Tiedonhaku: geopolitiikka

Bolivaarinen vaihtoehto Amerikoille ja Karibialle (ALBA) sai kuudennen jäsenensä, kun Honduras liittyi mukaan integraatiohankkeeseen. ALBAn muut jäsenet ovat Venezuela, Ecuador, Bolivia, Nicaragua ja Dominican saarivaltio.

Noin 160 000 ihmistä on paennut kodeistaan Venäjän ja Georgian sodan vuoksi. EurasiaNetin toimittaja Rena Effendi tuo kuvaesseessään esiin niin pakolaisten kuin venäläissotilaidenkin tuntoja georgialaisissa Gorin ja Tshinvalin kaupungeissa.

Shimelban pakolaisleirillä Etiopiassa elää joukoittain ihmisiä, jotka ovat paenneet Etiopian–Eritrean rajakiistaa, menettäneet kansalaisuutensa ja jääneet jumiin ilman oikeuksia. YK päätti kuluvalla viikolla vetää rajalta viimeisetkin rauhanturvajoukkonsa – vaikka rajasta kiistellään yhä.

Vaikka Lähi-idässä pelätään kesäsotaa Israelin ja Syyrian kesken, maat saattavat itse asiassa olla vaivihkaa lähentymässä. Yhdysvallat kuitenkin suhtautuu sovunhierontaan nihkeästi.

Le Monde diplomatiquen kartantekijä Philippe Rekacewicz hämmästelee sinisilmäisiä lukijoita, jotka eivät ymmärrä, että karttojen tekeminen on erittäin poliittista työtä.

Ecuadorin ja Venezuelan presidentit huolestuivat "tartuntavaarasta", kun Bolivian rikkaimman maakunnan asukkaat äänestivät itsehallinnon puolesta toukokuun alussa.

Euroopan unioni ja Venäjä ovat vaarassa ajautua kärhämään pohjoisnavan luonnonvaroista, varoittaa EU-komission tuore raportti. Komissio kannustaa unionia pitämään kiinni eduistaan ja ehdottaa uutta napa-aluepolitiikkaa, joka ottaisi huomioon "luonnonvarojen saatavuuden ja uusien kauppareittien avaamisen".

Helsingissä vierailleen akateemikko Immanuel Wallersteinin mukaan kapitalistinen maailmanjärjestelmä on ajautumassa kaaokseen ja rakenteelliseen kriisiin. Lähivuosikymmeninä ratkaistaan tulevan maailmanjärjestelmän suunta.

Naomi Kleinin mukaan agressiivinen uusliberalismi käyttää tehokkaasti hyväkseen "shokkeja", kuten luonnonkatastrofeja, sotatiloja tai terroristi-iskuja. Kanadalainen aktivistikirjoittaja kiertää Eurooppaa esittelemässä uutta kirjaansa The Shock Doctrine.

Niilin aloite eli tavoite rakentaa Niilin alueelle kestävää vesiyhteistyötä kokosi Helsinkiin joukon yhteistyökumppaneita. Niilin alueen maat ovat edenneet sopimuksessa, jolla pyritään takaamaan tasapuolinen vesivarojen hallinta kaikille alueen valtioille.

Miksi kansat tarvitsevat valtioita ja mitä valtioiden epäonnistuminen merkitsee, miettii valtiotieteiden tohtori Pekka Peltola.

Boliviassa vieraileva Iranin presidentti Mahmud Ahmadineyad ja Bolivian presidentti Evo Morales solmivat liittosopimuksen, joka tähtää "maailman moninapaistamiseen" ja takaa Iranille Bolivian tuen, mikäli Yhdysvallat ryhtyy sotilaallisiin toimiin maata vastaan. Samassa yhteydessä Iran ja Bolivia solmivat laajamittaisen .

”Rauha on Euro-Välimeri-yhteistyön tärkein tavoite. Viime aikojen esimerkit ovat osoittaneet, että Välimeren alueen konflikteja ei ratkaista sotilaallisesti. Tärkeintä on käydä todellista vuoropuhelua kaikkien yhteiskunnan toimijoiden välillä. Tässä prosessissa kansalaisyhteiskunnalla on tärkeä rooli”, totesi Euromed Non-Governmental Platformin koordinaattori Euromed -kokouksessa.

Euroopan komissio on hyväksynyt tiedonannon EU:n ja Afrikan sarven alueen kumppanuudesta rauhan, turvallisuuden ja kehityksen edistämiseksi. Komission tiedotteen mukaan strategia sisältää kokonaisvaltaisen lähestymistavan konfliktinehkäisyyn Afrikan sarvessa sekä poliittisen viitekehyksen alueelliselle yhteistyölle ja dialogille eri partnereiden kesken.

Terrorihyökkäyksissä syyskuun 11. 2001 jälkeen on kuollut noin 4 500 ihmistä. Yhdysvaltain johtamalla sodalla terrorismia vastaan on laskutavasta riippuen 70 000 - 180 000 uhria. Eniten George W. Bushin 9/11-jälkeisestä politiikasta ovat hyötyneet Al-Qaida ja Iran.

Sitoutumattomien maiden liike (NAM) syntyi 1960-luvulla, kun kylmä sota Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välillä oli kuumimmillaan. Nyt Kuubassa kokoontuva NAM uskoo, että sillä on tehtävää myös "yksinapaisessa" maailmassa. Kuuba nousee samalla 116-jäsenisen järjestön puheenjohtajaksi. Leikkauksesta toipuvan presidentti Fidel Castron on ennakkotietojen mukaan määrä isännöidä ainakin päättäjäisillallinen.

Iranin ja Yhdysvaltain välisen jännityksen kiristyessä Washington on tarjonnut Persianlahden maille samaa kuin 15 vuotta sitten: asekauppoja ja supervallan suojelua. Alueen öljyvaltiot tähyilevät nyt kuitenkin muita liittolaisia.

Venezuela aikoo ostaa Venäjältä 40 suurta kuljetushelikopteria osana "strategista liittoa", jollaisia vasemmistolainen presidentti Hugo Chávez pyrkii rakentamaan vastapainoksi Yhdysvaltain maailmanmahdille. Venezuela pyrkii vähentämään riippuvuuttaan yhdysvaltalaisesta aseistuksesta ja tekniikasta. Uudet kopterit se aikoo sijoittaa tulenaralle Kolumbian rajalle.

”Luulen, että Bushin hallintoa vaivaa todellinen halu maailmanherruuteen sekä kaiken dominointiin ja Irakin sota oli vain alkusoittoa”, sanoo rauhantutkija Tuomo Melasuo.

Yhdysvaltain jatkosuunnitelmat Lähi-idässä askarruttavat: Toteutuuko "tiekartta" vai viekö tie Damaskokseen?