Uutiset Aseistariisunta

Asekauppa ihmisoikeuksia rikkoviin maihin jatkuu kansainvälisestä sopimuksesta huolimatta

Kansainvälisessä asekauppasopimuksessa mukana olevat maat rikkovat jatkuvasti sopimusta ja myös raportoivat omasta aseviennistään löperösti, moittivat kansalaisjärjestöt.
Mielenosoitus asekauppasopimuksen puolesta
Järjestöt kampanjoivat pitkään asekauppasopimuksen puolelta. Kuva mielenosoituksesta vuodelta 2012. (Kuva: Alex Donohue / CC BY-NC-ND 2.0 )

Kansainvälisen asekauppasopimuksen osapuolet kokontuvat tällä viikolla Geneveen tarkastelemaan sopimuksen toteutumista.

Vuonna 2013 hyväksytty asekauppasopimus on ensimmäinen kansainvälinen sopimus, jolla säännellään tavanomaisten aseiden kauppaa. Se kieltää aseiden myynnin sellaisiin maihin, joissa niitä käytettäisiin sotarikoksiin, kansanmurhiin tai rikoksiin ihmisyyttä vastaan.

Sopimuksen tämänvuotinen puheenjohtajamaa on ollut Suomi, ja sen kaudella sopimukseen on saatu mukaan viisi maata lisää. Kansalaisjärjestöt ovat kuitenkin tyytymättömiä sopimuksen toimeenpanoon. Niiden mukaan monet maat rikkovat sopimusta jatkuvasti myymällä aseita ihmisoikeuksia polkeviin maihin.

”Viime vuonna kokouksessa käytettiin liian paljon aikaa prosessiin ja paperien pyörittelyyn. Sillä aikaa tuhansia siviilejä on kuollut ja loukkaantunut vastuuttomien asesiirtojen seurauksena. On keskityttävä siihen, miksi sopimus ylipäätään luotiin: ihmishenkien pelastamiseksi ja kärsimyksen vähentämiseksi maailmassa”, sanoo sopimuksen toteuttamista seuraavan brittiläisen Control Arms -järjestön johtaja Anna Macdonald tiedotteessa.

Control Armsin tuoreen raportin mukaan 19 sopimuksen virallista osapuolta ja kolme allekirjoittajamaata on toimittanut aseita Saudi-Arabiaan sen jälkeen, kun Jemenin sota alkoi vuonna 2015.

Saudi-Arabian tiedetään pommittaneen Jemenissä siviilejä useaan otteeseen. Siitä huolimatta esimerkiksi Iso-Britannia ja Yhdysvallat ovat tehneet miljardikauppoja maan kanssa. Saudi-Arabian delegaatio jopa osallistuu Lontoossa asemessuille samaan aikaan, kun sopimuskokous järjestetään, Control Arms sanoo.

Raportin mukaan osapuolet ovat myyneet aseita myös esimerkiksi Venezuelalle ja Filippiineille, joissa viranomaiset ovat käyttäneet aseita julmuuksiin omia kansalaisiaan kohtaan.

Sopimus on joissakin tilanteissa myös toiminut: siihen sitoutuneet maat eivät ole toimittaneet aseita esimerkiksi Myanmarille tai Etelä-Sudanille.

Toisaalta asekauppaa on vaikea seurata, sillä moni maa ei ole toimittanut raporttia asekaupastaan, vaikka sopimus siihen velvoittaa. Viime vuoden raporteista vasta vajaat kaksi kolmasosaa on palautetut. Osa maista – mukaan lukien Suomi – on myös jättänyt pois arkaluontoisimpia tietoja, järjestö kertoo.

Asekauppasopimuksessa on tällä hetkellä mukana 92 virallista osapuolta, joista 89 on ratifioinut sen. Lisäksi allekirjoittajia on nelisenkymmentä.

Aseistariisunta aseet & armeijakonflikti

Lue myös

Robotti mielenosoituksessa
Autonomisten asejärjestelmien nopea kehitys huolestuttaa monia, sillä ne voisivat syyllistyä jopa kansainvälisten oikeuden rikkomuksiin.
(Kuva:
Sharron Ward
/
Campaign to Stop Killer Robots
/
CC BY-NC 2.0
)

YK:ssa keskustellaan tappajaroboteista – täyskielto ei lähelläkään

Autonomisia asejärjestelmiä kehitetään jo hyvää vauhtia. Aiheesta järjestetään nyt ensimmäinen virallinen kokous, mutta asialistalla ei ole sopimusta aseiden kieltämisestä.
ydinaseet kieltävän sopimuksen allekirjoitus
Ydinaseet kieltävän sopimuksen allekirjoitustilaisuus syyskuussa YK:ssa.
(Kuva:
Kim Haughton
/
UN Photo
)
Rypälepommin uhri ja jalkaproteesi
12-vuotias Mohammad Abd el Aal menetti jalan rypäleammusten vuoksi Libanonissa.
(Kuva:
Cluster Munition Coalition
/
CC BY 2.0
)

Maat tuhoavat rypäleasevarastojaan – Syyrian sota kasvattaa uhrimäärää

Rypäleaseilla oli viime vuonna yli kaksi kertaa enemmän uhreja kuin vuonna 2015. Syynä ovat pääasiassa Syyrian ja Jemenin sodat.

Pääuutiset

Katunäkymä Accrasta Ghanasta
Yrityksillä on yhä tärkeämpi rooli kehityspolitiikassa, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan asiasta pitäisi keskustella lisää. Kuva Ghanan pääkaupungista Accrasta.(Kuva: lucianf / Flickr.com / CC BY 2.0)

Yrityksistä havitellaan kehitysmaiden ongelmien ratkaisijoita – tuoreen tutkimuksen mukaan siihen on vielä pitkä matka

Suomessa on usutettu viime vuosina yrityksiä kehitysyhteistyön pariin, mutta tutkimustieto ilmiöstä on puuttunut. Suomalaistutkimus paljastaa, että yritysten käsitys omasta roolistaan on kaukana köyhyyden vähentämisestä.
Zaatarin pakolaisleiri Jordaniassa
Moni miespuolinen syyrialaispakolainen on kokenut seksuaalista väkivaltaa. Kuva Jordanian Zaatarin pakolaisleiriltä, jossa osa haastatteluista tehtiin.(Kuva: niawag / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

”Se on normaalia” – Syyrian kriisissä moni mies on seksuaalisen väkivallan uhri

Konfliktitilanteissa yleisin seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuva ryhmä ovat naiset. Tuoreen selvityksen mukaan Syyrian kriisissä uhreja ovat myös miehet.
Jonottavien siirtolaisten jalkoja
EU pyrkii estämään siirtolaisten tulon Libyasta Eurooppaan. (Kuva: IFRC / CC BY-NC-ND 2.0)

Video Libyan orjahuutokaupasta herätti maailman – myös Suomessa aiotaan protestoida

Uutiskanava CNN paljasti, että Libyassa myydään siirtolaisia jopa vain muutaman sadan dollarin hinnalla. Nyt asialle vaativat loppua sekä YK että tavalliset kansalaiset.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet
Kreikassa opetetaan koodausta paikallisille ja pakolaistaustaisille nuorille.(Kuva: Andrew Writer / CC BY 2.0)

Pakolais- ja kreikkalaisnuorten koodausprojekti tuottaa tuloksia – ”aitoja kohtaamispaikkoja”

Kirkon Ulkomaanavun hankkeessa opetetaan it-taitoja kreikkalais- ja pakolaisnuorille. Hyvien tulosten vuoksi projektia laajennetaan.