Uutiset Myanmarin kehitys

Amnesty: Myanmarin armeija ajaa yhä rohingyoja kodeistaan – viimeisin taktiikka on nälkiinnyttäminen

Samaan aikaan, kun Myanmar ja Bangladesh ovat jo sopimassa rohingya-pakolaisten palauttamisesta takaisin Myanmariin, ihmisiä pakenee yhä. Amnestyn selvityksen armeija on estänyt rohingyoja pääsemästä riisipelloilleen, ja ruokapula on saanut monet lähtemään liikkeelle.
Pakolaisleirin asumuksia
Bangladeshiin on paennut yli 688 000 rohingyaa. Kuvassa Balukhalin leirin asumuksia. (Kuva: Allison Joyce / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0 )

Myanmarin turvallisuusjoukkojen hyökkäykset rohingya-väestöä vastaan ovat kaikkea muuta kuin ohi, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International. Sen tuoreen selvityksen mukaan armeija ahdistelee yhä niitä rohingyoja, jotka vielä eivät ole paenneet viime syksynä alkanutta väkivaltaa.

”Myanmarin turvallisuusjoukot käyttää vakiintuneita taktiikoita puristaakseen hiljaa mahdollisimman paljon rohingyoja ulos maasta. Ilman tehokkaampaa kansainvälistä toimintaa etniset puhdistukset jatkavat tuhoisaa tietään”, sanoo Amnestyn vanhempi kriisineuvonantaja Matthew Wells tiedotteessa.

Amnestyn tällä viikolla julkistamat tiedot perustuvat 19 rohingya-pakolaisen haastatteluun Bangladeshin Cox's Bazarissa, jonne on paennut elokuun lopun jälkeen yli 688 000 rohingyaa. Joulu- ja tammikuussa tulijoita on yhä ollut tuhansia ja viime viikkoinakin satoja, Amnesty kertoo.

Lähes kaikki Amnestyn haastateltavat kritisoivat viranomaisia näännytystaktiikasta. Monet kertoivat, että murtumispiste saavutettiin, kun armeija kielsi heiltä sadonkorjuuaikana marras- ja joulukuussa pääsyn riisipelloilleen. Armeija on ollut mukana myös karjavarkauksissa ja polttanut markkinapaikkoja, mikä on pahentanut ruokapulaa. Samaan aikaan humanitaarista apua on rajoitettu.

Kun rohingyat lopulta ovat paenneet, turvallisuusjoukot ovat asettaneet tarkastuspisteitä heidän tielleen ja ryövänneet heiltä rahat ja arvoesineet, selvityksessä kerrotaan. Naisiin ja tyttöihin on kohdistettu seksuaalista väkivaltaa.

Rohingyat ovat Myanmarissa pitkään syrjitty etninen vähemmistö, joilla ei ole maan kansalaisuutta. Väkivaltaisuudet heidän asuttamassaan Rakhinen osavaltiossa kärjistyivät viime vuoden elokuun lopulla sen jälkeen, kun rohingyojen vapautusjärjestö oli hyökkäillyt armeijaa vastaan. Armeija aloitti puhdistuksen, jossa on tapettu, raiskattu ja kidutettu rohingyoja ja poltettu heidän kotejaan. He ovat paenneet Bangladeshiin, jossa he joutuvat elämään kurjissa oloissa tilapäisissä asumuksissa. Rakhineen on jäänyt kymmeniä tuhansia rohingya-muslimeja. 

Myanmar ja Bangladesh ovat jo sopineet, että rohingyat palaavat vaiheittain Myanmariin, mutta Bangladesh ilmoitti tammikuussa, että aloitusta pitää lykätä.

Myös Amnestyn mukaan puheet palautuksesta ovat ”surullisen ennenaikaisia”. Se moittii myös kansainvälistä yhteisöä liian heikosta reaktiosta kriisiin.

”Tarvitaan asevientikielto ja sanktioita sen viestimiseksi, ettei näitä tekoja suvaita. Myös humanitaarista apua on päästettävä esteettä Rakhinen osavaltioon", Wells sanoo.

