat itse käyttäisivät noin viidenneksen budjetistaan koulutukseen. Yli 50 maata lupasikin lisätä julkista rahoitusta koulutukseen, ja näistä yli kaksi kolmasosaa saavuttaa 20 prosentin osuuden vuoteen 2020 mennessä, GPE kertoo. Lupauksen tekivät muun muassa Sengal, Somalimaa, Sudan, Ghana ja Kamobdža.

Kehitysmaiden koulutustilanne on herättänyt viime vuosina kasvavaa huolta, sillä yli 260 miljoonaa lasta ei käy koulua eikä tilanne etenkään konfliktimaissa ole juuri parantunut. Samaan aikaan koulutuksen rahoitus on vähentynyt. Lisäksi Maailmanpankki sekä YK:n tiede-, kasvatus- ja kulttuurijärjestö Unescon ovat kertoneet, että sadat miljoonat lapset eivät myöskään opi koulussa edes minimitason luku-, kirjoitus- ja laskutaitoja.

Nyt kokoon saaduilla rahoilla on tarkoitus helpottaa yli 500 miljoonan lapsen koulunkäyntiä, kertoo konferenssia sponsoroinut Global Citizen -järjestö.

Koulutus kehitysmaissa kehitysyhteistyökoulutus

Lue myös

Opettaja osoittaa liitutaulua Sudanissa
Lukutaito jää monilta konfliktimaiden nuorilta saamatta. Opetusta Abu Shoukin sisäisten pakolaisten leirillä Sudanin Darfurissa vuonna 2014.
(Kuva:
Albert González Farran
/
UN Photo
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Unicef: Lähes 30 prosenttia konflikti- ja katastrofimaiden nuorista ei osaa lukea

Nigerissä jopa kolme neljästä nuoresta on lukutaidottomia, selviää YK:n lastenjärjestön tilastoista. Järjestön johtaja kuvaa lukuja ”synkäksi muistutukseksi” kriisien vaikutuksista lapsiin.
Alice Albright, GPE-järjestön toiminnanjohtaja
Alice Albright johtaa kansainvälistä koulutusalan järjestöä GPE:tä. Hän on huolissaan koulutukseen suunnattujen kehitysyhteistyövarojen laskusta.
(Kuva:
Tatu Blomqvist
/
Kirkon Ulkomaanapu
)

”Meillä on akuutti koulutuskriisi” – asiantuntijan mukaan sitä ei ratkaista pelkällä rahalla

Koulua käymättömiä lapsia on yhä noin 263 miljoonaa, ja avunantajien tuki koulutukselle on viime vuosina vähentynyt. Suomessa vierailleen yhdysvaltalaisen koulutusasiantuntijan Alice Albrightin mukaan tarvitaan etenkin lisää tietoa siitä, mikseivät lapset käy koulua.
Koululuokka Swazimaassa
Koulutuksen laatu on niin heikkoa Afrikassa, että vain yksi oppilas kymmenestä oppii lukemaan ja laskemaan kunnolla. Kuva Swazimaan pääkaupungista Mbabanesta.
(Kuva:
Mantoe Phakathi
/
IPS
)

Koulu ei aina takaa oppimista

Useimmat lapset pääsevät kouluun, mutta monet eivät opi siellä lukemaan tai laskemaan, käy ilmi Unescon tilastoista.

Pääuutiset

Nainen pitää kädessään kylttiä, jossa lukee "I made your clothes".
Suurin osa Pure Wasten työntekijöistä on naisia. Pavithra toimii tehtaan laadunvalvojana ja poseeraa viime vuoden "Who made your clothes" -kampanjalle.(Kuva: Veli Parviainen / Pure Waste)

Pikamuoti rasittaa sekä työntekijää että ympäristöä – suomalaisyritys ratkoo ongelmaa valmistamalla kierrätyskangasta Intiassa

Halpavaatteet valmistetaan usein epäinhimillisissä olosuhteissa, ja ne päätyvät nopeasti jätteeksi. Suomalaisen Pure Waste -yrityksen perustaja Hannes Bengs uskoo, että muutos lähtee kuluttajista.
Bahrainin lippu, taustalla pääkaupunki Manaman rakennuksia
Bahrain suhtautuu tiukasti toisinajattelijoihin.(Kuva: Florian G / Flickr.com / CC BY 2.0)

Jemenin sotaa kritisoineelle bahrainilaisaktivistille viiden vuoden vankilatuomio

Nabeel Rajab sai tuomion muun muassa väärän tiedon levittämisestä sota-aikana sekä vieraan valtion loukkaamisesta.
Maanviljelijä ja härkä
Sambialainen maanviljelijä Lameck Sibukale iloitsee kylään perustetusta säästöryhmästä, jonka ansiosta hän onnistui hankkimaan viime vuonna menettämänsä härän tilalle uuden.(Kuva: Friday Phiri / IPS)

Säästöryhmät auttavat pienviljelijöitä Sambiassa

”Kunpa tämä olisi tapahtunut aikaisemmin”, sanoo 78-vuotias säästöryhmään liittynyt viljelijä Lameck Sibukale. Hän on onnistunut ostamaan uuden kyntöhärän ryhmän tuotolla.
Mielenosoittaja ämyrin kanssa
Viime vuonna ihmisoikeuksia myös puolustettiin, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vuosiraportissaan.(Kuva: Sam Rodgers / CC BY-NC 2.0)

Amnestyn vuosiraportti: Viha muuttunut sanoista teoiksi – Suomelle moitteita translaista

Viime vuonna maailman johtajat polkivat kilvan ihmisoikeuksia, mutta kansa myös ryhtyi kapinoimaan ihmisoikeusloukkauksia vastaan, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.