Uutiset

”Aiemmin ajattelin, että rauha on heikkoja varten”

Palestiinalaisnuoret ovat viime vuosina päässeet kansainvälisiin otsikoihin lähinnä surullisten puukkoiskujen takia. Moni kuitenkin tekee työtä myös rauhan puolesta.
Palestiinalaisnuoria Ramallah'ssa.
Moni palestiinalaisnuori uskoo rauhanomaiseen vastarintaan. Takana (vas.): Tahani Shahateet, Yasmeen Enaya, Narmeen Amori ja Yasmeen Omari. Edessä (vas.): Isra' Zbeidi, Sumud Mtaer, Faten Shadeed ja Wael Amro. (Kuva: Teija Laakso )

”Haluamme muuttaa maailman käsityksen meistä. Emme ole terroristeja, emme rakasta sotaa, vaan pystymme rauhaan”, sanoo 33-vuotias Tahani Shahateet.

Shahateet elää Israelin miehittämällä Palestiinalaisalueella Hebronin kaupungissa, joka kuuluu alueen suurimpiin ongelmakimppuihin.

Siellä on tapahtunut osa viime vuosien sadoista puukkoiskuista, joissa usein nuoret, yksin toimivat palestiinalaiset ovat yrittäneet hyökätä Israelin armeijaa tai laittomissa siirtokunnissa eläviä juutalaisia vastaan ja menettäneet seurauksena henkensä. Osan on sanottu myös yrittäneen itsemurhaa ja osan joutuneen lavastuksen kohteeksi.

Shahateetin tavoin moni nuori valitsee kuitenkin väkivallattomat keinot. Hän on osallistunut kolmen vuoden ajan palestiinalaisen demokratia- ja rauhanjärjestön PCPD:n (Palestinian Center for Peace and Democracy) toimintaan.

Ramallah'ssa toimistoa pitävä järjestö kouluttaa muun muassa naisia ja nuoria esimerkiksi ihmisoikeuksista, väkivallattomasta vastarinnasta, kansainvälisestä oikeudesta ja siitä, miten käyttää sosiaalista mediaa rakentavalla tavalla. Se on muuttanut monen nuoren ajatusmaailman.

”Ennen PCPD:tä ajattelimme, että rauha on heikkoja varten ja vahvojen pitää sotia. Rauha tarkoitti israelilaisten ehtojen mukaan elämistä. Nyt meillä on selvä visio rauhasta”, toiminnassa seitsemän vuotta mukana ollut Wael Amro, 30, toteaa.

Ulkoa opettelusta oma-aloitteisuuteen

Israelin miehityksen alkamisesta Palestiinalaisalueilla tulee tänä vuonna kuluneeksi 50 vuotta. Rauhanneuvottelut ovat olleet jäissä viimeiset kolme vuotta, ja miehitys näkyy päivittäisessä elämässä esimerkiksi liikkumisrajoituksina, kulkulupien eväämisenä, pidätyksinä ja väkivaltana.

PCPD:n toimiston parvekkeeltakin voi nähdä Israelin rakentaman, osin palestiinalaisten puolella kulkevan aidan, joka kulkee paikoin verkkoaitana ja paikoin betonimuurina ja vaikeuttaa ihmisten pääsyä töihin ja viljelijöiden pääsyä mailleen.

Siksi Amron kuvaama ajatusmalli rauhasta heikkoutena on Palestiinassa yleinen. Tilanne turhauttaa etenkin nuoria, jotka kärsivät myös alueen talousongelmista.

”Nuorten suurimpia haasteita ovat työttömyys, siitä seuraava köyhyys ja sulkeminen pois päätöksenteosta”, tiivistää PCPD:n johtaja Naseef Mu'allem.

Naseef Mu'allem, PCPD:n johtaja
Naseef Mu'allem johtaa PCPD-järjestöä, jonka parvekkeelta voi nähdä Palestiinalaisalueella kulkevan aidan. Järjestö on saanut tukea muun muassa suomalaiselta Kirkon Ulkomaanavulta. (Kuva: Teija Laakso )

PCPD:n visioissa on itsenäinen Palestiinan valtio, joka kunnioittaa demokratiaa ja ihmisoikeuksia ja on solminut YK:n päätöslauselmiin perustuvan rauhan Israelin kanssa.

Siihen tarvitaan vireää kansalaisyhteiskuntaa ja etenkin nuoria. Mu'allemin mielestä Palestiinan nykyinen koulutusjärjestelmä kuitenkin kannustaa nuoria enemmän ulkoa opetteluun kuin aloitteelliseen toimintaan. Siksi PCPD:n toiminnassa painotetaan nuorten omia ideoita: koulutusten jälkeen nuorten odotetaan ryhtyvän toimimaan itse.