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetvähemmistöpolitiikkapakolaisetpolitiikkaaseet & armeija BangladeshBurma, Myanmar Amnesty International

Lue myös

Rohingya-pakolaisia leirillä Bangladeshissa
Bangladeshiin on paennut satoja tuhansia rohingyoja. Kuva Kutupalongin leiriltä läheltä Cox's Bazarin kaupunkia.
(Kuva:
Russell Watkins
/
DFID - UK Department for International Development
/
CC BY 2.0
)

Rohingyojen paluu Myanmariin viivästyy

Rohingya-pakolaisten palauttamisen Myanmariin piti alkaa tänään, mutta Bangladesh on lykännyt prosessia. Rohingyojen ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan monen asian pitää vielä muuttua, ennen kuin he voivat palata.
Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.
(Kuva:
Emilia Kangasluoma
/
Suomen Punainen Risti
)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Kolmihenkinen rohingya-perhe Bangladeshissa
Nuori rohingya-perhe, Mohammad Faisal ja hänen vaimonsa Hajera, elää vauvansa kanssa Bangladeshin Teknafin luonnonpuistoon perustetulla pakolaisleirillä.
(Kuva:
Farid Ahmed
/
IPS
)

Miksi rohingyat eivät voi palata Myanmariin

Bangladesh ja Myanmar ovat sopineet paenneiden rohingya-muslimien paluusta takaisin Myanmariin. Tutkija Azeem Ibrahimin mukaan todellisuudessa kyseessä on pelkkä tyhjä poliittinen ele.

Pääuutiset

Nainen pitää kädessään kylttiä, jossa lukee "I made your clothes".
Suurin osa Pure Wasten työntekijöistä on naisia. Pavithra toimii tehtaan laadunvalvojana ja poseeraa viime vuoden "Who made your clothes" -kampanjalle.(Kuva: Veli Parviainen / Pure Waste)

Pikamuoti rasittaa sekä työntekijää että ympäristöä – suomalaisyritys ratkoo ongelmaa valmistamalla kierrätyskangasta Intiassa

Halpavaatteet valmistetaan usein epäinhimillisissä olosuhteissa, ja ne päätyvät nopeasti jätteeksi. Suomalaisen Pure Waste -yrityksen perustaja Hannes Bengs uskoo, että muutos lähtee kuluttajista.
Bahrainin lippu, taustalla pääkaupunki Manaman rakennuksia
Bahrain suhtautuu tiukasti toisinajattelijoihin.(Kuva: Florian G / Flickr.com / CC BY 2.0)

Jemenin sotaa kritisoineelle bahrainilaisaktivistille viiden vuoden vankilatuomio

Nabeel Rajab sai tuomion muun muassa väärän tiedon levittämisestä sota-aikana sekä vieraan valtion loukkaamisesta.
Maanviljelijä ja härkä
Sambialainen maanviljelijä Lameck Sibukale iloitsee kylään perustetusta säästöryhmästä, jonka ansiosta hän onnistui hankkimaan viime vuonna menettämänsä härän tilalle uuden.(Kuva: Friday Phiri / IPS)

Säästöryhmät auttavat pienviljelijöitä Sambiassa

”Kunpa tämä olisi tapahtunut aikaisemmin”, sanoo 78-vuotias säästöryhmään liittynyt viljelijä Lameck Sibukale. Hän on onnistunut ostamaan uuden kyntöhärän ryhmän tuotolla.
Mielenosoittaja ämyrin kanssa
Viime vuonna ihmisoikeuksia myös puolustettiin, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vuosiraportissaan.(Kuva: Sam Rodgers / CC BY-NC 2.0)

Amnestyn vuosiraportti: Viha muuttunut sanoista teoiksi – Suomelle moitteita translaista

Viime vuonna maailman johtajat polkivat kilvan ihmisoikeuksia, mutta kansa myös ryhtyi kapinoimaan ihmisoikeusloukkauksia vastaan, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.