Tiedonhaku: metsät

Nature-tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan vanhat luonnontilaiset metsät sitovat arviolta 1 300 miljoonaa tonnia hiiltä vuodessa. Tutkimuksen mukaan nuoret metsät eivät sen sijaan ehkä olekaan niin tehokkaita hiilinieluja, kuin on ajateltu.

ENO-verkkokoulun puunistutuspäivänä koulut ympäri maailmaa istuttivat kaikkiaan 300 000 puuta. Nicaraguassa puiden istutukseen osallistuivat Boacon maakunnassa sijaitsevan Teustepen kunnan koululaiset, kaupunginjohtajia sekä Suomen Managuan-suurlähettiläs Eija Rotinen.

ENO-verkkokoulun tämänvuotinen puunistutuskampanja käynnistyy Tyyneltämereltä tänään 22. syyskuuta. Tongan saarivaltion kaikki 170 alakoulua osallistuvat istuttamaan sata puuta.

Brittiläisen ympäristötoimittajan Peter Bunyardin mukaan Amazonin metsien hakkaaminen uhkaa jo sademetsän kykyä uusintaa itseänsä. Jos Amazonin metsäkatoa ei saada kuriin, koko Etelä-Amerikan sademäärät vähenevät, ja koko maapallon ilmasto voi muuttua arvaamattomasti.

Metsät eivät kuitenkaan tarjoa ratkaisuja
ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Hiilensidontakyvyn positiivinen kehitys
tarjoaa korkeintaan muutaman vuosikymmenen hidasteen ilmastonmuutoksen
seurauksien ilmenemiselle.

Afrikan suurinta järveä uhkaavat monenlaiset ympäristömuutokset. Ugandassa monikansallinen yritys on rakentanut Victoriajärven Bugala-saarelle öljypalmuplantaasin, jonka tieltä on kaadettu pois alkuperäismetsää.

WWF:n tuoreen tiedotteen mukaan Kaakkois-Aasian sademetsät ovat vaarassa tuhoutua nopeasti, mikäli palmuöljyn tuotannossa ei siirrytä vastuullisiin menetelmiin. Suurin osa jalostetusta palmuöljystä hyödynnetään elintarvikesektorilla, ja Suomessa elintarvikeyhtiöt ovat pääosin piittaamattomia palmuöljyhankintansa kielteisistä sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista.

Kuudenkymmenen maan ympäristöministerit, myös Suomen Paula Lehtomäki, sitoutuivat YK:n biodiversiteettikokouksen yhteydessä pysäyttämään metsäkadon vuoteen 2020 mennessä.

Menestyksekäs YK:n puunistutuskampanja on nostanut tavoitteensa yhdestä miljardista istutetusta puusta seitsemään miljardiin. Metsittäminen on kustannustehokkain tapa kamppailla ilmastonmuutosta vastaan.

Indonesian tiikkiviljelmiä vaivaavat laajat sosiaaliset ongelmat. Tiikkiviljelmiä hallinnoivan valtionyhtiö Perhutanin metsänvartijat ovat ampuneet kuoliaaksi viimeisen kahden viikon aikana kolme paikallista kyläläistä. Perhutanin tiikkiä on myynnissä Suomessakin.

Brasilian viranomaiset ovat päättäneet kunnostaa Amazonin sademetsän sydämessä kulkevan valtatie BR-319:n. Ympäristöjärjestöt vastustavat hanketta, koska pelkäävät sen kiihdyttävän sademetsän hakkuita.

Merbau on trooppinen puulaji, jonka kova ja punaisena välkehtivä pinta tekee siitä himoittua tavaraa maailmanmarkkinoilla. Suurin osa Eurooppaan tuotavasta merbausta on "malesialaista": alun perin esimerkiksi papuauusiguinealainen puu kiertää Eurooppaan malesialaisyritysten kautta moraalittomin, jopa laittomin keinoin.

Haaste: saada Tansanian Itä-Usambaran köyhyys vähenemään ja sademetsät säilymään. Ratkaisu: luomumausteiden viljely sademetsien sijaan kotipuutarhoissa, mutta yhdellä ehdolla. Myös korruptio pitää saada kuriin.

Paperipuuplantaasien laajeneminen uhkaa globaalisti tärkeää luonnon monimuotoisuutta Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Suomalaisten metsäteollisuusyritysten onkin parannettava toimintatapojaan esimerkiksi raaka-aineen hankinnassa, muistuttaa (pdf).

Metsien ja soiden raivaaminen sellupuu- ja öljypalmuplantaaseiksi Sumatran saaren yhden provinssin alueella aiheuttaa vuosittain kasvihuonekaasupäästöt, jotka ovat suuremmat kuin koko Alankomaiden vuotuiset päästöt. Lisäksi metsäkato tekee norsuista ja tiikereistä yhä uhanalaisempia.

Jos kehitysmaiden metsät olisivat paikallisten asukkaiden hallinnassa, niitä todennäköisesti hoidettaisiin nykyistä paremmin, ja metsäkato hidastuisi, todetaan (pdf, engl.). Jopa ilmastonmuutos saattaisi hidastua, lasketaanhan noin viidenneksen maailman hiilidioksidipäästöistä aiheutuvan metsien häviämisestä.

Trooppinen metsäkato Amazonin sademetsissä on kiihtynyt pahimmaksi neljään vuoteen: syys–joulukuussa 2007 Amazonista tuhottiin 5 950 neliökilometriä sademetsää.

Ilmastonmuutoksen ja metsäkadon itseään ruokkiva kierre voi pahimmillaan johtaa tilanteeseen, jossa yli puolet Amazonin sademetsistä on tuhoutunut vuoteen 2030 mennessä, varoittaa (engl.).

WWF vaatii palmuöljyn hyödyntämiseen vastuullista tuotantoa ja plantaasille asti ulottuvaa auditointijärjestelmää. WWF:n suosittelemaan sertifiointiin kuuluu esimerkiksi se, että sademetsiä ei raivata öljypalmuplantaaseiksi.

Ryhdy sademetsän sankariksi! WWF:n Kuukauden sankariteko -kampanja kutsuu suomalaiset sademetsien sankareiksi tekemään tekoja, jotka turvaavat sademetsien tulevaisuuden.