Uutiset Työ kehitysmaissa

Asiantuntija: Ensin töitä köyhille, sitten talouskasvua

Maailma on uskonut liian kauan, että talouskasvu luo automaattisesti työpaikkoja. Todellisuudessa ensin pitäisi luoda työtä esimerkiksi kehitysmaiden maataloussektorille, sanoo UNDP:n asiantuntija Selim Jahan.
Käsityökoulutusta Tunisiassa vuonna 2011. (Kuva: Arne Hoel / World Bank / CC BY-NC-ND 2.0)

Maailma on uskonut liian kauan malliin, jossa talouskasvu synnyttää työpaikkoja. Todellisuudessa ensin pitäisi luoda kehitysmaiden köyhille työpaikkoja ja vasta sitten voidaan odottaa kasvua, sanoo YK:n kehitysohjelman UNDP:n asiantuntija Selim Jahan.

"Maassa toisensa jälkeen on nähty, että on syntynyt talouskasvua mutta ei työpaikkoja. Sen sijaan, että uskomme kasvujohtoiseen työhön, pitäisikin uskoa työjohtoiseen kasvuun. Työpaikkoja pitäisi luoda niille sektoreille, joilla valtaosa köyhistä on, kuten maaseudulle", Suomessa eilen vieraillut Jahan sanoo.

Kun köyhät saavat työpaikkoja, kulutuksesta syntyvä kysyntä lisääntyy ja talous kasvaa, mikä taas luo edelleen työpaikkoja. Monissa maissa kasvua on kuitenkin odotettu esimerkiksi it-sektorilta tai kaivosteollisuudesta, Jahan huomauttaa. Näiltä sektoreilta on saatu kasvua muttei työpaikkoja.

Digitalisaatio loi voittajia ja hävittäjiä

Jahan johtaa UNDP:n vuosittain ilmestyvän inhimillisen kehityksen raportin yksikköä ja oli viime joulukuussa ilmestyneen uusimman raportin pääkirjoittaja. Raportissa pannaan maailman maat vuosittain järjestykseen sen mukaan, miten kehittyneitä ne ovat – ei pelkästään talouden, vaan myös väestön terveyden ja koulutustason perusteella.

Uusimman raportin teemana on työ, jonka puutteesta kärsii jo yli 200 miljoonaa ihmistä. Kansainvälinen työjärjestö ILO on lisäksi ennustanut, että pelkästään lähivuosina työttömien määrä lisääntyy useammalla miljoonalla.

Raportin mukaan digitalisaatio ja globalisaatio ovat johtaneet työelämän muutokseen, joka on luonut uusia mahdollisuuksia työntekijöille – ainakin niille, joilla on ammattitaitoa.

Selim Jahan vieraili Suomessa keskiviikkona. (Kuva: Teija Laakso)
"Digitalisoitunut ja globalisoitunut maailma on luonut voittajia ja häviäjiä. Ei ole koskaan ollut parempi aika olla ammattitaitoinen työntekijä mutta ei myöskään koskaan yhtä huono aika olla ammattitaidoton", Jahan sanoo.

Työelämän ongelmiksi raportissa listataan myös lapsi- ja pakkotyö, työssä käyvät köyhät, joita on jo yli 800 miljoonaa, sekä naisten ja miesten eriarvoisuus työelämässä. Esimerkiksi taloudellisesti aktiivisista miehistä 72 prosenttia on töissä, naisista vain 47 prosenttia. Naiset saavat vähemmän palkkaa, ja he myös tekevät useammin palkatonta hoivatyötä; miehet taas hallitsevat palkkatyösektoria.

"Muutokset väestö- ja perherakenteessa sekä esimerkiksi erilaiset epidemiat johtavat siihen, että hoivakuilu kasvaa, ja suurin osa tästä taakasta lankeaa naisten harteille", Jahan sanoo.

Töitä uusiutuvasta energiasta?

Mistä sitten luoda töitä ihmisille, joista kaikki eivät osaa edes lukea, samaan aikaan, kun työntekijöiltä vaaditaan yhä erityisempiä taitoja?

Jahan tarjoaa yhdeksi esimerkiksi uusiutuvaa energiaa. Jos Yhdysvallat, Kiina, Intia, Brasilia, Etelä-Afrikka ja Indonesia käyttäisivät 1,2 prosenttia bruttokansantuotteestaan uusiutuvaan energiaan, syntyisi vuosittain 14 miljoonaa työpaikkaa, hän kertoo.

