Arto Halosen uusi dokumentti tutkii suuryritysten roolia Turkmenistanissa

Arto Halosen uusi dokumenttielokuva Pyhän kirjan varjo on tutkimusmatka Turkmenistanin eksentriseen diktatuuriin, jota pönkittävät öljy- ja kaasuvaroja havittelevat suuryhtiöt. Elokuvaa vauhdittamaan Halosen Art Film productions on myös perustanut suuryritysten ja ihmisoikeuksia polkevien maiden yhteyksiä valottavan nettisivuston.

Halosen uuden elokuvan pyhä kirja on Ruhnama, Turkmenistanin entisen presidentin Saparmurat Niazovin henkilöpalvontaan perustuvan hallinnon kulmakivi. Ruhnama sotkee luovasti maan, kansan ja Niazovin suvun historiaa henkilökulttia vahvistaakseen. Ruhnaman lukeminen on keskeinen osa turkmenistanilaista kouluopetusta, Halosen dokumentin mukaan jopa matematiikan opetusta.

Halosen mukaan suuryhtiöt pääsevät Turkmenistanin kanssa öljysopimuksiin lahjomalla ja lupautumalla kääntämään Ruhnamaa eri kielille.

Diktaattorin kuolema ei tuonut muutosta

Turkmenistania diktaattorin ottein hallinnut Niazov kuoli joulukuussa 2006. Palatsikumouksen jälkeen maan johtoon nousi Niazovin pitkäaikainen ministeri ja pitkäaikainen tukija Gurbanguly Berdymuhammedov. Uuden hallitsijan aikakaudella ei maan avautumisesta tai demokratisoitumisesta ole näkynyt merkkejä. Ruhnama kuuluu edelleen kansalliseen kaanoniin.

Tuoreella Reportterit ilman rajoja -järjestön listauksessa Pohjois-Korean ja Eritrean jälkeen. Kansainvälinen Human Rights Watch -järjestön mukaan .

Elokuvaa on kuvattu kolmen vuoden aikana kuvattu kymmenessä eri maassa, myös Turkmenistanissa, jonne saatiin salaa lähetettyä kuvausryhmä.

Pyhän kirjan varjo nähdään ensimmäisen kerran kuun lopussa Amsterdamin kansainvälisen dokumenttielokuvafestivaalilla, jossa se on valittu pääkilpailusarjaan. Suomessa elokuva tulee elokuvateatterilevitykseen 1.2.2008.

Shellin toimet läpivalaisussa

Elokuvaa vauhdittaakseen Halosen Art films production on avannut myös , jotka tutkailevat yritysmaailman yhteyksiä ihmisoikeuksia rikkoviin valtioihin.

”Tarkoituksena on herättää keskustelua ja vaikuttaa eri maiden, yritysten ja yksittäisten ihmisten toimintaan. Haluamme antaa äänen myös yrityksille. Vaikka tuomme esille epäkohtia, emme tee sitä tuomiten vaan haastaen yritykset keskusteluun”, Halonen sanoo.

Sivujen ensimmäinen kohdeyritys on Shell, joka operoi 130 maassa ja myös useassa ihmisoikeuksia vakavasti rikkovassa valtiossa. Shell neuvotteli pitkään Turkmenistanista vedettävän kaasuputken rakennusprojektista, mutta lopulta vetäytyi hankkeesta syytä ilmoittamatta. FreedomForSale-sivuilta löytyvässä vihjataan syyksi Niazovin vaatimaa viittä sataa miljoonaa dollaria.

Halosen Shell-pätkässä kukaan Shelliltä ei suostu kommentoimaan yhtiön politiikkaa Turkmenistanin suhteen. Kukaan yhtiön edustaja ei myöskään ilmaantunut elokuvan maanantaiseen tiedotustilaisuuteen kutsusta huolimatta.

FreedomForSale-sivustolle Halonen lupaa nostaa kuukausittain valokeilaan uuden yrityksen kyseenalaiset toimet. ”Joulukuussa on luvassa suomalaisiakin kiinnostava suuryritys”, Halonen vihjaa.

Arto Halosen