Tiedonhaku: globalisaatio

WWF on erittäin huolestunut suunnasta, jonka EU:n ilmasto- ja energiapaketista käytävät keskustelut ovat ottaneet. Keskusteluja näyttävät hallitsevan eri maiden itsekkäät intressit, vaikka yhteisenä tavoitteena pitäisi olla uusi kansainvälinen ilmastosopimus, joka turvaa planeettamme ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnin.

Yhdysvaltojen pääneuvottelija Susan Schwab ehdottaa syyskuulle korkean tason virkamieskokousta WTO-neuvottelujen eteenpäin potkimiseksi.

Maailman kauppajärjestö WTO:n pääjohtaja Pascal Lamyn mukaan kauppaneuvottelut on mahdollista saattaa loppuun vielä tänä vuonna. Neuvottelut päätyivät heinäkuussa umpikujaan, sillä maat eivät päässeet yksimielisyyteen Intian ja muiden kehitysmaiden kanssa niiden oikeuksista.

Maailmankauppajärjestön Dohan neuvottelukierros jatkuu Genevessä. Teollisuus- ja kehitysmaiden kannat eivät ole juuri lähentyneet parin vuoden mietintätauon aikana. Osanottajat uskovat silti sopuratkaisun olevan mahdollinen. 

Taloudellisen globalisaation edellytyksenä ollut informaatioteknologinen verkottuminen tuottaa myös taloudellisen globalisaation vastavoimia. Verkkoyhteisöt ja verkkoaktivismi tuottavat uudenlaista tasa-arvoa ja demokratisaatiota.

G8-kokous on käynnistynyt Japanin Hokkaidossa. Jäsenmaita painostetaan ryhtymään avustamaan ilmastonmuutosta vastaan taistelevia kehitysmaita. Mailta halutaan kiireellistä ja reilua apua maailman köyhille. Jäsenten tulee myös korostaa energiatehokkuutta ja kehittää keino päästöjen vähentämiseen.

WTO:n ministerikokous kokoontuu 21.7. alkaen Genevessä. Järjestön pääsihteerin Pascal Lamyn mukaan jäsenmaiden pitäisi tehdä heinäkuun aikana sopimus maataloustuista sekä maatalous- ja teollisuustuotteiden tulleista. Tavoitteena on maailmankaupan epäreiluuden korjaaminen, mutta teollisuusmaiden vaateet tasapainoisesta neuvottelutuloksesta vääristävät neuvotteluja.

Sokissa oleva ihminen ei kykene rationaaliseen toimintaan. Sokissa oleva yhteiskunta on samalla tavoin hetken aikaa avuton ja hyväksi käytettävissä, väittää Helsingissä vieraillut toimittaja Naomi Klein. Uusliberalistinen politiikka käyttää häikäilemättä hyväkseen yhteiskunnallisia sokkeja.

Eduskunnan Attac-ryhmä perustettiin uudelleen viime viikolla. Ryhmän tavoitteena on edistää oikeudenmukaista globalisaatiota ja rahoitusmarkkinoiden demokraattista valvontaa sekä valmistella teemoihin liittyviä aloitteita, kirjallisia kysymyksiä ja muita valtiopäivätoimia.

Paljon puhuttu globalisaatio näkyy myös koulujen arjessa. Kansainvälisyyskasvatus kuuluu opetussuunnitelmiin, ja luokissa vierailee esimerkiksi kansalaisjärjestöjen Kotina maapallo -hankkeen nuoria kouluttajia.

Yhdysvalloista alkunsa saaneen rahoitusmarkkinoiden kriisin vaikutuksia köyhiin maihin on vaikea arvioida, sanovat asiantuntijat. Voi olla, ettei Pohjoisen markkinahuojunta heilauta kehitysmaita lainkaan – tai sitten kriisi imaisee köyhätkin mukaansa.

Helsingissä vierailleen akateemikko Immanuel Wallersteinin mukaan kapitalistinen maailmanjärjestelmä on ajautumassa kaaokseen ja rakenteelliseen kriisiin. Lähivuosikymmeninä ratkaistaan tulevan maailmanjärjestelmän suunta.

Veroparatiiseiksi luokiteltaviin maihin on sijoitettu yli 12 biljoonaa dollaria. Kansainvälisen Attac-liikkeen mielestä globalisaation aikakaudella veroparatiisit ovat muodostuneet vakavaksi uhkaksi demokratialle.

Talouden globalisaation hyödyt ja haitat eivät jakaudu tasapuolisesti. Tätä mieltä on keskimäärin kaksi kolmesta vastaajasta 34 maassa eri puolilla maailmaa, paljastaa tuore BBC-yhtiön kysely.

Kiinan uusi työsopimuslaki, kohonneet vähimmäispalkat ja yuanin vahvistuminen ovat saaneet halpojen työvoimakustannusten perässä juoksevat ylikansalliset yritykset harkitsevat Kiinasta poistumista.

Sosiaalifoorumin ovat vahvasti Väli- ja Etelä-Amerikan maiden solmimat vapaakauppasopimukset. Foorumiin liittyen järjestetään 26. tammikuuta maailmanlaajuinen toimintapäivä.

Toisen maailmansodan jälkeinen projekti tai utopia, kolmas maailma, perustui ajatukseen uudesta kansainvälisestä järjestyksestä. Projekti tyhjeni nopeasti, mutta sen ajatukset ovat edelleenkin ajankohtaisia.

Kuinka parantaa kehitysmaiden edustusta globaalissa päätöksenteossa, entä miten jakaa vastuuta ympäristöongelmien hallinnasta? Näitä kysymyksiä pohditaan parhaillaan Helsinki-prosessin arviointikokouksessa Tansaniassa.

Naomi Kleinin mukaan agressiivinen uusliberalismi käyttää tehokkaasti hyväkseen "shokkeja", kuten luonnonkatastrofeja, sotatiloja tai terroristi-iskuja. Kanadalainen aktivistikirjoittaja kiertää Eurooppaa esittelemässä uutta kirjaansa The Shock Doctrine.

YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moon sanoi YK:n päivän tervehdyksessään maailman muuttuvan YK:n eduksi. Yhä useammat ihmiset ja hallitukset ymmärtävät, että globaaleihin ongelmiin tarvitaan globaaleja ratkaisuja.