Uutiset Lasten oikeudet

2000-luvulla on vapautettu yli 115 000 lapsisotilasta – tuhansia silti yhä aseellisten ryhmien riveissä

Lapsia värvätään yhä aseellisiin joukkoihin ympäri maailman. Uusi hälyttävä trendi on lasten käyttö ihmispommeina, kertoo maailman ensimmäisen lapsisotilastietokannan julkistanut järjestö.
Lasten yhteen taputtavia käsiä
Lapsisotilaita on viime vuosina käytetty yhä muun muassa Keski-Afrikan tasavallan sisällisssodassa. (Kuva: Gregoire Pourtier / EU ECHO / CC BY-ND 2.0)

Lapsisotilaiden käytön kieltävä sopimus hyväksyttiin lähes 18 vuotta sitten, mutta kymmeniä tuhansia lapsia käytetään yhä konflikteissa. Vuodesta 2016 alkaen lapsisotilaita on käytetty ainakin 18 konfliktissa sekä valtiollisten että ei-valtiollisten joukkojen riveissä, kertoo brittiläinen Child Soldiers International -järjestö.

Se julkaisi viime viikolla ensimmäisen tietokannan, jossa kartoitetaan lasten käyttöä konflikteissa ja aseellisissa joukoissa. Tietokanta kattaa kaikki YK:n 197 jäsenmaata.

”Tietokanta osoittaa, kuinka systemaattinen lasten oikeuksien rikkominen jatkuu yhä hellittämättä monissa osissa maailmaa,  mukaan lukien maissa, joihin kansainvälisen median huomio ei useinkaan ulotu”, järjestön tiedotteessa todetaan.

Lapsia on käytetty konflikteissa viime vuosina muun muassa Kolumbiassa, Libyassa, Malissa, Nigeriassa, Etelä-Sudanissa, Syyriassa, Irakissa, Jemenissä ja Kongon demokraattisessa tasavallassa. Uusi hälyttävä trendi on lasten käyttö ihmispommeina, järjestö kertoo.

Lapsisotilaiden käyttö kiellettiin vuonna 2000 hyväksytyllä kansainvälisellä sopimuksella. Sen jälkeen yli 115 000 lasta on vapautettu aseellisten ryhmien riveistä. Tietokannan mukaan 167 maata on kieltänyt lasten käytön aseellisissa konflikteissa ja ainakin 85 on kriminalisoinut sen.

Silti 15 prosenttia maista ei vieläkään ole ratifioinut sopimusta. Yli viidennes maista sallii lasten värväämisen aseellisiin joukkoihin. Näihin maihin kuuluu monia Euroopan maita, muun muassa Iso-Britannia, joka sallii värväytymisen armeijaan vapaaehtoisena 16-vuotiaana, tietokannasta selviää.

Lasten oikeudet lapsetaseet & armeijakonflikti

Lue myös

Risti

Unicef: Turvapaikanhakijalapsia pitää kuulla muissakin kuin uskonasioissa

Maahanmuuttovirasto aikoo kuulla myös alle 12-vuotiaita lapsia, mikäli nämä ovat kristinuskoon kääntyneestä perheestä. Unicefin mukaan tärkeämpää olisi kehittää lasten kuulemista yleensä.
Tyttö istuu aasin vetämillä kärryillä

Gazan lapset kärsivät psyykkisistä traumoista

Painajaiset ja mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet Gazan palestiinalaislasten keskuudessa yltyvän väkivallan myötä, kertoo alueella avustustyötä tekevä Norjan pakolaisneuvosto (NRC). 14-vuotias Reham Qudaih on kärsinyt painajaisista siitä asti, kun Israel hyökkäsi Gazaan vuonna 2014.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Koululaisia välitunnilla

Miljoonat lapset eivät opi koulussa, koska eivät ymmärrä, mitä opettaja sanoo – yhden kielen kansa on yhä monen maan ihanne

Yli kolmannes maailman koululaisista ei saa opetusta omalla äidinkielellään. Suomalainen Kimmo Kosonen ja etiopialainen Mesfin Derash Zeme ovat puhuneet vuosikymmenien ajan äidinkieleen pohjautuvan opetuksen puolesta. Etiopiassa sekä Aasian maissa viestin tärkeys on alettu ymmärtää, ja se näkyy myös oppimistuloksissa.
Bambuesineitä myyvä perhe

Bambu pelastaa maata ja elinkeinoja Intiassa ja Kiinassa

Bambunistutuksella on muun muassa elvytetty tiilitehtaan pilaamaa maata Intiassa. Kaupallisten hyötyjen ohella bambusta on apua ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä se on tehokas hiilinielu.
Kokoussali

Yhdysvallat on ensimmäinen YK:n ihmisoikeusneuvostosta lähtevä maa – ”osoittaa täydellistä piittaamattomuutta perusoikeuksista”

Yhdysvallat kääntää selkänsä kaikille ihmisoikeusloukkausten uhreille ympäri maailman, sanoo Human Rights Watchin johtaja Kenneth Roth.
Suljettujen kauppojen näyteikkunoita

Argentiinan talous uppoaa yhä syvemmälle – yhä useampi työssä käyvä on köyhä

Argentiinan talouskriisi koettelee etenkin pieni- ja keskituloisia. Sähkön, kaasun ja veden hintaa on nostettu presidentti Mauricio Macrin kaudella hurjimmillaan 500 prosenttia. ”Äänestin Macria ja hallitusta viime vaaleissa, mutta nyt se on loppu”, kolmen lapsen isä Miguel Silva, 48, sanoo.