Tiedonhaku: Haiti

Miksi Botswana selviää ruokakriisistä ja jatkaa tasaista talouskasvuaan, kun samanaikaisesti ruokamellakat ravistelevat Haitia? From Poverty to Power -kirjan kirjoittaja Duncan Greenin mukaan Botswanan menestyksen salaisuus on hyvä politiikka, ei kehitysapu tai Maailmanpankin neuvojen noudattaminen.

Pakolla Haitille palautetut, Yhdysvalloissa kasvaneet nuoret miehet etsivät paikkaansa itselleen vieraassa kotimaassa. Yhteiskunta kaataa ongelmia herkästi heidän niskaansa, mutta musiikki antaa osuvan ilmaisukeinon ennakkoluulojen keskellä.

Läntisen pallonpuoliskon köyhimmästä maasta, Haitista, kantautuu kerrankin positiivisia uutisia. Maan turvallisuustilanne on kohentunut, mikä mahdollistaa myös poliittisen vakauden ja paremmat talousnäkymät, totesi Helsingissä vieraillut Haitin ja YK:n yhteishankkeen edustaja Mamadou M'Baye.

Kaksi kolmesta haitilaisesta elää köyhyysrajan alapuolella. Yli kahdeksanmiljoonaisesta kansasta lähes neljä miljoonaa on alle 18-vuotiaita. Kolme neljäsosaa heistä elää hyvin haavoittuvissa olosuhteissa. UNICEF työskentelee alueella lasten olojen parantamiseksi.

Puoli kahdelta aamuyöllä melu on korviahuumaava: konekivääritulta, kiväärinlaukauksia, tykkien jyminää. Tummaa yötaivasta halkovat valoraketit kuin ilotulituksessa Haitin valmistautuessa helmikuun 7. päivälle kaavailtuihin vaaleihin. Vastakkain ovat YK-joukot ja köyhän alueen aseistautuneet jengiläiset.

Haitin köyhät koululaiset eivät edes haaveile elämästä pääkaupungin, Port-au-Princen kukkuloilla kohoavissa palatseissa. Sosiaalinen nousu on liki mahdotonta surkean koululaitoksen vuoksi. Lukutaidottomia on väestöstä 50 prosenttia eikä koulunkäynti takaa lukutaitoa, saati työtä. Haiti on läntisen pallonpuoliskon köyhin maa. Sen 8,5 miljoonasta asukkaasta 80 prosenttia elää köyhyydessä.

Lähes puolet Haitin alle viisivuotiaista lapsista on aliravittuja ja maan äitiyskuolleisuus on lisääntynyt hälyttävästi. Tulvat, myrskyt ja poliittisen tilanteen kaoottisuus ovat jättäneet jälkensä haitilaisten arkielämään. Uuden YK-raportin viesti maailmalle on selvä: Haiti ei saavuta vuosituhattavoitteita vuoteen 2015 mennessä ilman kansainvälisen yhteisön apua.

Rankaisemattomuus on monissa maissa merkittävä ihmisoikeusongelma. Haitin kansallisen ihmisoikeuskoalition johtaja Pierre Esperance kritisoi maansa hallitusta passiivisuudesta sotilasjuntan aikaisten rikosten selvittelyssä ja virkamiehiä korruptiosta: "Jos he tietävät, ettei rangaistusta tule, ei rikollisuus koskaan lopu", Esperance sanoo maailma.netin haastattelussa.

Haitin pääkaupunki Port-au-Princessä nähtiin helmikuussa ammuskelua ja kivien heittelyä katuja tukkivilla barrikadeilla. Vaikka valta on nyt vaihtunut, mellakointi ja kurjuus jatkuvat, ketoo uusi Kehitys-lehti. Köyhyys ja sekasorto vahvistavat myös huumekauppiaita. Neljä vuotta sitten asetetun kansainvälisen taloussaarron tuloksena huumeiden välitys on käytännössä maan ainoa merkittävä tulonlähde.

Yhdysvaltalaisen Haiti Support Groupin mukaan Haitilla tulisi suorittaa kunnollinen aseistariisunta. Ryhmän tiedotteessa ihmetellään, miksi maassa toimivia epämääräisiä aseistatuneita joukkioita ei ole edes pyritty kunnolla riisumaan aseista, vaan toiminta on rajoittunut entisen presidentin Aristiden tukijoihin. Eräs tällainen joukkio surmasi helmikuussa useita poliiseja, ja sama joukkio toimii edelleen aktiivisesti. Joillain alueilla tällaiset ryhmät pyrkivät myös esiintymään laillisina auktoriteetteina. Lisäksi niillä on lähes varmasti yhteyksiä huumekauppaan.

