Uutiset

Argentiina sai vihdoin julkisuuslain – nyt vaaditaan enää toteutusta

Argentiina sai pitkän odotuksen jälkeen julkisuuslain, joka koskee valtion lisäksi kaikkea julkisin varoin pyörivää toimintaa. Pelkona kuitenkin on, että laki epäonnistuu maassa, jossa läpinäkyvyys on varsin uusi asia.
Argentiinan tietoviraston johtaja Eduardo Bertoni
Argentiinan julkisuuslain toteutumista valvoo uusi tietovirasto, jonka johtajaksi nimitetty Eduardo Bertoni (vas.) kertoi elokuussa suunnitelmistaan. (Kuva: Argentiinan valtioneuvoston kanslia, IPS)

(IPS) -- Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta tuli syyskuun lopulla voimaan Argentiinassa 15 vuoden väännön jälkeen. Lain toteutuminen vaatii nyt kansalaisilta aktiivisuutta ja viranomaisilta arkistojen kohentamista, uuden tietoviraston johtoon nimitetty juristi Eduardo Bertoni sanoo.

Julkisuuskysymyksiin laajasti perehtynyt Bertoni toimi Yleisamerikkalaisen ihmisoikeuskomission ilmaisunvapauden erityisraportoijana 2002–2005.

”Kansalaisia on rohkaistava vaatimaan viranomaisilta tietoja. Lisäksi julkiset arkistot on järjestettävä nykyistä paremmin. Hanke epäonnistuu, jos emme löydä ihmisten kysymiä tietoja”, Bertoni varoittaa.

Maailmassa jo 113 valtiota on hyväksynyt julkisuuslain ja 90 on sisällyttänyt periaatteen perustuslakiinsa.

Avoimuus yhä rajallista

Argentiinan julkisuuslaki koskee valtion elinten ohella kaikkea toimintaa, johon on sijoitettu julkisia varoja: yrityksiä, puolueita, ammattiliittoja, yliopistoja, järjestöjä ja julkisten palvelujen tuottajia.

Buenos Airesin yliopiston viestinnän laitoksen entinen johtaja Guillermo Mastrini paheksuu sitä, että julkisuuslakia ei saatu aikaan edellisten hallitusten aikana. Nyt kun laki vihdoin tuli voimaan, sen pitäisi olla osviittana osavaltioille ja kunnille, joille avoimuus on yhä vierasta, hän sanoo.

Mastrinin mukaan julkisuuslaki ei ratkaise kaikkia ongelmia, sillä hallitus jatkaa yhä sähköisen tiedonvälityksen sääntelyä tavalla, joka ”ei suosi moniäänisyyttä ja läpinäkyvyyttä”.

Julkinen raha, julkinen tieto

Esitys julkisuuslaista lähetettiin kongressiin pari kuukautta sen jälkeen, kun keskustaoikeistolainen Mauricio Macri tuli presidentiksi joulukuussa 2015. Laki sai laajan enemmistön tuen kummassakin kamarissa.

Hallinnon avoimuutta koetettiin lisätä jo vuonna 2003 presidentti Néstor Kirchnerin määräyksellä demokratian laadun parantamisesta.

”Se toimi aluksi, mutta sitten viranomaiset alkoivat jättää vastaamatta tietopyyntöihin”, toimittaja ja viestintätutkija José Crettaz sanoo.

Hän pitää uutta lakia isona parannuksena, kunhan se toteutetaan kunnolla. ”Sääntönä tulee olla tämä: jos mukana on julkista rahaa, myös tieto on julkista.”

Argentiinassa tehtiin 2000-luvulla lukuisia lakiesityksiä tiedon julkisuudesta, mutta kaikille kävi köpelösti. Yksi esitys menetti mediatalojen tuen, kun eräs senaattori ehdotti, että avoimuuden vaatimus koskisi myös valtion ilmoituksia julkaisevia viestimiä.

Arvostelua ja epäilyksiä

Nyt hyväksytty lakikin joutui viime metreillä hallituksen arveluttavan manööverin kohteeksi, kun uuden tietoviraston asemaa virka-asteikossa alennettiin, Buenos Airesin yliopiston julkisuuslakiin erikoistunut professori Damián Loreti kertoo.

”Hyvä, että laki saatiin, mutta se ei noudata Amerikan valtioiden järjestön suosituksia. Niissä kehotetaan liittämään lain tavoitteisiin myös esimerkiksi asumista ja lisääntymisterveyttä koskevien oikeuksien takaaminen”, hän sanoo.

Tänä vuonna toimintansa lopettaneen arvostetun Buenos Aires Herald -lehden viimeinen toimitusjohtaja Sebastián Lacunza pelkää julkisuuslain epäonnistuvan maassa, ”jossa ei ole läpinäkyvyyden kulttuuria”.

”Kansainvälisen mediateollisuuden kriisin ja tiedon monipuolisuuden kutistumisen aikaan valtion pitää taistella aktiivisesti median keskittymistä vastaan”, hän sanoo.

politiikkademokratiakorruptio & läpinäkyvyyslaki Argentiina Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Robotti mielenosoituksessa

Tekoälyn asiantuntija Noel Sharkey tutustui tappajarobotteihin ja ryhtyi niitä vastustavaksi kansalaisaktivistiksi – ”asevarustelukilpa on alkamassa”

Suomessa vierailleen professori Noel Sharkeyn mukaan robottiaseilta puuttuu tärkeä ominaisuus: ne eivät pysty erottelemaan siviiliä sotilaista. Hän lobbaa nyt sen puolesta, että muun muassa Suomi ryhtyisi vastustamaan robottiaseita.
Naisia äänestyskortteineen

Äänestäminen elvyttää demokratiaa

Demokratian laatua kuvaavat indeksit ovat viime vuosina laskeneet ja äänestysaktiivisuus vähentynyt. YK:n kehitysohjelman asiantuntijan Patrick Keuleersin mukaan tilanne muutetaan laskemalla äänioikeusikää, asettamalla ihminen takaisin poliittisen keskustelun keskiöön ja edistämällä äänestämistä kansalaisvelvollisuutena.
Tietokoneen näppäimistö

Raportti: Teknologia-alalla esiintyy pakkotyötä – firmat haluavat estää sen, mutta harva kertoo, miten se tapahtuu

Monia teknologia- ja elektroniikka-alan tuotteita tehdään pakkotyövoimalla. Suuryritykset ovat viime vuosina kunnostautuneet sen estämisessä mutta enemmän pitää tehdä, vaaditaan tuoreessa raportissa.
Lapsia leijojen kera

Kodeistaan paenneiden määrä kasvoi uuteen ennätykseen – ”kukaan ei valitse pakolaiseksi ryhtymistä”, muistuttaa YK:n pakolaisjärjestö

”Minun viestini maailmalle on, että en halua olla pakolainen. Haluan mennä takaisin kotiini Myanmariin, mutta haluan elää turvassa ja rauhassa”, kertoi Mutaybatu-niminen pakolainen YK:n pakolaisjärjestölle. Tänään julkaistujen tilastojen mukaan viime vuoden lopulla maailmassa oli 68,5 miljoonaa kodistaan paennutta ihmistä.