Uutiset Yritysten yhteiskuntavastuu

Amnesty: Suuryritysten käyttävät lapsityövoimalla tuotettua palmuöljyä

Tänään ilmestyneen selvityksen mukaan monet suuryritykset vakuuttavat tuotteidensa olevan eettisiä, vaikka palmuöljy hankitaan kaikkea muuta kuin kestävistä olosuhteista.
Öljypalmun hedelmiä. (Kuva: Peter Nijenhuis / CC BY-NC-ND 2.0)

Maailman suosituimmat elintarvike- ja päivittäistavarayritykset käyttävät vähintäänkin kyseenalaisissa oloissa Indonesiassa tuotettua palmuöljyä, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International tänään julkaistussa selvityksessään.

"Colgaten, Nestlén ja Unileverin kaltaiset jättiyritykset vakuuttavat kuluttajille, että niiden tuotteissa käytetään eettisesti kestävää palmuöljyä. Raporttimme kuitenkin osoittaa niiden hankkivan palmuöljyä oloista, jotka ovat kaikkea muuta kuin kestäviä ja eettisiä. -- Havainnot ovat järkyttäviä kuluttajille, jotka pyrkivät tekemään kestäviä valintoja ostamalla eettisinä markkinoituja tuotteita", Amnestyn oikeudellinen asiantuntija Mikko Aarnio sanoo järjestön tiedotteessa.

Amnesty tutki maailman suurimman palmuöljyn tuottajan, singaporelaisyritys Wilmarin plantaaseja Indonesiassa. Raportin mukaan jopa vain kahdeksanvuotiaita lapsia on pakotettu tekemään työtä vaarallisissa olosuhteissa, ja osa oli jättänyt koulun kesken vanhempiaan auttaakseen. Palkat olivat alle minimipalkan, päivät pitkiä ja tuotantotavoitteet epärealistisen korkeita. Työntekijät olivat saaneet vakavia vammoja myrkyllisestä parakvatti-torjunta-aineesta, jonka käytön Wilmar ja EU ovat kieltäneet.

Wilmar tuottaa palmuöljyä yhdeksälle globaalille suuryritykselle, jotka ovat AFAMSA, ADM, Colgate-Palmolive, Elevance, Kellogg’s, Nestlé, Procter & Gamble, Reckitt Benckiser ja Unilever. Niiden tuotteisiin kuuluvat esimerkiksi Magnum-jäätelö, Colgate-hammastahna, Kitkat-suklaa, Knorr-keitto ja Pantene-shampoo.

Varmuutta siitä, missä tuotteissa palmuöljyä käytetään, ei kuitenkaan ole, sillä useimmat yritykset salaavat sen. Vain Kellogg’s ja Reckitt Benckiser suostuivat antamaan mitään yksityiskohtaisempia tietoja tuotteistaan, Amnesty kertoo. Järjestön mukaan yritykset näyttävätkin sulkevan silmänsä niiden hankintaketjussa tapahtuvilta väärinkäytöksiltä.

Palmuöljyn eettisyyttä on pyritty edistämään RSPO-sertifiointijärjestelmällä, joka on kuitenkin jo aiemmin saanut järjestöiltä kritiikkiä. Myös Amnestyn raportin mukaan tutkituista viidestä tuottajasta kolmen palmuöljy oli luokiteltu kestäväksi ongelmista huolimatta.

"Yritykset käyttävät RSPO:n sertifikaattia suojanaan välttääkseen tarkemman huolellisuuden ja hankintaketjun tutkimukset. Nämä yritykset esittelevät paperilla vahvoja vastuullisuuskäytäntöjään, mutta yksikään niistä ei kyennyt osoittamaan, että ne olisivat tunnistaneet Wilmarin tuotantoketjuun liittyvät ilmeiset riskit", Aarnio sanoo.

Yritysten yhteiskuntavastuu ihmisoikeudettyökauppakuluttaminenyhtiöt Indonesia Amnesty International

Lue myös

Naisia tekemässä vaatteita Bangladeshissa
Vaateteollisuus on tärkeä työllistäjä Bangladeshissa.
(Kuva:
Asian Development Bank
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Boikotillako vaatefirmat vastuuseen?

