Uutiset Yritysten yhteiskuntavastuu

Amnesty: Suuryritysten käyttävät lapsityövoimalla tuotettua palmuöljyä

Tänään ilmestyneen selvityksen mukaan monet suuryritykset vakuuttavat tuotteidensa olevan eettisiä, vaikka palmuöljy hankitaan kaikkea muuta kuin kestävistä olosuhteista.
Öljypalmun hedelmiä. (Kuva: Peter Nijenhuis / CC BY-NC-ND 2.0)

Maailman suosituimmat elintarvike- ja päivittäistavarayritykset käyttävät vähintäänkin kyseenalaisissa oloissa Indonesiassa tuotettua palmuöljyä, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International tänään julkaistussa selvityksessään.

"Colgaten, Nestlén ja Unileverin kaltaiset jättiyritykset vakuuttavat kuluttajille, että niiden tuotteissa käytetään eettisesti kestävää palmuöljyä. Raporttimme kuitenkin osoittaa niiden hankkivan palmuöljyä oloista, jotka ovat kaikkea muuta kuin kestäviä ja eettisiä. -- Havainnot ovat järkyttäviä kuluttajille, jotka pyrkivät tekemään kestäviä valintoja ostamalla eettisinä markkinoituja tuotteita", Amnestyn oikeudellinen asiantuntija Mikko Aarnio sanoo järjestön tiedotteessa.

Amnesty tutki maailman suurimman palmuöljyn tuottajan, singaporelaisyritys Wilmarin plantaaseja Indonesiassa. Raportin mukaan jopa vain kahdeksanvuotiaita lapsia on pakotettu tekemään työtä vaarallisissa olosuhteissa, ja osa oli jättänyt koulun kesken vanhempiaan auttaakseen. Palkat olivat alle minimipalkan, päivät pitkiä ja tuotantotavoitteet epärealistisen korkeita. Työntekijät olivat saaneet vakavia vammoja myrkyllisestä parakvatti-torjunta-aineesta, jonka käytön Wilmar ja EU ovat kieltäneet.

Wilmar tuottaa palmuöljyä yhdeksälle globaalille suuryritykselle, jotka ovat AFAMSA, ADM, Colgate-Palmolive, Elevance, Kellogg’s, Nestlé, Procter & Gamble, Reckitt Benckiser ja Unilever. Niiden tuotteisiin kuuluvat esimerkiksi Magnum-jäätelö, Colgate-hammastahna, Kitkat-suklaa, Knorr-keitto ja Pantene-shampoo.

Varmuutta siitä, missä tuotteissa palmuöljyä käytetään, ei kuitenkaan ole, sillä useimmat yritykset salaavat sen. Vain Kellogg’s ja Reckitt Benckiser suostuivat antamaan mitään yksityiskohtaisempia tietoja tuotteistaan, Amnesty kertoo. Järjestön mukaan yritykset näyttävätkin sulkevan silmänsä niiden hankintaketjussa tapahtuvilta väärinkäytöksiltä.

Palmuöljyn eettisyyttä on pyritty edistämään RSPO-sertifiointijärjestelmällä, joka on kuitenkin jo aiemmin saanut järjestöiltä kritiikkiä. Myös Amnestyn raportin mukaan tutkituista viidestä tuottajasta kolmen palmuöljy oli luokiteltu kestäväksi ongelmista huolimatta.

"Yritykset käyttävät RSPO:n sertifikaattia suojanaan välttääkseen tarkemman huolellisuuden ja hankintaketjun tutkimukset. Nämä yritykset esittelevät paperilla vahvoja vastuullisuuskäytäntöjään, mutta yksikään niistä ei kyennyt osoittamaan, että ne olisivat tunnistaneet Wilmarin tuotantoketjuun liittyvät ilmeiset riskit", Aarnio sanoo.

Yritysten yhteiskuntavastuu ihmisoikeudettyökauppakuluttaminenyhtiöt Indonesia Amnesty International

Lue myös

Wärtsilän tehdas Khopolissa Intiassa vuonna 2015.
Wärtsilän tehdas Khopolissa Intiassa vuonna 2015. Finnwatchin mukaan tehtaalla toimii nyt riippumaton ammattiliitto.
(Kuva:
Finnwatch ry
/
CC BY-NC 2.0
)

Finnwatch: Wärtsilän Intian tehtaalla parannuksia, valvonta edelleen leväperäistä

Konepajayhtiö Wärtsilän tehtaalle on perustettu itsenäinen ammattiliitto sen jälkeen, kun Finnwatch vuonna 2015 kritisoi sen työoloja. Järjestön mukaan sen pitäisi silti valvoa tuotantoketjuaan tarkemmin.
Puuvillaa
Puuvillan tuotantoon liittyy monia ympäristöongelmia ja lapsityövoiman hyväksikäyttöä.
(Kuva:
Asim Hafeez
/
WWF UK
)

Yhä useampi vaatefirma hankkii kestävästi tuotettua puuvillaa

Puuvillan tuotantoon liittyy perinteisesti muun muassa vedentuhlausta ja lapsityövoiman hyväksikäyttöä. Kansalaisjärjestöjen selvityksen mukaan puuvillaa käyttävät suuryritykset ovat lisänneet vastuullisesti tuotetun puuvillan käyttöä mutta liian vähän.
Kupillinen kahvia
Kuntien julkisiin hankintoihin kuuluvat muun muassa elintarvikkeet, joiden tuotanto-olosuhteet voivat olla huonot.
(Kuva:
Helen K
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Pääuutiset

Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson
Frank Johanssonin mielestä järjestöjen pitäisi tehdä enemmän vaikuttamistyötä ja vähemmän kehitysyhteistyötä.(Kuva: Teija Laakso)

Valtasiko bisneslogiikka maailmanparannuksen? – Uusi kirja perkaa järjestöjen kasvun syitä ja seurauksia

Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä auttamisjärjestöjen maailmanparannuskutsumus on muuttunut jatkuvan kasvun tavoitteluksi. Vaikka avulla tehdään paljon hyvää, sillä ei hänen mukaansa puututa riittävästi eriarvoistaviin rakenteisiin.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.
Kuva EU-parlamentin istuntosalissa
Aseteollisuus jyräsi Euroopan parlamentin, kun puolustusrahastosta päätettiin, sanovat järjestöt.(Kuva: © European Union 2017 - European Parliament / CC BY-NC-ND 2.0)

Aseteollisuus lobbaa EU:ssa – järjestöt huolissaan

Aseteollisuuden lobbareilla oli suuri valta, kun EU:n uudesta puolustusrahastosta päätettiin, sanotaan tuoreessa raportissa.
Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt.(Kuva: Richard / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.