Uutiset Myanmarin kehitys

Amnesty: Myanmarin armeija ajaa yhä rohingyoja kodeistaan – viimeisin taktiikka on nälkiinnyttäminen

Samaan aikaan, kun Myanmar ja Bangladesh ovat jo sopimassa rohingya-pakolaisten palauttamisesta takaisin Myanmariin, ihmisiä pakenee yhä. Amnestyn selvityksen armeija on estänyt rohingyoja pääsemästä riisipelloilleen, ja ruokapula on saanut monet lähtemään liikkeelle.
Pakolaisleirin asumuksia
Bangladeshiin on paennut yli 688 000 rohingyaa. Kuvassa Balukhalin leirin asumuksia. (Kuva: Allison Joyce / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Myanmarin turvallisuusjoukkojen hyökkäykset rohingya-väestöä vastaan ovat kaikkea muuta kuin ohi, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International. Sen tuoreen selvityksen mukaan armeija ahdistelee yhä niitä rohingyoja, jotka vielä eivät ole paenneet viime syksynä alkanutta väkivaltaa.

”Myanmarin turvallisuusjoukot käyttää vakiintuneita taktiikoita puristaakseen hiljaa mahdollisimman paljon rohingyoja ulos maasta. Ilman tehokkaampaa kansainvälistä toimintaa etniset puhdistukset jatkavat tuhoisaa tietään”, sanoo Amnestyn vanhempi kriisineuvonantaja Matthew Wells tiedotteessa.

Amnestyn tällä viikolla julkistamat tiedot perustuvat 19 rohingya-pakolaisen haastatteluun Bangladeshin Cox's Bazarissa, jonne on paennut elokuun lopun jälkeen yli 688 000 rohingyaa. Joulu- ja tammikuussa tulijoita on yhä ollut tuhansia ja viime viikkoinakin satoja, Amnesty kertoo.

Lähes kaikki Amnestyn haastateltavat kritisoivat viranomaisia näännytystaktiikasta. Monet kertoivat, että murtumispiste saavutettiin, kun armeija kielsi heiltä sadonkorjuuaikana marras- ja joulukuussa pääsyn riisipelloilleen. Armeija on ollut mukana myös karjavarkauksissa ja polttanut markkinapaikkoja, mikä on pahentanut ruokapulaa. Samaan aikaan humanitaarista apua on rajoitettu.

Kun rohingyat lopulta ovat paenneet, turvallisuusjoukot ovat asettaneet tarkastuspisteitä heidän tielleen ja ryövänneet heiltä rahat ja arvoesineet, selvityksessä kerrotaan. Naisiin ja tyttöihin on kohdistettu seksuaalista väkivaltaa.

Rohingyat ovat Myanmarissa pitkään syrjitty etninen vähemmistö, joilla ei ole maan kansalaisuutta. Väkivaltaisuudet heidän asuttamassaan Rakhinen osavaltiossa kärjistyivät viime vuoden elokuun lopulla sen jälkeen, kun rohingyojen vapautusjärjestö oli hyökkäillyt armeijaa vastaan. Armeija aloitti puhdistuksen, jossa on tapettu, raiskattu ja kidutettu rohingyoja ja poltettu heidän kotejaan. He ovat paenneet Bangladeshiin, jossa he joutuvat elämään kurjissa oloissa tilapäisissä asumuksissa. Rakhineen on jäänyt kymmeniä tuhansia rohingya-muslimeja. 

Myanmar ja Bangladesh ovat jo sopineet, että rohingyat palaavat vaiheittain Myanmariin, mutta Bangladesh ilmoitti tammikuussa, että aloitusta pitää lykätä.

Myös Amnestyn mukaan puheet palautuksesta ovat ”surullisen ennenaikaisia”. Se moittii myös kansainvälistä yhteisöä liian heikosta reaktiosta kriisiin.

”Tarvitaan asevientikielto ja sanktioita sen viestimiseksi, ettei näitä tekoja suvaita. Myös humanitaarista apua on päästettävä esteettä Rakhinen osavaltioon", Wells sanoo.

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetvähemmistöpolitiikkapakolaisetpolitiikkaaseet & armeija BangladeshBurma, Myanmar Amnesty International

Lue myös

Myanmarin ja YK:n liput parlamenttitalon edustalla

Myanmar vapauttaa tuhansia vankeja – monet poliittiset vangit jäivät telkien taakse

Myanmar lupasi uudenvuoden päivän kunniaksi vapauttaa yli 8 000 vankia, joista 36 poliittisia vankeja. Ihmisoikeusjärjestöt muistuttavat, että tärkeämpää olisi uudistaa maan poliittista järjestelmää.
Rohingya-pakolaisia ja heidän asumuksiaan Bangladeshissa

Ihmiskauppiaat ja villieläimet pelottavat rohingya-leirien pakolaislapsia

Rohingyojen pakolaisleireillä Bangladeshissa on vahvistettu 32 lapsikauppatapausta, mutta todellinen määrä voi olla suurempi. Avustusjärjestöjen raportin mukaan leirien lapset pelkäävät sieppauksia eikä moni tyttö uskalla mennä edes vessaan.
Rohingya-pakolaisia leirillä Bangladeshissa

Rohingyojen paluu Myanmariin viivästyy

Rohingya-pakolaisten palauttamisen Myanmariin piti alkaa tänään, mutta Bangladesh on lykännyt prosessia. Rohingyojen ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan monen asian pitää vielä muuttua, ennen kuin he voivat palata.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen pitää silmillään kahta kuukuppia.

Kuukautishäpeä rajoittaa naisten elämää ympäri maailman – Tansaniassa rikotaan tabuja kuukupin avulla

Kuukautiset ovat useimmissa kulttuureissa tabu, joka voi aiheuttaa muun muassa hygieniaongelmia ja koulupoissaoloja. Tansanialainen Hyasintha Ntuyeko on käynyt väärien uskomusten kimppuun. Työ on hidasta, sillä maassa on pohdittu jopa sitä, viekö uutuustuote kuukuppi neitsyyden.
Facebook älypuhelimessa

Kohdennetun vaikuttamisen uhrina

Facebook on myöntänyt luovuttaneensa kymmenien miljoonien käyttäjien tiedot Cambridge Analytica -yritykselle. Le monde diplomatique -lehden Suomen päätoimittajan Ari Turusen mukaan paras keino suojautua kyseenalaiselta vaikuttamiselta on tietoisuuden lisääminen. Se taas edellyttää yleissivistyksen arvostamista.
Maanviljelijä maissipellolla

Afrikassa ratkotaan ilmasto-ongelmia uuden teknologian avulla

Suomalaisen Jukka Uosukaisen johtama YK:n teknologiakeskus auttaa kehitysmaita löytämään teknologisia ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Konsteihin kuuluvat esimerkiksi aurinkoenergia ja maalämpö.
Jalkapallostadion, etualalla ihmisiä rannalla

Ihmisoikeusjärjestö: Maailman johtajien boikotoitava jalkapallon MM-kisojen avajaisia Moskovassa

Venäjä on Syyrian liittolainen, ja siksi valtioiden johtajien ei pitäisi matkustaa jalkapallon MM-kisojen avajaisiin, vaatii Human Rights Watch.