Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Arvio: Suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen työ on kustannustehokasta

Ulkoministeriö on julkaissut kolmannen arvion suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen työstä. Raportti sisältää sekä kiitosta että kritiikkiä. Järjestöt toivovat, että myönteiset tulokset heijastuvat myös rahoitukseen.
Kepan keskustelu SuomiAreenalla vuonna 2016
Kepa ja muut järjestöt keskustelivat SuomiAreenalla vuonna 2016 kansalaisjärjestöjen työn tuloksista. (Kuva: Iina Leppäaho / Kepa / CC BY-NC 2.0)

Suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen työ tavoittaa ruohonjuuritasolla ihmisiä, joita ei muunlaisella kehitysyhteistyöllä kyetä tukemaan. Pitkän aikavälin tuloksia pitäisi kuitenkin mitata tarkemmin, todetaan tuoreessa arviossa järjestöjen tekemästä kehitysyhteistyöstä.

Tänään julkaistu, ulkoministeriön teettämä arvio on kolmas arvio sarjassa, jossa on selvitetty, miten tehokasta on ulkoministeriön ohjelmatukea saavan 22:n suomalaisen kansalaisjärjestön työ kehitysmaissa.

Kolmannessa osassa arvioitiin kymmentä järjestöä sekä vedettiin yhteen kaikkien kolmen arvion tulokset.

Arvion mukaan järjestöjen työn ansiosta on pystytty tarjoamaan palveluja etenkin ihmisille, joita muu tuki ei tavoita. Järjestöt ovat onnistuneet esimerkiksi vaikuttamaan kansalliseen lainsäädäntöön sekä kasvattamaan ihmisten tulo- ja työllisyystasoa. Erityisen hyvin ne ovat ottaneet huomioon työssään sukupuolten tasa-arvon, arviossa kerrotaan.

Arvion mukaan järjestöjen pitkän aikavälin tuloksista on kuitenkin vain vähän tietoa ja järjestöjen pitäisi myös tehdä enemmän kehitysmaiden oman järjestökentän vahvistamiseksi.

Ulkoministeriötä puolestaan kehotetaan arviossa mahdollisuuksien mukaan lisäämään ohjelmatukea saavien järjestöjen määrää sekä pitämään tukikausi nelivuotisena. Sen mukaan tukea pitäisi myös hallinnoida paremmin, sillä kansalaisjärjestöyksikön supistukset uhkaavat tuen hallinnoinnin laatua.

Ohjelmatuki on ulkoministeriön monivuotinen rahoitusmekanismi, jonka ansiosta järjestöt voivat suunnitella työtään pitkäjänteisemin kuin lyhytaikaista hanketukea saavat järjestöt.

”Toivottavasti vaikuttaa poliittiseen tahtotilaan”

Arviointisarjan ensimmäiset osat julkaistiin maaliskuussa 2017 ja syyskuussa 2016. Niistä ensimmäisessä suositeltiin ohjelmatukijärjestöjen rahoituksen lisäämistä.

Suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepa toivookin, että arvioiden myönteiset tulokset vaikuttavat myös rahoitukseen.

”On hienoa, että ulkoministeriöllä on halua arvioida ja kehittää toimintaa. Toivomme, että tämä viesti vaikuttaa myös poliittiseen tahtotilaan Suomessa niin, että kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun järjestörahoitus turvataan myös tulevaisuudessa”, sanoo kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepan ohjelmajohtaja Outi Hannula järjestöjen kannanotossa.

Ulkoministeriö on aiemmin ilmoittanut, että johtopäätökset arvioista tehdään, kun ne on julkaistu.

”Ulkoministeriö on jo vastannut osaan arvion suosituksista ja muun muassa pidentänyt aiemmin kolmivuotisen ohjelmatuen nelivuotiseksi. Tuloksellisuutta vahvistetaan sekä järjestöissä että ministeriöissä. Järjestökohtaisia suosituksia käsittelemme yhteistyössä kunkin järjestön kanssa”, kansalaisyhteiskuntayksikön päällikkö Jyrki Nissilä sanoo ministeriön tiedotteessa.

Arvioinnissa mukana olleet järjestöt olivat Crisis Management Initiative, Suomen Lähetysseura, Reilu kauppa, Suomen Pakolaisapu, Taksvärkki, Fida International, Kirkon Ulkomaanapu, Pelastakaa Lapset, Plan International Suomi, Suomen Punainen Risti, Suomen World Vision, Demo, Frikyrklig Samverkan, SASK, Solidaarisuus, Vammaiskumppanuus, Abilis-säätiö, Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö (KIOS), Siemenpuu-säätiö, WWF Suomi, Kehys ja Kepa.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikkakansalaisyhteiskunta Suomi UlkoministeriöKepa

Lue myös

Sormet tietokoneen näppäimistöllä

Onko tulevaisuus pelkkää tekoälyä?

Tekoälyllä on valtavasti valtaa ja sen mahdollisuudet ja seuraukset pitää tuntea ennen kuin lähdetään soitelleen sotaan, kirjoittaa Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen. Hän ihmettelee, onko Suomen ulkopolitiikan päämissiona nyt opetella koodaamaan ja hyödyntämään tekoälyä lähetystöissä.
2 euron kolikko lähikuvassa

Kehityspoliittinen toimikunta: Suomen tasa-arvotyö ristiriitaista

Tasa-arvo on Suomen kehityspolitiikan pääpainopiste, mutta silti juuri siitä on leikattu, moittii kehityspoliittinen toimikunta tuoreessa vuosiarviossaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Robotti mielenosoituksessa

Tekoälyn asiantuntija Noel Sharkey tutustui tappajarobotteihin ja ryhtyi niitä vastustavaksi kansalaisaktivistiksi – ”asevarustelukilpa on alkamassa”

Suomessa vierailleen professori Noel Sharkeyn mukaan robottiaseilta puuttuu tärkeä ominaisuus: ne eivät pysty erottelemaan siviiliä sotilaista. Hän lobbaa nyt sen puolesta, että muun muassa Suomi ryhtyisi vastustamaan robottiaseita.
Naisia äänestyskortteineen

Äänestäminen elvyttää demokratiaa

Demokratian laatua kuvaavat indeksit ovat viime vuosina laskeneet ja äänestysaktiivisuus vähentynyt. YK:n kehitysohjelman asiantuntijan Patrick Keuleersin mukaan tilanne muutetaan laskemalla äänioikeusikää, asettamalla ihminen takaisin poliittisen keskustelun keskiöön ja edistämällä äänestämistä kansalaisvelvollisuutena.
Tietokoneen näppäimistö

Raportti: Teknologia-alalla esiintyy pakkotyötä – firmat haluavat estää sen, mutta harva kertoo, miten se tapahtuu

Monia teknologia- ja elektroniikka-alan tuotteita tehdään pakkotyövoimalla. Suuryritykset ovat viime vuosina kunnostautuneet sen estämisessä mutta enemmän pitää tehdä, vaaditaan tuoreessa raportissa.
Lapsia leijojen kera

Kodeistaan paenneiden määrä kasvoi uuteen ennätykseen – ”kukaan ei valitse pakolaiseksi ryhtymistä”, muistuttaa YK:n pakolaisjärjestö

”Minun viestini maailmalle on, että en halua olla pakolainen. Haluan mennä takaisin kotiini Myanmariin, mutta haluan elää turvassa ja rauhassa”, kertoi Mutaybatu-niminen pakolainen YK:n pakolaisjärjestölle. Tänään julkaistujen tilastojen mukaan viime vuoden lopulla maailmassa oli 68,5 miljoonaa kodistaan paennutta ihmistä.