Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Arvio: Suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen työ on kustannustehokasta

Ulkoministeriö on julkaissut kolmannen arvion suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen työstä. Raportti sisältää sekä kiitosta että kritiikkiä. Järjestöt toivovat, että myönteiset tulokset heijastuvat myös rahoitukseen.
Kepan keskustelu SuomiAreenalla vuonna 2016
Kepa ja muut järjestöt keskustelivat SuomiAreenalla vuonna 2016 kansalaisjärjestöjen työn tuloksista.
(Kuva: Iina Leppäaho / Kepa / CC BY-NC 2.0 )

Suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen työ tavoittaa ruohonjuuritasolla ihmisiä, joita ei muunlaisella kehitysyhteistyöllä kyetä tukemaan. Pitkän aikavälin tuloksia pitäisi kuitenkin mitata tarkemmin, todetaan tuoreessa arviossa järjestöjen tekemästä kehitysyhteistyöstä.

Tänään julkaistu, ulkoministeriön teettämä arvio on kolmas arvio sarjassa, jossa on selvitetty, miten tehokasta on ulkoministeriön ohjelmatukea saavan 22:n suomalaisen kansalaisjärjestön työ kehitysmaissa.

Kolmannessa osassa arvioitiin kymmentä järjestöä sekä vedettiin yhteen kaikkien kolmen arvion tulokset.

Arvion mukaan järjestöjen työn ansiosta on pystytty tarjoamaan palveluja etenkin ihmisille, joita muu tuki ei tavoita. Järjestöt ovat onnistuneet esimerkiksi vaikuttamaan kansalliseen lainsäädäntöön sekä kasvattamaan ihmisten tulo- ja työllisyystasoa. Erityisen hyvin ne ovat ottaneet huomioon työssään sukupuolten tasa-arvon, arviossa kerrotaan.

Arvion mukaan järjestöjen pitkän aikavälin tuloksista on kuitenkin vain vähän tietoa ja järjestöjen pitäisi myös tehdä enemmän kehitysmaiden oman järjestökentän vahvistamiseksi.

Ulkoministeriötä puolestaan kehotetaan arviossa mahdollisuuksien mukaan lisäämään ohjelmatukea saavien järjestöjen määrää sekä pitämään tukikausi nelivuotisena. Sen mukaan tukea pitäisi myös hallinnoida paremmin, sillä kansalaisjärjestöyksikön supistukset uhkaavat tuen hallinnoinnin laatua.

Ohjelmatuki on ulkoministeriön monivuotinen rahoitusmekanismi, jonka ansiosta järjestöt voivat suunnitella työtään pitkäjänteisemin kuin lyhytaikaista hanketukea saavat järjestöt.

”Toivottavasti vaikuttaa poliittiseen tahtotilaan”

Arviointisarjan ensimmäiset osat julkaistiin maaliskuussa 2017 ja syyskuussa 2016. Niistä ensimmäisessä suositeltiin ohjelmatukijärjestöjen rahoituksen lisäämistä.

Suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepa toivookin, että arvioiden myönteiset tulokset vaikuttavat myös rahoitukseen.

”On hienoa, että ulkoministeriöllä on halua arvioida ja kehittää toimintaa. Toivomme, että tämä viesti vaikuttaa myös poliittiseen tahtotilaan Suomessa niin, että kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun järjestörahoitus turvataan myös tulevaisuudessa”, sanoo kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepan ohjelmajohtaja Outi Hannula järjestöjen kannanotossa.

Ulkoministeriö on aiemmin ilmoittanut, että johtopäätökset arvioista tehdään, kun ne on julkaistu.

”Ulkoministeriö on jo vastannut osaan arvion suosituksista ja muun muassa pidentänyt aiemmin kolmivuotisen ohjelmatuen nelivuotiseksi. Tuloksellisuutta vahvistetaan sekä järjestöissä että ministeriöissä. Järjestökohtaisia suosituksia käsittelemme yhteistyössä kunkin järjestön kanssa”, kansalaisyhteiskuntayksikön päällikkö Jyrki Nissilä sanoo ministeriön tiedotteessa.

