Uutiset

Äidinmaidonkorviketta kaupataan edelleen kehitysmaissa

Pelastakaa Lasten raportti osoittaa syyttävällä sormellaan muun muassa Danonea ja Nestléä.
(Kuva: Mylissa / Flickr.com / cc 2.0)

Äidinmaidonkorviketta myyvät yritykset käyttävät kyseenalaisen markkinoinnin keinoja kehitysmaissa. Samalla ne rikkovat WHO:n äidinmaidonkorvikkeiden markkinointikoodia, kertoo Pelastakaa Lapset ry.

Järjestön tuoreen raportin mukaan asiaton markkinointi on yksi syy siihen, miksi monet kehitysmaiden äidit eivät imetä lapsiaan. Pakistanissa tehdyn kyselyn mukaan 20 prosenttia haastatelluista 1 200 terveystyöntekijästä sanoi saaneensa tuotemerkein varusteltuja lahjoja äidinmaidonkorvikkeen valmistajilta.

2 400 äidistä 11 prosenttia oli nähnyt tai lukenut markkinointimateriaaleja sairaalassa tai klinikalla ollessaan. Kiinassa tehdyn suppeamman kyselyn mukaan jopa 40 prosenttia haastatelluista oli saanut korvikenäytteitä.

Raportti syyttää asiattomasta markkinoinnista muun muassa sveitsiläistä Nestléä ja ranskalaista Danonea. Guardian-lehden mukaan yritykset ovat puolustautuneet väitteitä vastaan. Esimerkiksi Nestlé sanoo, että se toteuttaa jo raportin suosituksia.

Rintaruokinta vähentynyt

Osa vauvoista tarvitsee äidinmaidonkorviketta, mutta kehitysmaissa korvikkeen käyttöön sisältyy riski, koska siihen saatetaan sekoittaa likaista vettä eikä naisilla muutenkaan ole aina varaa antaa tuotetta lapsilleen riittävästi.

Raportin mukaan mikäli kaikki naiset imettäisivät lastaan heti syntymän jälkeen, vuodessa säästettäisiin 830 000 vauvan henki.

Rintaruokinnan määrä ei maailmalla kuitenkaan kasva. Esimerkiksi Aasiassa pelkällä rintamaidolla ruokkiminen putosi 45 prosentista 29 prosenttiin vuosina 2006–2012. Aggressiivisen markkinoinnin lisäksi syynä ovat raportin mukaan esimerkiksi kulttuuriset paineet sekä terveystyöntekijöiden puute.

Keskustelu äidinmaidonkorvikkeiden markkinoinnista on kestänyt vuosikymmeniä. Nestléä vastaan järjestettiin 1970-luvulla kuluttajaboikotti. WHO antoi suosituksen markkinointirajoituksista vuonna 1981.

Terveys yhtiötterveyslapsikuolleisuus Aasia ja Tyynenmeren aluePakistan Pelastakaa Lapset ry

Lue myös

Taloja ja tulvavettä Sambiassa
Likainen vesi ja huonot vessat levittävät koleraa helposti. Kuva Kanyamasta Sambiasta vuonna 2010.
(Kuva:
SuSanA Secretariat
/
CC BY 2.0
)

Koleraepidemia sulki koulut Sambiassa

Viime syksynä alkaneessa epidemiassa on kuollut yli 60 ihmistä. Armeija partioi kaduilla ja katumyynti on pääkaupungissa kielletty.
Potilas sairaalasängyssä ja omainen Nepalissa
Lavantautia esiintyy etenkin köyhissä maissa. Kuvan 24-vuotias mies halvaantui taudin vuoksi ja oli sairaalassa maanjäristyksen ravistellessa Nepalia vuonna 2015.
(Kuva:
Jessica Lea
/
DFID
/
CC BY 2.0
)

WHO hyväksyi uuden lavantautirokotteen – voi estää lähes 90 prosenttia tapauksista

Maailman terveysjärjestö on hyväksynyt uuden, aiempaa tehokkaamman lavantautirokotteen. Tautiin kuolee vuosittain yhä jopa 161 000 ihmistä.
Nainen, vauva ja hoitaja terveysklinikalla
Maailmanpankki ja WHO peräänkuuluttavat universaaleja terveyspalveluita. Astan Traoren verenpaine mitattiin Malin Bamakossa vuonna 2013.
(Kuva:
Dominic Chavez
/
World Bank Photo Collection
)

Raportti: Liian kalliit terveyspalvelut ajavat miljoonat köyhyyteen

Monet terveyspalvelut ovat yhä useampien saatavilla, mutta silti moni putoaa köyhyyteen liian korkeiden maksujen takia.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Moskeijan minareetteja
Uskonnon harjoittaminen vähenee tutkimusten mukaan maahanmuuton yhteydessä, kirjoittaa tutkija Teemu Pauha.(Kuva: Serguel / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Maahanmuuttajien uskonnosta puhutaan enemmän kuin tiedetään

Keskiarvot maahanmuuttajien uskonnosta kuvaavat uskonnonharjoituksen yleistä tasoa, mutta niiden perusteella on vaikea sanoa mitään yksittäisten ihmisten vakaumuksesta, muistuttaa uskontotieteiljiä Teemu Pauha.
Lapsia heittelemässä koripalloja Gazassa
Lapsia Unrwan tapahtumassa Gazassa vuonna 2010.(Kuva: Shareef Sarhan / UN Photo / CC BY-NC-ND 2.0)

Palestiinalaispakolaisia käytetään pelinappulana – Yhdysvaltain rahoitusleikkaus vie peruspalveluita

Yhdysvallat leikkaa palestiinalaispakolaisten avustusjärjestön rahoituksesta yli puolet. Se on kova isku järjestölle, jonka hartioilla on yli viiden miljoonan pakolaisen koulutus, terveys, sosiaaliturva ja hätäapu koko Lähi-idässä.
Puoliksi syöty leivos
Miljardöörit syövät raportin mukaan "kakusta" yhä suuremman palan.(Kuva: Barb Watson / CC BY-NC 2.0)

Raportti: Miljardöörien vauraus kasvaa huimaa vauhtia – ”oire epäonnistuneesta talousjärjestelmästä”

Maailman viiden suurimman muotibrändin johtajat tienaavat neljässä päivässä sen, minkä bangladeshilainen vaatetyöläinen koko elämänsä aikana. Oxfam-järjestö vaatii tilanteeseen muutosta.