Työ pitäisi myös hänen mielestään nostaa uudelleen päättäjien mielenkiinnon kohteeksi. Keskuspankeilla pitäisi inflaation hallinnan lisäksi olla tavoitteena myös työllisyyden lisääminen ja kehitysmailla pitäisi olla enemmän omia työllisyysstrategioita.

"Työllisyys on ollut kauan poissa muodista, mutta nyt on aika tuoda se takaisin keskustelun ytimeen."

Suomessa työllisyys ja elinkeinot kuuluvat uuden kehityspoliittisen selonteon keskeisiin teemoihin, samoin yksityisen sektorin korostaminen työpaikkojen luomisessa. Jahanin mielestä painopiste on hyvä, mutta hän muistuttaa, että yksityinen sektori pitää nähdä laajasti isojen yritysten lisäksi myös epävirallisen sektorin, maataloussektorin sekä pk-yritysten näkökulmasta.

"Esimerkiksi epävirallista sektoria ei voi virallista yhdessä yössä, mutta jos työntekijät saisivat juridisen suojan ja perusetuudet ja -suojelun sekä esimerkiksi yksinkertaista teknologiaa, työpaikkoja voisi syntyä lisää."

Työ kehitysmaissa kehityskehitysyhteistyököyhyystyö UNDP Nordic Office

Lue myös

Intialainen matonkutoja
Järjestöt laskevat, paljonko esimerkiksi intialaiselle tekstiilityöntekijälle pitäisi maksaa, jotta palkka riittäisi elämiseen.
(Kuva:
Austin Yoder
/
CC BY-NC 2.0
)

Intialainen matonkutoja tienaa puolet elämiseen riittävästä palkasta

Yrityksiltä vaaditaan usein elämiseen riittävän palkan maksamista kehitysmaiden työntekijöille, mutta kattavaa määritelmää ei ole. Nyt järjestöt yrittävät laskea, minkä verran se voisi eri alueilla olla.
Valkoisia puuvillankukkia pellolla
Uzbekistan on maailman viidenneksi suurin puuvillantuottaja.
(Kuva:
David Stanley
/
CC BY 2.0
)

Järjestöt: Maailmanpankin hankkeet yhteydessä pakkotyövoimaan Uzbekistanissa

Ihmisoikeusjärjestöjen selvityksen mukaan Uzbekistanin puuvillapelloilla hyödynnetään järjestelmällisesti pakko- ja lapsityövoimaa. Maailmanpankki tukee maassa maataloushankkeita, joista ainakin yhdessä on käytetty lapsityövoimaa.
Opiskelijoita Sierra Leonessa
Moni afrikkalaisnuori haaveilee muusta kuin maanviljelijän ammatista. Kuvassa äitiys- ja lapsiterveyden opiskelijoita Sierra Leonessa.
(Kuva:
H6 Partners
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Maanviljelijäksi ryhtyminen ei houkuta Afrikan nuoria

Afrikan työmarkkinoille tulee vuosittain miljoonia nuoria. He eivät haaveile maanviljelijän ammatista, mutta ilman maatalouden vetovoiman lisäämistä nuoria ei saada työllistettyä.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Apina puussa Virungan kansallispuistossa Kongossa
Ihmisen toiminta uhkaa monia maailman suojelualueita. Kuva Virungan kansallispuistosta Kongon demokraattisesta tasavallasta.(Kuva: Joseph King / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Kestämätön metsästys ja virkistystoiminta uhkaavat suojelualueita

Rikkaiden ja köyhien maiden suojelualueita kohtaavat erilaiset uhat, summataan tutkimuksessa.
Unkarin parlamenttitalo
Unkari on ryhtynyt koviin otteisiin siirtolaisuutta vastaan. Kuvassa parlamenttitalo Budapestissä.(Kuva: Frank Schmidt / CC BY 2.0)

Unkari haluaa ryhtyä verottamaan ”laitonta maahanmuuttoa” tukevia järjestöjä

Hallitus ehdottaa myös lähestymiskieltoja ihmisille, jotka ovat mukana laittoman siirtolaisuuden avustamisessa.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.