Arvioinnissa mukana olleet järjestöt olivat Crisis Management Initiative, Suomen Lähetysseura, Reilu kauppa, Suomen Pakolaisapu, Taksvärkki, Fida International, Kirkon Ulkomaanapu, Pelastakaa Lapset, Plan International Suomi, Suomen Punainen Risti, Suomen World Vision, Demo, Frikyrklig Samverkan, SASK, Solidaarisuus, Vammaiskumppanuus, Abilis-säätiö, Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö (KIOS), Siemenpuu-säätiö, WWF Suomi, Kehys ja Kepa.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikkakansalaisyhteiskunta Suomi UlkoministeriöKepa

Lue myös

Somalimaalaisia naisia
Solidaarisuus tukee muun muassa naisten sukuelinten silpomisen vastaista työtä Somalimaassa. Järjestön ulkoministeriöltä saama rahoitus kasvaa lähivuosina.
(Kuva:
Jenni Gästgivar
/
Solidaarisuus
)

Kehitysyhteistyörahoitus: Osalle järjestöistä uusia leikkauksia, osalle iso lisärahoitus

Ulkoministeriö ei leikkaa lähivuosina enää järjestöjen ohjelmatukea kokonaisuudessaan, mutta osa yksittäisistä järjestöistä saa kylmää kyytiä tukiuudistuksen seurauksena. Esimerkiksi Frikyrklig Samverkan joutuu ajamaan alas koko ohjelmatoimintansa.
Nainen nuotiolla Kambodžassa
Suomalaiset ovat tehneet kehitysyhteistyötä ympäri maailmaa, ja nyt myös kehitysyhteistyön tekijöiden arkikokemuksia halutaan tutkia. Kuva Kambodžasta, joka on ollut yksi Suomen kehitysyhteistyön kohdemaista.
(Kuva:
Hanna Öunap
/
global.finland.fi
/
CC BY-NC 2.0
)

Uusi tutkimus paneutuu kehitysyhteistyön ammattilaisten arkeen – myös ristiriidat halutaan esiin

Suomalaisten kehitysyhteistyöntekijöiden muistitietoa kerätään parhaillaan tutkimusta varten. Tarkoituksena on kaivella muun muassa alan jännitteitä, joita ei usein virallisissa dokumenteissa puida, kertoo dosentti Jan Kuhanen.
Naisia jonottamassa klinikalle Nigeriassa
Boko Haram -ääriryhmän kurittamassa Koillis-Nigeriassa on viime vuosina kärsitty vakavasta ruokakriisistä. Naiset jonottivat muun muassa aliravitsemustapauksia hoitavan Alima-järjestön klinikalle elokuussa 2016.
(Kuva:
Isabel Coello
/
European Commission DG ECHO
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Pääuutiset

Nainen pitää kädessään kylttiä, jossa lukee "I made your clothes".
Suurin osa Pure Wasten työntekijöistä on naisia. Pavithra toimii tehtaan laadunvalvojana ja poseeraa viime vuoden "Who made your clothes" -kampanjalle.(Kuva: Veli Parviainen / Pure Waste)

Pikamuoti rasittaa sekä työntekijää että ympäristöä – suomalaisyritys ratkoo ongelmaa valmistamalla kierrätyskangasta Intiassa

Halpavaatteet valmistetaan usein epäinhimillisissä olosuhteissa, ja ne päätyvät nopeasti jätteeksi. Suomalaisen Pure Waste -yrityksen perustaja Hannes Bengs uskoo, että muutos lähtee kuluttajista.
Maanviljelijä ja härkä
Sambialainen maanviljelijä Lameck Sibukale iloitsee kylään perustetusta säästöryhmästä, jonka ansiosta hän onnistui hankkimaan viime vuonna menettämänsä härän tilalle uuden.(Kuva: Friday Phiri / IPS)

Säästöryhmät auttavat pienviljelijöitä Sambiassa

”Kunpa tämä olisi tapahtunut aikaisemmin”, sanoo 78-vuotias säästöryhmään liittynyt viljelijä Lameck Sibukale. Hän on onnistunut ostamaan uuden kyntöhärän ryhmän tuotolla.
Mielenosoittaja ämyrin kanssa
Viime vuonna ihmisoikeuksia myös puolustettiin, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vuosiraportissaan.(Kuva: Sam Rodgers / CC BY-NC 2.0)

Amnestyn vuosiraportti: Viha muuttunut sanoista teoiksi – Suomelle moitteita translaista

Viime vuonna maailman johtajat polkivat kilvan ihmisoikeuksia, mutta kansa myös ryhtyi kapinoimaan ihmisoikeusloukkauksia vastaan, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.
Somalimaalaisia naisia
Solidaarisuus tukee muun muassa naisten sukuelinten silpomisen vastaista työtä Somalimaassa. Järjestön ulkoministeriöltä saama rahoitus kasvaa lähivuosina.(Kuva: Jenni Gästgivar / Solidaarisuus)

Kehitysyhteistyörahoitus: Osalle järjestöistä uusia leikkauksia, osalle iso lisärahoitus

Ulkoministeriö ei leikkaa lähivuosina enää järjestöjen ohjelmatukea kokonaisuudessaan, mutta osa yksittäisistä järjestöistä saa kylmää kyytiä tukiuudistuksen seurauksena. Esimerkiksi Frikyrklig Samverkan joutuu ajamaan alas koko ohjelmatoimintansa.