Kehitysmaaliikkeen loppu vai tulevaisuus muuttuneessa maailmassa? | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Kehitysmaaliikkeen loppu vai tulevaisuus muuttuneessa maailmassa?

Järjestäjä

Maan ystävät

Paikkakunta

Helsinki

Alkamisaika

Päättymisaika

Kehitysmaaliikkeen loppu vai tulevaisuus muuttuneessa maailmassa?

Suomen sosiaalifoorumissa la 21.4. kello 14:00–15:30, H.Gin ruotsinkielisellä työväenopistolla Arbiksella, Dagmarinkatu 3, Helsinki.

Piirikeskustelun avausvauspuheenvuorot: yliopistolehtori Teppo Eskelinen (Jyväskylän yliopisto), asiantuntija Outi Hakkarainen (kehitysavun kattojärjestö KEPA), apulaisprofessori Markus Kröger (Helsingin yliopisto), hallituksen jäsen Laura Kumpuniemi (Kv. solidaarisuustyö), toiminnanjohtaja Hanna Matinpuro (Siemenpuu) ja yliopistolehtori Eija Ranta (Helsingin yliopisto).

Fasilitointi: puheenjohtaja Liisa Uimonen (Maan ystävät) & jokapaikanaktivisti Olli-Pekka Haavisto (Tampereen Maan ystävät).

Taustaksi ja johdatteluksi aiheeseen: Suomessa kehitysmaaliike syntyi 1960-luvulla ja liikkeen osana kehitysaputoiminta, jota ryhdyttiin myöhemmin kutsumaan kehitysyhteistyöksi. Puoli vuosisataa sitten alkanut liike on kokenut useita mullistuksia, kuten kylmän sodan päättyminen, taloudellisen uuskolonialismin – tai vähintään sen perinnön – muuttuminen formaaleiksi rakenteiksi, planeetan väestömäärän yli kaksinkertaistuminen 3 miljardista 7,6 miljardiin, alkava maailman ruokajärjestelmän kriisiytyminen sekä näihin kaikkiin yhteenkietoutuneena planeetan ekologisen tilan raju heikkeneminen.

Maailma on laadullisesti toisenlaisessa tilanteessa. On siis selvitettävä, mikä on kehitysmaaliikkeen nykytila, tehtävä ja prioriteetti. Vai onko liikkeellä enää tehtävää?

Ympäristökamppailujen keskeisyys pakottaa katseen Etelä-solidaarisuudesta ylikulutukseen Pohjoisessa. Ehkä toiminnan kohde muuttuukin ainakin osittain globaaleihin yhteishyviin. Näin Etelän ihmisten puolustaminen saattaa edellyttää näennäisen paradoksaalisesti katseen kääntämistä pois tiukasti Etelään fokusoituvasta silmäilystä.

Talouden globalisoituminen, siinä muodossa kuin se on toteutunut, on johtanut myös eriarvoisuuden globalisaatioon. Myös siksi asioiden jäsentäminen kategorisesti Pohjoisen ja Etelän välisenä on ongelmallista. Talouden rakenteiden korostaminen viime vuosikymmeneltä lähtien on toisaalta ollut hedelmällistä, mutta samalla se on jättänyt vähemmälle huomiolle ympäristön tilan romahduksen, voimakkaan väestönkasvun ja konfliktien olennaisen yhteenkietoutumisen erottamattomasti integroituneessa maailmassa.

Edellä mainitut yhdessä aiheuttavat lisääntyvää pakolaisuutta, kuten YK:n raportit yksiselitteisesti osoittavat. On siis kysyttävä sitäkin, kykeneekö kehitysmaaliike toimimaan, kun solidaarisuuden kohde tuleekin ”omalle ovelle”?

Samalla kun maailma on kokenut syvällisiä laadullisia muutoksia, myös kehitysmaaliike itsenään on muuttunut liikkeestä kehitysyhteistyön ammatinharjoittamiseksi. Suomen hallituksen leikkaukset ja yleinen toimintatilan väheneminen pakottavat kehitysmaaliikkeen peruskysymysten äärelle. Onko juurille palaaminen vapaaehtoisen liikkeen muodossa yksi vastauksista, vai onko kehitysmaaliikkeen aika loppu maailman muututtua?

Tapahtuma facebookissa: https://www.facebook.com/events/838660546344341/
Tapahtuma Suomen sosiaalifoorumin ohjelmatiedoissa: https://sosiaalifoorumi.fi/ohjelma-2018/

Järjestäjät:
Maan ystävät ry, www.maanystavat.fi
Kansainvälinen solidaarisuustyö ry, www.kvsolidaarisuustyo.fi
Siemenpuu-säätiö, www.siemenpuu.org