Monen vastuullisen kuluttajan mielessä on saattanut käydä ajatus Bangladeshissa tuotettujen vaatteiden jättämisestä kaupan hyllylle maan surkeiden työolojen takia. Suomessa vierailleet paikalliset ihmisoikeusasiantuntijat ovat toista mieltä.
Suklaakonvehteja
Eettisiä joulukonvehteja saa yleisesti kaupoista, mutta parannettavaa riittää yhä.
(Kuva:
Philippa Willitts
/
CC BY-NC 2.0
)

Eettisten konvehtien valikoima kasvanut suomalaiskaupoissa – Finnwatchin mukaan kunnianhimoa tarvitaan lisää

Monista suomalaisista kaupoista löytyy nyt konvehteja, joiden sisältämä kaakao on tuotettu vastuullisesti. Finnwatchin mukaan yritysten pitäisi kuitenkin asettaa tavoitteekseen elämiseen riittävän toimeentulon takaaminen kaakaonviljelijöille.
Wärtsilän tehdas Khopolissa Intiassa vuonna 2015.
Wärtsilän tehdas Khopolissa Intiassa vuonna 2015. Finnwatchin mukaan tehtaalla toimii nyt riippumaton ammattiliitto.
(Kuva:
Finnwatch ry
/
CC BY-NC 2.0
)

Finnwatch: Wärtsilän Intian tehtaalla parannuksia, valvonta edelleen leväperäistä

Konepajayhtiö Wärtsilän tehtaalle on perustettu itsenäinen ammattiliitto sen jälkeen, kun Finnwatch vuonna 2015 kritisoi sen työoloja. Järjestön mukaan yhtiön pitäisi silti valvoa tuotantoketjuaan tarkemmin.

Pääuutiset

maailma.netin esitteitä ja näppäimistö
Maailma.netin 17-vuotinen historia uhkaa päättyä tukileikkauksiin.(Kuva: Teija Laakso)

Tukileikkaus voi lopettaa maailma.netin toiminnan

Ulkoministeriö aikoo muokata rajusti järjestöille myönnettyä viestintä- ja globaalikasvatustukea. Muutos supistaisi viestinnän kehitysmaakysymyksistä lähes olemattomiin, vaikka tietoa tarvitaan juuri nyt enemmän kuin koskaan.
Argentiinan lippu
Argentiina on saanut paljon kritiikkiä kiellettyään osaa kansalaisjärjestöedustajista tulemasta WTO:n kokoukseen.(Kuva: Beatrice Murch / CC BY 2.0)

Suomalaisjärjestö pääsee sittenkin WTO-kokoukseen Argentiinaan

Suomalaisen Siemenpuu-säätiön edustaja pääsee sittenkin osallistumaan Maailman kauppajärjestön kokoukseen. Järjestö kiittää ulkoministeriötä ja kehitysministeri Kai Mykkästä vaikuttamistyöstä.
Vessaharja, pönttö ja kumihansikas
Tuntematon sotilas -elokuvaa on markkinoitu muun muassa siivousvälineillä. Näin elokuva ei enää muistutakaan meitä kärsivistä nuorista miehistä itärintamalla vaan on muuttunut mukaviksi ja näpsäköiksi arjen helpottajiksi, kirjoittaa Nora Luoma.(Kuva: Molly Sabourin / CC BY-NC 2.0)

Tuntematon vessaharja

Tuntematon sotilas -elokuvan varjolla on myyty niin siivousvälineitä kuin kivennäisvettäkin. Asioista, joihin liittyvät kuolema, kärsimys, sukupolvelta toiselle siirtyvät traumat ja monimutkainen kansainvälinen politiikka, saadaan leppoisia ja yksinkertaisia tekemällä niistä siivousvälineitä, analysoi Nora Luoma.
Kannettava tietokone ja sen käyttäjä
Nuoret ovat netin suurin käyttäjäryhmä, mutta digikuilu alueiden välillä on suuri.(Kuva: Arne Hoel / World Bank / CC BY-NC-ND 2.0)

Digikuilu koskettaa myös lapsia ja nuoria – useimmat afrikkalaisnuoret eivät pääse verkkoon

Joka kolmas netinkäyttäjä on alaikäinen. Unicef vaatii heille parempaa suojelua sekä myös pääsyä digimaailmaan.