Uutiset Turkin kehitys

Amnestyn Turkin johtajalle syyte

Turkin viranomaisten viime viikolla pidättämää Taner Kılıçiä vastaan on nostettu syyte terrorijärjestöön kuulumisesta. Pidätystä on kritisoitu laajasti.
Flags of Turkey
Turkin hallitus on käynyt kovin ottein kansalaisyhteiskuntaa vastaan heinäkuun 2016 epäonnistuneen vallankaappausyrityksen yhteydessä. (Kuva: Ross Burton / CC BY-NC-ND 2.0 )

Syyttäjä on asettanut ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Turkin osaston puheenjohtajan Taner Kılıçin syytteeseen terroristiorganisaatioon kuulumisesta. Viime tiistaina pidätetty Kılıç pysyy näin ollen vangittuna.

”Syytteet ovat täysin perusteettomia. Ne osoittavat vain, kuinka mielivaltainen, kuinka laaja Turkin hallituksen kiihkeästä takaa-ajosta sen väitettyjä vihollisia ja kriitikkoja vastaan on tullut. Hänet pitää vapauttaa välittömästi ja syytteistä luopua”, sanoo Amnestyn pääsihteeri Salil Shetty järjestön tiedotteessa.

Kılıç pidätettiin viime viikolla Izmirin kaupungissa 22 muun asianajajan ohella ja hänen kotinsa sekä toimistonsa tutkittiin. Myös osa muista pidätetyistä jäi tutkintavankeuteen.

Heitä syytetään kuulumisesta Fethullah Gülenin liikkeeseen, jonka Turkki on määritellyt terroristijärjestöksi. Gülen on Yhdysvalloissa oleskeleva uskonoppinut, jonka liikkeen Turkki uskoo olevan viimevuotisen epäonnistuneen vallankaappauksen takana.

Amnestyn mukaan ainoa Kılıçiä vastaan esitetty todiste on salattu mobiiliviestintäjärjestelmä Bylock, jota Gülenin liikkeen jäsenten on sanottu käyttävän. Se on viranomaisten mukaan ollut Kılıçin puhelimessa elokuussa 2014. Kılıç on kiistänyt edes ladanneensa sovellusta.

”Taner Kılıç ei ole Fethullah Gülenin liikkeen kannattaja tai seuraaja, ja hän on itse asiassa kritisoinut sen roolia Turkissa. Ainoa todiste häntä vastaan on väitetty sovellus puhelimessa, eikä se edes voisi olla todiste rikoksesta, vaikka olisikin totta”, Shetty sanoo.

Kılıçin pidätyksen ovat tuominneet laajasti niin muut ihmisoikeusjärjestöt, Yhdysvallat kuin EU:kin.

”On vaikea olla arvioimatta Kılıçin pidätystä vasten viimeaikaista huolestuttavaa trendiä, jossa ihmisoikeuspuolustajia ja muita kansalaisyhteiskunnan toimijoita vastaan käydään oikeustoimin“, sanoi EU:n ihmisoikeuskomissaari Nils Muiznieks sosiaalisen median viesteissään.

Dismayed at crim investigation of @Amnesty’s #TanerKilic in #Turkey, urge authorities to end his arbitrary detention https://t.co/BcTIAsWnDw pic.twitter.com/YPbheaJ9A7

— Nils Muiznieks (@CommissionerHR) June 10, 2017

Turkki on heinäkuun 2016 vallankaappausyrityksen jälkeen pidättänyt ja erottanut tai hyllyttänyt kymmeniä tuhansia julkisen sektorin työntekijöitä, kuten poliiseja ja opettajia. Satoja mediajulkaisuja ja kansalaisjärjestöjä on suljettu.

Turkin kehitys ihmisoikeudetpolitiikkademokratiakansalaisyhteiskuntalakioikeus ja rikosterrorismi Turkki Amnesty International

Lue myös

(Kuva: Adam Brown / CC BY-NC 2.0)

Turkki on maailman suurin toimittajien vankila

Toimittajat ilman rajoja -järjestön mukaan pidätettyjen toimittajien määrä on Turkissa nelinkertaistunut ja toimittajien pidättäminen on kasvussa myös muualla maailmassa.
(Kuva: Ross Burton / CC BY-NC-ND 2.0)
(Kuva: Michał / Flickr.com / CC BY-ND 2.0)

Järjestöt huolissaan Turkin ihmisoikeustilanteesta

Vallankaappausyritys ei oikeuta noitavainoon hallituksen vastustajia kohtaan, muistuttaa Human Rights Watch.

Pääuutiset

Zaatarin pakolaisleirin telttoja ja ihmisiä
UNHCR:n mukaan noin 1,2 miljoonaa pakolaista tarvitsee uudelleensijoituspaikan. Kuva Syyrian pakolaisia majoittavalta Zaatarin pakolaisleiriltä Jordaniasta.(Kuva: World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0)

Pakolaiskiintiötä halutaan nostaa – ”hallitus todistaisi arvojensa muuttuneen”

Suomen pakolaiskiintiö on pysynyt samana lähes koko 2000-luvun. Maailman pakolaispäivän paneelissa toivottiin, että kiintiötä voitaisiin nyt, kun turvapaikanhakijoiden määrä on hallinnassa ja perussuomalaiset ulkona hallituksesta.
Ruoka-apua saavia ihmisiä Etelä-Sudanissa
Leerin maakuntaan julistettiin nälänhätä helmikuussa. Nyt se on taltutettu, mutta ruokapulasta kärsii silti Etelä-Sudanissa yhä useampi.(Kuva: Robert Oxley / DFID / CC BY 2.0)

Etelä-Sudanin nälänhätä taltutettu – ruokakriisi pahenee silti

Kahteen Etelä-Sudanin osavaltioon julistettiin helmikuussa nälänhätä. Nyt tilanne on parantunut, mutta nälästä kärsii silti yhä useampi, kertovat YK-järjestöt.
Zimbabwelainen naisviljelijä levittää kasvimaalle lehmänlantaa lannoitteeksi.
Zimbabwelainen Margaret Gauti Mpofu levittää päivittäin lehmänlantaa puolen hehtaarin kasvimaalleen korvatakseen keinokastelun pois huuhtomia ravinteita.(Kuva: Busani Bafana / IPS)

Aavikkoa torjutaan hehtaari kerrallaan

Ilmastonmuutos on pidentänyt kuivuuskausia ja nopeuttanut aavikoitumista. Länsi-Afrikassa on otettu käyttöön perinteisiä viljelymenetelmiä, joiden avulla maata voidaan viljellä kuivemmallakin maaperällä.
Kangasta, kaavoja ja sakset
Viskoosi on monien kankaiden ja vaatteiden ainesosa.(Kuva: 190.arch / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Vaatebrändit ostavat viskoosia saastuttavilta tehtailta

H&M:n, Zaran ja Benettonin kaltaiset isot vaatebrändit hankkivat viskoosia Aasiassa sijaitsevilta tehtailta, jotka saastuttavat ympäristöä ja aiheuttavat terveyshaittoja.