Nuoret ovat muun muassa jalkautuneet kaduille puhumaan kansainvälisistä sopimuksista, tehneet dokumenttifilmejä elämästään, järjestäneet poliittisia kiertueita, tavanneet päättäjiä ja kannustaneet naisia asettumaan ehdolle paikallisvaaleissa, jotka pidettiin toukokuun puolivälissä.

Ramallah'aan PCPD:n toimistolle kokoontuneiden nuorten puheissa ei näykään jälkeäkään turhautumisesta.

”Olemme tehneet Länsirannalla muun muassa kiertueita rauhasta ja turvallisuudesta. Olen puhunut kaduilla ihmisoikeuksista ja naisten tarpeista. Olemme vieneet toiminnan kaduille, ja se on hyvin tehokasta: saamme ihmiset kuuntelemaan meitä. Olen voimaantunut ja toteutan nyt oppimaani käytännössä”, kertoo Sumud Mtaer, 25.

Nuorten mielestä palestiinalaisnuorten suurin haaste on, ettei heitä aina oteta vakavasti.

”Patriarkaalisessa yhteiskunnassa ajatellaan, että vain isä tai vanhempi ihminen saa puhua, eivät nuoret. Nuorelta tytöltä kysytään herkästi, mitä muka tiedän konfliktista. Olemme saaneet kuitenkin tietoa, jonka avulla voimme kohdata nämä esteet”, Mtaer toteaa.

Tavoite lähempänä

Naseef Mu'allemin mukaan nuorten ja naisten voimaantuminen näkyy yhteiskunnassa myös yleisesti – 25 vuotta sitten nuoret tai naiset eivät uskaltaneet puhua julkisesti oikeuksistaan. Hänen mielestään PCPD onkin nyt lähempänä tavoitteitaan kuin perustamishetkellään.

Vaikka palestiinalaisvaltio antaa odottaa itseään, jotakin on nytkähtänyt eteenpäin senkin suhteen.

”Kun aloitimme, maailma ei vielä tunnustanut Palestiinaa. Aiemmin emme saaneet käyttää edes omaa lippua. Nyt se näkyi taustalla, kun Trump tapasi [presidentti] Mahmud Abbasin Valkoisessa talossa", hän huomauttaa.

Kirjoittaja on maailma.netin päätoimittaja, joka vieraili Palestiinalaisalueella ulkoministeriön toimittajien matka-apurahalla toukokuussa 2017.

Israel ja Palestiina nuorisokansalaisyhteiskuntakonflikti IsraelPalestiina

Lue myös

Barkanin teollisuusvyöhyke Länsirannalla
Israelin laittomassa siirtokunnassa sijaitseva Barkanin teollisuusvyöhyke kuuluu miehitetyn Länsirannan suurimpiin. Siellä työskentelee tuhansia palestiinalaisia, monet polkupalkalla.
(Kuva:
Teija Laakso
)

Israelin siirtokuntabisnes pyörii palestiinalaisella työvoimalla – ”vaihtoehtona on jättää perhe ruokkimatta”

Maailma.net vieraili miehitetyllä Länsirannalla, jossa tuhannet palestiinalaiset työskentelevät Israelin laittomissa siirtokunnissa. Valtavat teollisuusvyöhykkeet tuovat kipeästi kaivattuja tuloja palestiinalaisille, mutta samalla miehitys syvenee ja alueen oma talous kärsii.
Palestiinalaisia istumamielenosoituksessa Ramallah'ssa.
Palestiinalaiset osoittivat tukensa nälkälakkolaisille toukokuun alussa Ramallah'ssa, Palestiinalaisalueen hallinnollisessa pääkaupungissa.
(Kuva:
Olli Koikkalainen
)

Palestiinalaisvangit nälkälakossa jo toista kuukautta

YK on huolissaan palestiinalaisvankien oikeuksien toteutumisesta. Länsirannalla vankeja tuetaan hiljaisissa mielenosoituksissa.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.
Naisten mielenosoitus Yhdysvalloissa tammikuussa 2017, kyltti "This is what Democracy looks like"
Naiset marssivat Yhdysvalloissa tammikuussa 2017. Se on yksi esimerkki ihmisoikeustaistelun onnistumisista viime vuonna, sanoo HRW.(Kuva: astoller / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

HRW: Viime vuosi osoitti, että ihmisoikeuksia voidaan puolustaa – viisi esimerkkiä

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on huolissaan populistipuolueiden suosiosta mutta muistuttaa, että niitä myös vastustetaan.
Naisviljelijä  pellolla
Valtaosa Afrikan maanviljelijöistä on naisia, mutta harva heistä omistaa maata.(Kuva: Kristin Palitza / IPS)

Tasa-arvon tueksi tarvitaan dataa

Esimerkiksi naisten maanomistuksesta tiedetään vielä melko vähän. Jotta tilannetta voitaisiin parantaa, tarvitaan sukupuolieriteltyä tietoa, kirjoittaa tutkija Jemimah Njuki.