Uutiset

Argentiina sai vihdoin julkisuuslain – nyt vaaditaan enää toteutusta

Argentiina sai pitkän odotuksen jälkeen julkisuuslain, joka koskee valtion lisäksi kaikkea julkisin varoin pyörivää toimintaa. Pelkona kuitenkin on, että laki epäonnistuu maassa, jossa läpinäkyvyys on varsin uusi asia.
Argentiinan tietoviraston johtaja Eduardo Bertoni
Argentiinan julkisuuslain toteutumista valvoo uusi tietovirasto, jonka johtajaksi nimitetty Eduardo Bertoni (vas.) kertoi elokuussa suunnitelmistaan. (Kuva: Argentiinan valtioneuvoston kanslia IPS )

(IPS) -- Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta tuli syyskuun lopulla voimaan Argentiinassa 15 vuoden väännön jälkeen. Lain toteutuminen vaatii nyt kansalaisilta aktiivisuutta ja viranomaisilta arkistojen kohentamista, uuden tietoviraston johtoon nimitetty juristi Eduardo Bertoni sanoo.

Julkisuuskysymyksiin laajasti perehtynyt Bertoni toimi Yleisamerikkalaisen ihmisoikeuskomission ilmaisunvapauden erityisraportoijana 2002–2005.

”Kansalaisia on rohkaistava vaatimaan viranomaisilta tietoja. Lisäksi julkiset arkistot on järjestettävä nykyistä paremmin. Hanke epäonnistuu, jos emme löydä ihmisten kysymiä tietoja”, Bertoni varoittaa.

Maailmassa jo 113 valtiota on hyväksynyt julkisuuslain ja 90 on sisällyttänyt periaatteen perustuslakiinsa.

Avoimuus yhä rajallista

Argentiinan julkisuuslaki koskee valtion elinten ohella kaikkea toimintaa, johon on sijoitettu julkisia varoja: yrityksiä, puolueita, ammattiliittoja, yliopistoja, järjestöjä ja julkisten palvelujen tuottajia.

Buenos Airesin yliopiston viestinnän laitoksen entinen johtaja Guillermo Mastrini paheksuu sitä, että julkisuuslakia ei saatu aikaan edellisten hallitusten aikana. Nyt kun laki vihdoin tuli voimaan, sen pitäisi olla osviittana osavaltioille ja kunnille, joille avoimuus on yhä vierasta, hän sanoo.

Mastrinin mukaan julkisuuslaki ei ratkaise kaikkia ongelmia, sillä hallitus jatkaa yhä sähköisen tiedonvälityksen sääntelyä tavalla, joka ”ei suosi moniäänisyyttä ja läpinäkyvyyttä”.

Julkinen raha, julkinen tieto

Esitys julkisuuslaista lähetettiin kongressiin pari kuukautta sen jälkeen, kun keskustaoikeistolainen Mauricio Macri tuli presidentiksi joulukuussa 2015. Laki sai laajan enemmistön tuen kummassakin kamarissa.

Hallinnon avoimuutta koetettiin lisätä jo vuonna 2003 presidentti Néstor Kirchnerin määräyksellä demokratian laadun parantamisesta.

”Se toimi aluksi, mutta sitten viranomaiset alkoivat jättää vastaamatta tietopyyntöihin”, toimittaja ja viestintätutkija José Crettaz sanoo.

Hän pitää uutta lakia isona parannuksena, kunhan se toteutetaan kunnolla. ”Sääntönä tulee olla tämä: jos mukana on julkista rahaa, myös tieto on julkista.”

Argentiinassa tehtiin 2000-luvulla lukuisia lakiesityksiä tiedon julkisuudesta, mutta kaikille kävi köpelösti. Yksi esitys menetti mediatalojen tuen, kun eräs senaattori ehdotti, että avoimuuden vaatimus koskisi myös valtion ilmoituksia julkaisevia viestimiä.

Arvostelua ja epäilyksiä

Nyt hyväksytty lakikin joutui viime metreillä hallituksen arveluttavan manööverin kohteeksi, kun uuden tietoviraston asemaa virka-asteikossa alennettiin, Buenos Airesin yliopiston julkisuuslakiin erikoistunut professori Damián Loreti kertoo.

”Hyvä, että laki saatiin, mutta se ei noudata Amerikan valtioiden järjestön suosituksia. Niissä kehotetaan liittämään lain tavoitteisiin myös esimerkiksi asumista ja lisääntymisterveyttä koskevien oikeuksien takaaminen”, hän sanoo.

Tänä vuonna toimintansa lopettaneen arvostetun Buenos Aires Herald -lehden viimeinen toimitusjohtaja Sebastián Lacunza pelkää julkisuuslain epäonnistuvan maassa, ”jossa ei ole läpinäkyvyyden kulttuuria”.

”Kansainvälisen mediateollisuuden kriisin ja tiedon monipuolisuuden kutistumisen aikaan valtion pitää taistella aktiivisesti median keskittymistä vastaan”, hän sanoo.

politiikkademokratiakorruptio & läpinäkyvyyslaki Argentiina Suomen IPS

Pääuutiset

maailma.netin esitteitä ja näppäimistö
Maailma.netin 17-vuotinen historia uhkaa päättyä tukileikkauksiin.(Kuva: Teija Laakso)

Tukileikkaus voi lopettaa maailma.netin toiminnan

Ulkoministeriö aikoo muokata rajusti järjestöille myönnettyä viestintä- ja globaalikasvatustukea. Muutos supistaisi viestinnän kehitysmaakysymyksistä lähes olemattomiin, vaikka tietoa tarvitaan juuri nyt enemmän kuin koskaan.
Iranin lippuja
Iranissa on pidätetty viime vuosina aiempaa enemmän kaksoiskansalaisia.(Kuva: yeowatzup / Flickr.com / CC BY 2.0)
Brasilian alkuperäisasukkaita osoittamassa Rio de Janeirossa mieltään ja vaatimassa maidensa palauttamista laittomien valtaajien käsistä.
Brasilian alkuperäisasukkaita osoittamassa Rio de Janeirossa mieltään ja vaatimassa maidensa palauttamista laittomien valtaajien käsistä.(Kuva: Mario Osava / IPS)

Alkuperäiskansat suojelevat metsää, mutta Brasiliassa se on yhä vaikeampaa

Brasilian alkuperäiskansoille varatut maat ovat Amazonin sademetsän suojelluimpia alueita, mutta viimeisen vuoden aikana metsätuho on kiihtynyt.
Argentiinan lippu
Argentiina on saanut paljon kritiikkiä kiellettyään osaa kansalaisjärjestöedustajista tulemasta WTO:n kokoukseen.(Kuva: Beatrice Murch / CC BY 2.0)

Suomalaisjärjestö pääsee sittenkin WTO-kokoukseen Argentiinaan

Suomalaisen Siemenpuu-säätiön edustaja pääsee sittenkin osallistumaan Maailman kauppajärjestön kokoukseen. Järjestö kiittää ulkoministeriötä ja kehitysministeri Kai Mykkästä vaikuttamistyöstä.