Tiedonhaku: Angola

Irlantilainen rocktähti ja aktivisti Bob Geldof nostatti myrskyn toukokuun alussa Portugalissa järjestetyssä seminaarissa luonnehtimalla Angolaa "rikollisten johtamaksi maaksi".

Angolassa talous kasvaa, ulkomaiset suuryritykset koputtelevat ovella ja avustusjärjestöt tekevät lähtöä. Miinanraivaajat jäävät kuitenkin maahan, sillä 27-vuotisen sisällissodan jälkeen maaston puhdistaminen kestää pitkään.

Angola on yhä yksi maailman miinoitetuimmista valtioista. Miinanraivaus kuitenkin etenee ja sen ansiosta on mahdollista useiden vuosikymmenten jälkeen matkustaa turvallisesti 250 kilometriä sisämaahan.

Angolan evankelisluterilaisen kirkon lukutaito- ja kirjallisuusprojektissa on monenlaista toimintaa. Lukutaidon lisäksi kilpaillaan raamattutiedolla ja pian nuoria valistetaan myös seurustelusta ja avioliitosta.

Sotien ja köyhyyden runtelema Angola kasvattaa taloudellista, poliittista ja sotilaallista rooliaan Afrikassa. Asiantuntijan mukaan maa kilpailee jopa alueellisen suurvallan roolista Etelä-Afrikan kanssa.

Angolaa, Mosambikia ja Sambiaa koettelevat rankkasateet ovat vaatineet kymmenittäin kuolonuhreja, tehneet tuhansista kodittomia ja aiheuttaneet vakavaa vahinkoa viljelyksille. Pahiten on kärsinyt Angolan pääkaupunki Luanda, jossa tulvavesi nousee edelleen. Avustustyöntekijät pelkäävät sateiden jatkuvan ja aiheuttavan vakavan humanitaarisen kriisin alueella.

Angolalla on Afrikan nopeimmin kasvava talous, mutta maan 11-miljoonaisesta väestöstä vain puolet saa puhdasta juomavettä. Vasta vuonna 2002 laantuneesta pitkästä sisällissodasta toipuvan Angolan talous kasvaa tänä vuonna 31 prosenttia, ennustaa Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF). Luku on huippuluokkaa niin Afrikassa kuin koko maailmassakin, ja kiitos siitä kuuluu öljyntuotannolle.

"Neljä vuotta rauhan aikaa on tuonut jo näkyviä kehityksen merkkejä Angolaan, mutta 30 vuoden sisällissodan tuhoja ei korjata muutamassa päivässä", Angolan ev.lut. kirkon pastori Teofilo Ileimo sanoo. Suomen Lähetysseuran tämänvuotisen Joululahja lähetystyölle –keräyksen teemana on Joulun rauhaa Angolaan.

Suomen UFF tukee One World -opettajakorkeakoulua, joka on ADPP-yhdistyksen ylläpitämä hanke. Korkeakoulu on perustettu vuonna 1998 Mosambikissa. Kouluun tulee opiskelijoita myös Angolasta. Sen tarkoituksena on kouluttaa opettajia opettajille, jotta myös tulevaisuuden perus- sekä ammatillinen koulutus olisi turvattu.

Angolan nouseminen jaloilleen pitkästä sisällissodasta vie aikaa. Luterilaisen maailmanliiton Angolan ohjelmajohtaja kertoi Suomen-vierailullaan, että naapurimaihin sotaa paenneet palaavat tyhjin käsin äärimmäiseen köyhyyteen. Angolaa uhkaa myös unohdus: sodan päätyttyä yhä välttämättömät avustusvarat uhkaavat hiipua.

Sisällissodassa maahan kaivettujen miinojen raivaus jatkuu Angolassa vielä kymmenen vuotta. Sodan päättymisestä on kulunut nelisen vuotta, mutta enimmillään miinoja arvioidaan olevan vielä jopa kuusi miljoonaa. Koiria apunaan käyttävä miinanraivausjärjestö avaa kiireellä teitä, jotta ensi vuoden vaalit voitaisiin toimittaa koko maassa.

Angola yllätti YK:n ruokaohjelman WFP:n kieltäytymällä 19 000 tonnin yhdysvaltalaisesta, geenimuunnellusta maissierästä. Maan ruoka-avusta 77 prosenttia on peräisin juuri Yhdysvalloista, joten päätöksellä on suuri merkitys. Afrikan maista myös Sambia ja Zimbabwe ovat aiemmin sanoneet ei geenimuuntelulle, jonka siunauksellisuudesta niiden läntisten kauppakumppanien mielipiteet ovat jakautuneet.

YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO toimittaa siemeniä kahdelle miljoonalle viljelijälle Angolassa. Maailman terveysohjelma WHO puolestaan jatkaa koko maan kattavaa rokotusohjelmaa poliota ja tuhkarokkoa vastaan. Avustukset pyritään saamaan perille ennen sadekauden alkua.

Unicefin mukaan kunnianhimoinen tavoite 7,6 miljoonan angolalaislapsen rokottamiseksi tuhkarokkoa vastaan on lähes saavutettu.

Angolan sisällissodan päättymisestä on kulunut kymmenen kuukautta. Muutos parempaan on ollut nopeaa, kiittelee YK tuoreessa raportissaan. Pakolaiset, ruokapula ja sissien sopeuttaminen siviilielämään ovat kuitenkin yhä suuria haasteita.

Angolan sisällissodan päättneestä hallituksen ja sissiliike Unitan välisen rauhansopimuksen allekirjoittamisesta on kulunut kymmenen kuukautta. Muutos parempaan on ollut nopeaa, kiittelee YK tuoreessa raportissaan. Pakolaiset, ruokapula ja sissien sopeuttaminen siviilielämään ovat kuitenkin yhä suuria haasteita.

Tuoreen selvityksen mukaan runsaat neljä miljoonaa angolalaista joutui pakenemaan kodeistaan sisällissodan aikana. Paluumuutto etenee, tosin hitaasti.

Angolassa solmittiin viime keväänä hallituksen ja sissien välinen rauhansopimus. Nyt ihmiset kiirehtivät koteihinsa päästäkseen aloittamaan normaalia elämää. Kotiinpaluussa on vielä monia esteitä, esimerkiksi miinat. Angola on yksi maailman miinoitetuimmista maista. Kirkon Ulkomaanapu tukee tämän vuoden adventtikeräyksellään angolalaisten jälleenrakennusta ja kotiinpaluuta.

Monet nuoret ympäri maailmaa pitävät tanssimisesta, niin myös kuusitoistavuotias Ester Cagila. Ester kuitenkin tanssii sen takia, että ihmiset saisivat tietoa miinoista, jotka ovat yhä todellinen vaara Angolassa, vaikka maassa on nyt rauha pitkän sisällissodan jälkeen.

Liki 30 vuotta kestäneen sisällissodan aikana Angolan hedelmällinen maaseutu on sissisodan, rosvojoukkioiden ja maastoon kylvettyjen maamiinojen takia paikoin autioitunut. Kotiseuduiltaan paenneet ihmiset ovat pakkautuneet kaupunkien liepeille pakolaisleireille. Arvioiden mukaan Angolassa on maan sisäisiä pakolaisia jopa 3,5-4 miljoonaa, mikä on lähes kolmasosa maan väestöstä. Angolassa elää yksi maailman köyhimmistä kansoista, vaikka maan luonnonvarat ovat suunnattomat.