Tiedonhaku: velka

Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen mukaan Yhdysvaltain asuntolainoista puhjennut finanssikriisi tulee vaikuttamaan myös Suomeen. Liikasen lausunto lopettaa Suomen virallisen pää pensaaseen -linjan. Attac Suomen mielestä Liikasen tarjoamat lääkkeet ovat kuitenkin hakoteillä.

Argentiina ilmoitti tässä kuussa maksavansa pois kuuden miljardin velkansa luotottajien Pariisin klubille. Kriitikoiden mukaan merkittävä osa velasta on peräisin sotilasdiktatuurin ajalta ja nykyisen demokraattisen hallinnon ei siitä pitäisi enää vastata.

Maailmanlaajuinen taantuma saattaa johtaa kansantalouksien rajuihin muutoksiin. Venäjä on yksi niistä maista, joissa muutoksen todennäköisyys on suurin. Ulkoapäin tarkastellen Venäjän talous saattaa näyttää menestystarinalta. Kukoistuksesta on lyhyt matka kriisiin.

Poltetaan naapurin talo ja tarjotaan hänelle sitten lainaa jälleenrakennukseen – afrikkalaisten ympäristöjärjestöjen mukaan malli on sama, kun Afrikkaa kehotetaan ottamaan lainaa ilmastonmuutoksen vaikutuksista selviämiseen.

Kansainväliset velkahelpotuskampanjat alkoivat toukokuussa 1998 G7-kokouksen yhteydessä pidetyistä mielenosoituksista. Asiantuntijoiden mielestä kymmenen vuotta kestäneen velkakampanjoinnin tulokset ovat olleet hyviä, mutteivat riittäviä.

Yhdysvaltain kongressi päätti äskettäin hyväksyä niin sanotun Jubilee act -lain, jonka perusteella kehitysmaiden velkojen mitätöintiohjelmiin otetaan mukaan uusia maita. Velkahelpotusohjelmiin pääseminen ei kuitenkaan ole yhtä kuin velkojen mitätöinti: ohjelmat koskevat velkoja vain kolmelle rahoituslaitokselle.

Lainsäädäntö, joka mahdollistaa velkahelpotuksista neuvottelun 24 köyhän maan kanssa, etenee lupaavasti Yhdysvaltain kongressissa.

Rikkaiden maiden kolmannelle maailmalle aiheuttamat ympäristövahingot ovat rahallisesti suuremmat kuin kehitysmaiden velat kehittyneille maille, kertoo Kalifornian yliopiston tutkimus.

Mitätöimällä kehitysmaiden velkoja ja nostamalla veroparatiisit Maailmanpankin asialistalle Norja on osoittanut, mikä vaikutus pienelläkin maalla voi olla, jos poliittista tahtoa löytyy.

Vaatimukset esimerkiksi kehitysmaiden velkaehtojen höllentämiseksi voimistuvat sitä mukaa, kun Kansainvälisen valuuttarahaston uuden johtajan Dominique Strauss-Khanin virkaanastujaiset lähestyvät. Strauss-Khan nousee IMF:n johtoon marraskuussa.

Velkakampanja ei ole ohi. Etelän kansalaisliikkeissä on nostettu esiin uusi käsite: ekologinen velka. Ensimmäisenä askeleena sen kertymisen pysäyttämisessä on velkojen mitätöinti, sanoo malawilainen taloustutkija Francis Ng´ambi.

Sunnuntaina 18.3. valitut kansanedustajat lupailevat kehitysmaille hyvää, mikäli globaalikysymyksiin keskittyneen vaalikoneen vastauksiin on uskominen.

Britannian kehitysministeri Hilary Benn varoittaa, että Kiinan apu ja halvat lainat Afrikan maille saattavat sysätä taannoin velkahelpotuksista hyötyneet maat uuteen velkakierteeseen. Samalla vaarantuvat Afrikan valtioiden yritykset juurruttaa demokratiaa ja kohentaa hallintoa.

Maailman sosiaalifoorumissa Nairobissa keskisteltiin vilkkaasti velkaongelmasta ja siihen kytkeytyvistä tekijöistä, kuten kansainvälisistä rahoituslaitoksista. Keskustelujen näkökulma vaihteli, mutta yhdistävä peruskysymys oli kansainvälisten rahoituslaitosten politiikan muuttaminen. Kansainvälisen velkaliikkeen parissa koetetaan nyt miettiä, minkälaisin keinoin rahoituslaitosten nykypolitiikkaa vastaan voisi kampanjoida.

Kolme vuotta sitten Maailman valuuttarahasto IMF lainasi yli 75 miljardia euroa useille maille erilaisten ongelmien kuten ulkomaille suuntautuvien maksujen hoitamiseen. Tämä summa on nyt kutistunut alle 15 miljardiin euroon vuodessa. Itse asiassa, sen sijaan, että IMF olisi pääasiasssa lainojen myöntäjä, siitä on tullut rahavirtojen vastaanottaja, joka saa yli 15 miljardia euroa vuodessa takaisinmaksuina aikaisemmin myöntämistään veloista, suuressa määrin kehitysmaista.

Maailmanpankki sanoo ottavansa korruption vastaisen taistelun tosissaan - ainakin niin kauan kuin se ei koske sitä itseään, totesi Suomessa vieraillut Alex Wilks Eurodad-verkostosta. Keskustelu aiheesta on hiljalleen viriämässä eri puolilla Eurooppaa varsinkin sen jälkeen, kun Norja äskettäin mitätöi lainojaan viidelle kehitysmaalle.

Norjassa velkakampanjoijat pääsivät tuulettamaan kunnolla, kun maa mitätöi lokakuussa epäoikeutettuja velkoja kehitysmaille. Suomessa keskustelu aiheesta on vasta käynnistymässä muun muassa osana järjestöjen vaalikampanjaa.

Idästä etelään virtaavat sijoitukset kertovat globaalitalouden suunnanmuutoksesta. Kiina ja Intia ovat kasvattaneet Afrikan kauppaansa, ja kumppanuutta edistetään lainojen avulla. Länsimaat ovat antaneet köyhimpien maiden lainoja anteeksi, mutta uusi taloudellinen tuki on jäänyt vähäiseksi. Monet köyhät Afrikan maat ovat nyt kääntäneet katseensa Kiinaan etsiessään rahoitusta kehityshankkeilleen.

Lukuisat kansalaisjärjestöt yli 70 maasta ovat allekirjoittaneet julkilausuman, jossa vaaditaan Maailmanpankilta ja Kansainväliseltä valuuttarahastolta muutoksia. Vaatimuksiin kuuluu kehitysmaiden velkojen mitätöinti, rahoituslaitosten hankkeiden läpinäkyvä arviointi ja uusliberaalin politiikan lopettaminen. Attac haluaa liittymisellään korostaa, että myös Suomessa on keskusteltava näiden vaikutusvaltaisten instituutioiden asemasta ja oikeutuksesta.

Taloustieteilijöiden ja poliitikkojen pohtiessa Kansainvälisen rahoituslaitoksen (IMF) keinoja selvitä uusista haasteista, ovat monet kansalaisyhteiskunnan edustajat koko laitoksen kuoppaamisen kannalla. Lukuisat esimerkit 25 vuoden ajalta ovat osoittaneet IMF:n ohjelmien syöksevän köyhät valtiot vain entistä pahempaan kriisiin, kriitikot kirjoittavat.