Tiedonhaku: Turkki

Turkin hallituksen ja Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n sissien väliset taistelut jättävät jälkeensä tuhansia vammautuneita kurdeja, joilla ei useinkaan ole muuta vaihtoehtoa kuin hakeutua Eurooppaan.

Turkin hyökkäykset Irakin puolelle kurdiseparatistien PKK:n asemiin ovat jatkoa vuosikausia kestäneelle konfliktille, jossa on kuollut jo 40 000 ihmistä. Turkin armeijan hyökkäys on heikentänyt PKK:ta, mutta historia osoittaa, että sotilaallinen voima ei tuo konfliktiin loppua.

Viitisentuhatta ihmistä on viime päivien aikana paennut Irakin–Turkin raja-alueelta, missä väkivallan uhka tiivistyy entisestään. Kurdien aluehallinnon edustaja ennakoi, että kytevästä konfliktista syttyy humanitaarinen kriisi.

Turkki vahvistaa sotilaallisia asemiaan Irakin rajalla ja pohtii mahdollista kurdisisseihin kohdistuvaa hyökkäystä. Hallitukselta on vaadittu päättäväisiä toimia sissejä vastaan, mutta sotaretken riskit arveluttavat.

Puolueet miettivät kuumeisesti markkinointijippoja aikaistettua parlamenttivaalia varten. Jännitys väreilee ilmassa ja mielenosoitukset ovat keränneet paikalle yli 1,5 miljoonaa ihmistä.

Kurdiliikkeiden vastainen sodan uhka kasvaa Qandilin vuoristossa, joka yhdistää Pohjois-Irakin Turkkiin ja Iraniin. Sekä Turkki että Iran ovat viime kuukausina uhanneet tuhota sissiliikkeenä toimivan turkkilaisen Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) asemat Qandilin alueelta. Irakin kurdit pelkäävät Turkin joukkojen leviävän alueelleen.

Turkissa 16 vuotta täyttäneiden vähimmäispalkka nostettiin vuoden 2006 alussa 237 euroon kuukaudessa. Se merkitsi 8,6 prosentin korotusta. Alle 16-vuotiaiden vähimmäispalkka nousi 201 euroon kuukaudessa.

Kidutus jatkuu Turkissa yhä, kertoo Suomessa vieraileva turkkilainen ihmisoikeusaktivisti, asianajaja Eren Keskin. Kidutus on Turkissa lailla kielletty, mutta epävirallisissa pidätyksissä käytetään yhä vanhoja kidutuskeinoja kuten raiskauksia ja sähköshokkeja. Epäviralliset pidätykset ovat lisääntyneet lakimuutoksen myötä.

Turkin lain mukaan sukupuolet ovat tasa-arvoisia, mutta ”kunniamurhat” jatkuvat siitä huolimatta. Uhreiksi on joutunut jopa naisia, jotka ovat olleet televisiossa kertomassa kokemastaan perheväkivallasta. Turkissa naisten aseman heikkouksia ei voida enää lakaista maton ale, jos maa mielii mukaan EU:hun.

Turkki määritellään läntisissä tiedotusvälineissä usein köyhäksi, pelottavan suuressa määrin islaminuskoa tunnustavaksi maaksi, jossa naisten asema on heikko. Maan rikkaimmilla alueilla naiset ovat kuitenkin käytännössä tasa-arvoisia miesten kanssa. Toisaalta maaseudulla vallitsevat perinteiset kunniakäsitykset ja naisten koulunkäynti on harvinaista, todetaan Ihmisoikeusraportin uusimmassa numerossa.

Perjantaina ratkeaa kysymys siitä, aloittaako EU jäsenyysneuvottelut Turkin kanssa. Päätöksellä on merkitystä myös oikeuksistaan kamppaileville kurdeille. "En usko, että EU lähtee ajamaan kurdien vaatimusta tunnustaa heidät kansana. Jos kurdit saisivat mahdollisten EU:n jäsenyysneuvottelujen myötä edes virallisen kielen aseman kurdinkielelle, jo se olisi hieno asia", arvioi maassa hiljattain vieraillut, Suomen Rauha kurdeille –foorumin jäsen Elina Järvenpää.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vaatii Turkin hallitusta varmistamaan, että myönteiset uudistukset lainsäädännössä toteutetaan myös käytännössä. Huolimatta hallituksen julistamasta ”nollatoleranssista”, poliisin raportoidaan harjoittavan kidutusta edelleen. Myös ihmisoikeusaktivistit ja toisinajattelijat ovat viranomaisten jatkuvan vainon kohteena.

Istanbul (IPS) Turkin marraskuiset vaalit voittaneen Oikeus- ja kehityspuolueen (AKP) johtaja Recep Tayyip Erdogan on vakuutellut toistuvasti, että "kysymys turbaanista ei ole minun asialistallani". Naisten uskonnolliset päähineet nousevat silti yhä uudelleen keskusteluun ja jakavat turkkilaisia kahteen leiriin.

Turkin marraskuiset vaalit voittaneen Oikeus- ja kehityspuolueen (AKP) johtaja Recep Tayyip Erdogan on vakuutellut toistuvasti, että "kysymys turbaanista ei ole minun asialistallani". Naisten uskonnolliset päähineet nousevat silti yhä uudelleen keskusteluun ja jakavat turkkilaisia kahteen leiriin.

Amnestyn tuore raportti kertoo, että lakiuudistuksista huolimatta turkin viranomaiset syyllistyvät edelleen pidätettyjen järjestelmälliseen kidutukseen. Raportissa esitetään, että EU:n tulisi vaatia Turkilta käytännön toimia kidutuksen lopettamiseksi.

Turkin ihmisoikeusjärjestö IHD:n puheenjohtajan, asianajaja Eren Keskinin mukaan seksuaalista väkivaltaa tapahtuu Turkin poliisiasemilla järjestelmällisesti ja hänen mukaansa lähes kaikki pidätetyt naiset joutuvat sen kohteeksi.

Suomen Rauhanliitto on tuottanut YK-viikolle nettilehden. Lehti on tarkoitettu lähinnä koulujen oppimateriaaliksi rauhantyön ja kansainvälisten kysymysten käsittelemisen pohjaksi. Netti lehti on koulujen käytössä 24. 10 lähtien.