Haitin opetusministeri on vedonnut maan lasten vanhempiin että nämä lähettäisivät lapset takaisin kouluihin, jotka ovat pääosin avautuneet maan levottomuuksien rauhoituttua. Monilla alueilla vain puolet oppilaista uskaltautuu kouluun. Unicef on toimittanut pitkään eristyksissä olleeseen Haitin pohjoisosaan koulu- ja terveystarvikkeita.

Suomi tukee Haitin kriisin uhreja 200.000 eurolla. Ulkoasiainministeriö myönsi humanitaarista apua Haitille YK-järjestöjen esittämän yhteisvetoomuksen perusteella. Apu ohjataan YK:n lastenrahaston Unicefin kautta. Haitilaisia avun tarvitsijoita arvellaan olevan ainakin kolme miljoonaa.

Kansainvälinen kohu farkkuyhtiö Levi Straussin alihankkijan Grupo M:n tylystä suhtautumisesta työntekijöidensä oikeuksiin on havahduttanut yhtiön johdon. Levi Strauss ilmoittaa olevansa hyvin huolissaan haitilaisen ay-järjestön väitteistä, joiden mukaan Grupo M on rikkonut alihankkijoilta vaadittua linjaa, ja lupaa tutkia tapausta.

Kansainvälinen Pelastakaa Lapset jatkaa lasten auttamista Haitissa, vaikka viime viikkojen väkivalta ja levottomuudet ovat osin keskeyttäneet avustusohjelmat levottomilla alueilla. Parhaillaan 130:sta avustustyöntekijästä sata jatkaa vielä työtä lasten hyväksi. Järjestö kohdistaa tukensa lasten terveydentilan ja koulutustason kohentamiseen ja aliravitsemuksen torjuntaan.

Haitin olojen vakiinnuttamisen ja demokratian rakentamisen tulee olla kansainvälisen yhteisön prioriteetteja, ay-liikkeen suurimman kattojärjestön VAKLin pääsihteeri Guy Ryder vetoaa. VAKL vaatii Haitin virkaatekeviltä hallitsijoilta selkeitä turvatakuita maan ihmisoikeus- ja ay-aktiiveille, joista useat ovat presidentti Aristiden paettua menneet maan alle.

Kirkon Ulkomaanapu on päättänyt osallistua Haitin hätäapuun maassa vallitsevan poliittisen kaaoksen vuoksi. Työhön pyydetään tukea seurakunnilta ja yksityisiltä lahjoittajilta. Kapinallisten ja hallituksen joukkojen väliset väkivaltaisuudet ovat ajaneet koko maan kaaoksen partaalle. Maan pohjois- ja keskiosan useat kaupungit ovat joutuneet saarroksiin.

Sen jälkeen kun presidentti Jean-Bertrand Aristiden syrjäyttämistä vaativat kapinalliset valtasivat Haitin toiseksi suurimman kaupungin Cap Haitienin sunnuntaina 22.2., lento- ja maayhteydet kaupunkiin ovat olleet poikki. Jo sitä ennen myös kansainväliset apukuljetukset Haitin pohjoisosiin ovat olleet joko poikki tai vain murto-osa avusta päässyt perille.

Yli 50 ihmistä on kuollut Haitissa 5. helmikuuta alkaneissa levottomuuksissa. Sadat Haitin Punaisen Ristin vapaaehtoiset ovat antaneet ensiapua ja jakaneet avustustarvikkeita levottomuuksien uhreille. "Jos haitilaiset lähtevät sankoin joukoin liikkeelle pois kodeistaan, seurauksena voi olla humanitaarinen katastrofi", sanoo kansainvälisen Punaisen Ristin edustaja Santiago Gil.

Torstaina 5.2. aseistautunut joukko valtasi 200 000 asukkaan Gonaïvesin kaupungin Haitissa. Kansainväliset uutistoimistot kutsuivat valtaajia presidentti Jean-Bertrand Aristiden aseistautuneeksi oppositioksi. Tosiasiassa liikkeellä on rikollisin keinoin valtaa ja vaurautta kahmiva joukko. Levottomuudet ovat levinneet Gonaïvesista muihinkin kaupunkeihin.

"Alas Aristide! Emme halua häntä enää", naispuolinen katukauppias kiljuu. Rähjäiset sandaalit polkevat lasinsiruja ja metallin kappaleita hänen juostessaan palavista autonrenkaista nousevien mustien savupilvien keskellä.