Uutiset

Argentiina pyrkii litiumin suurtuottajaksi

Muun muassa kännyköiden akuissa käytettävän litiumin kysyntä kasvaa kovaa vauhtia, ja Argentiina haluaa osansa voitoista. Ympäristöväellä on kuitenkin epäilyksensä.
Miehiä litiumkaivoksella Argentiinassa
Argentiinan Puna de Atacaman alueella on käynnissä 53 hanketta, jotka tähtäävät litiumkaivosten perustamiseen. (Kuva: Jujuyn maakunnan kaivoskauppakamari IPS )

(IPS) -- Argentiina pyrkii maailman johtavaksi litiumin tuottajaksi. Litiumia tarvitaan elektronisten laitteiden akuissa kännyköistä sähköautoihin, joten sen kysyntä on huimassa kasvussa. Riippuu jalostusasteesta, paljonko Argentiinan köyhä kolkka siitä hyötyy.

Toistaiseksi Argentiinassa toimii kaksi litiumkaivosta, joiden 40 000 tonnin vuotuinen saalis vastaa maan energia- ja kaivosministeriön mukaan 16:ta prosenttia koko maailman tuotannosta.

Johtavat kansainväliset litiumintuottajat ovat kuitenkin löytäneet Argentiinan, ja vireillä on peräti 53 uutta kaivoshanketta. Ne kattavat lähes 900 000 hehtaarin alueen maan luoteisosassa.

”Pystymme kaivamaan litiumkarbonaattia, mutta meiltä puuttuvat akkujen valmistukseen tarvittavat patentit ja tekniikka”, Jujuyn yliopiston taloustieteilijä Benito Carlos Aramayo harmittelee.

”Siksi litium ei muuta maan luoteiskolkan roolia raaka-aineentuottajana. Sokeriin ja tupakkaan keskittynyt valikoima vain laajenee”, hän jatkaa.

Litiumkolmiossa rikkaat varannot

Valtaosa litiumista sijaitsee Jujuyn, Saltan ja Catamarcan maakunissa. Ne kuuluvat Puna de Atacaman kuivaan alueeseen, jolta löytyy yli 4 000 metrin korkeudessa sijaitsevia suolakenttiä. Niiden alla olevat mineraalit pumpataan ylös veden avulla ja vesi haihdutetaan valtavissa altaissa.

Litiumkolmioksi kutsuttu alue ulottuu Pohjois-Chileen ja Bolivian lounaisosiin. Siellä sijaitsee jopa 70 prosenttia maailman litiumvarannoista.

Chile on ollut johtava litiumintuottaja, mutta sijoittajien katseet ovat kääntyneet Argentiinaan samalla kun metallin kysynnän ennustetaan kolminkertaistuvat vuoteen 2025. Vilkastunut malminetsintä Argentiinan Punassa on nostanut arvion maan osuudesta maailman litiumvarannoista liki 14 prosenttiin.

”Argentiinasta voi tulla maailman johtava litiuminviejä”, FMC Lithium -yhtymän varapääjohtaja Tom Schneberger arvioi. Firman tytäryhtiö tuottaa nyt 22 500 tonnia litiumia vuodessa Catamarcassa.

Schneberger kertoi loppuvuodesta lähes 300 miljoonan euron investoinnista, joka tähtää tuotannon tuplaamiseen vuoteen 2019 mennessä. Hän kiittelee presidentti Mauricio Macrin hallitusta pelisääntöjen selkiinnyttämisestä Argentiinassa.

Suuryhtiöiden toiminta arveluttaa

Tutkijoita ja asukkaita kiinnostavat kaivostoiminnan vaikutukset alueella. ”Litiumin geopolitiikkaa” tutkinut historioitsija Bruno Fornillo muistuttaa, että raaka-aineen arvo nousee jalostuksen myötä. Hän patistaa luomaan alueelle akkuteollisuutta, vaikka se vaatii tietoa ja osaamista.

Félix de Azara -ympäristösäätiön neuvonantaja Claudio Bertonatti rinnastaa litiumin muuhun luonnonvarojen hyödyntämiseen eli ekstraktivismiin. ”Siinä ei tuoteta mitään, ainoastaan hyödynnetään.”

Hänen mukaansa jättiyritykset tekevät köyhillä alueilla, mitä lystäävät. ”Aiemmin niiden toiminta kytkeytyi uusliberaaleihin hallituksiin, mutta viime aikoina olemme huomanneet, ettei se muutu, oli hallitus millainen tahansa.”

Vuonna 2010 Saltan ja Jujuyn maakunnan 33 alkuperäisyhteisöä vetosi korkeimpaan oikeuteen, koska niillä on lain mukaan oikeus tulla kuulluksi, kun alueella aloitetaan uusia hankkeita. Oikeus torjui vetoomuksen muotoseikkoihin vedoten.

Vuonna 2015 samat yhteisöt toimittivat viranomaisille julistuksen periaatteista, joita tulisi noudattaa, jotta alueen kolla- ja atacama-kansojen oikeudet täyttyvät.

talousympäristösuojelu Argentiina Suomen IPS

Pääuutiset

Nainen pitää kädessään kylttiä, jossa lukee "I made your clothes".
Suurin osa Pure Wasten työntekijöistä on naisia. Pavithra toimii tehtaan laadunvalvojana ja poseeraa viime vuoden "Who made your clothes" -kampanjalle.(Kuva: Veli Parviainen / Pure Waste)

Pikamuoti rasittaa sekä työntekijää että ympäristöä – suomalaisyritys ratkoo ongelmaa valmistamalla kierrätyskangasta Intiassa

Halpavaatteet valmistetaan usein epäinhimillisissä olosuhteissa, ja ne päätyvät nopeasti jätteeksi. Suomalaisen Pure Waste -yrityksen perustaja Hannes Bengs uskoo, että muutos lähtee kuluttajista.
Bahrainin lippu, taustalla pääkaupunki Manaman rakennuksia
Bahrain suhtautuu tiukasti toisinajattelijoihin.(Kuva: Florian G / Flickr.com / CC BY 2.0)

Jemenin sotaa kritisoineelle bahrainilaisaktivistille viiden vuoden vankilatuomio

Nabeel Rajab sai tuomion muun muassa väärän tiedon levittämisestä sota-aikana sekä vieraan valtion loukkaamisesta.
Maanviljelijä ja härkä
Sambialainen maanviljelijä Lameck Sibukale iloitsee kylään perustetusta säästöryhmästä, jonka ansiosta hän onnistui hankkimaan viime vuonna menettämänsä härän tilalle uuden.(Kuva: Friday Phiri / IPS)

Säästöryhmät auttavat pienviljelijöitä Sambiassa

”Kunpa tämä olisi tapahtunut aikaisemmin”, sanoo 78-vuotias säästöryhmään liittynyt viljelijä Lameck Sibukale. Hän on onnistunut ostamaan uuden kyntöhärän ryhmän tuotolla.
Mielenosoittaja ämyrin kanssa
Viime vuonna ihmisoikeuksia myös puolustettiin, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vuosiraportissaan.(Kuva: Sam Rodgers / CC BY-NC 2.0)

Amnestyn vuosiraportti: Viha muuttunut sanoista teoiksi – Suomelle moitteita translaista

Viime vuonna maailman johtajat polkivat kilvan ihmisoikeuksia, mutta kansa myös ryhtyi kapinoimaan ihmisoikeusloukkauksia vastaan, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.