Näkökulmat

Pariisin ilmastosopimus – mitä nyt?

Suurin muutos tarvitaan päidemme sisällä, kirjoittaa Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.

Rajoilla kuluu rautaa – ja rahaa

Eurooppalainen rajavalvontabisnes muistuttaa jo kylmän sodan aikoja, kirjoittaa Theodore Baird.

Rauhaa ei tule nykyrajoilla

Jotta Syyriaan ja Irakiin saataisiin rauha, olisi maiden annettava hajota, kirjoittaa Husein Muhammed.

Brasilian kaivosturmasta ympäristökatastrofiksi

On selvää, että suuryritysten jättikaivostoiminta ei ole mitään hiekkalaatikkoleikkiä, vaan suuren luokan bisnestä, jossa Minas Geraisin kaltaisille onnettomuuksille ei saisi olla tilaa, sanoo Maan ystävät.

Dublin-asetus: Euroopan ilmasilta

Mahdollisuudet turvapaikkajärjestelmän järkevöittämiseen ja inhimillistämiseen ovat nyt vahvemmat kuin koskaan aiemmin, kirjoittaa Lotta Palonen.

Jälleen kolumni pakolaisista?

Myös tulokkaiden on saatava äänensä kuuluviin ja olemassaolonsa huomioiduksi, muistuttaa Katarina Pettersson.

Näkökulma: Tuottavuusloikka Filippiineillä

Filippiiniläiseen työkulttuuriin on saatu iskostettua, että työvuoron jälkeen tehtävä työ on hyvän tahdon osoitus työnantajaa kohtaan, kirjoittaa Anna Berghäll-Enowbikah Tabe. 

Näkökulma: Beirutin, Pariisin ja Bamakon jälkeen

Kolmesta tuhoviestistä Pariisin attentaattisarja on saanut loputtoman tilan maailman mediassa, mutta kaikki ovat lopulta saman ilmiön, sunni-jihadismin, erilaisia ilmentymiä, kirjoittaa Liisa Liimatainen.

Pippuripuun alla – sinnikkäät Liberian naiset aloittavat taas alusta

Ebolaepidemia on alkaa olla Liberiassa taaksejäänyttä aikaa. Ihmisten toimeentulo on kuitenkin kerättävä edelleen pienistä puroista joka päivä, kirjoittaa Minna Elo.

Näkökulma: Calais'n kodittomat

Median valinnat siirtolaisuus- ja pakolaisuustilanteen uutisoinnissa vaikuttavat paljon sekä yhteiskunnalliseen ilmapiiriin että poliittisiin valintoihin, kirjoittaa Johanna Sumuvuori.

Hämmentävän helppo ilmastourakka

Ilmastokriisin taltuttaminen voi olla hämmentävän helppoa, mutta se vaatii opiksi ottamista muiden kokemuksista, kirjoittaa Oras Tynkkynen.

Afrikkalaisen demokratian haasteet

Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaukset kohdistuvat myös Afrikan demokratiaa tukeviin hankkeisiin, kirjoittaa Soili Norro. 

Loppunäytös alkakoon

Pariisin ensi viikolla alkavan ilmastokokouksen kynnyksellä kaikki tärkeimmät neuvottelukysymykset ovat ratkaisematta, kirjoittavat Suomen neuvottelijat.

Näkökulma: Kestävän kehityksen vallankumous ei voi olla näkymätön

Suuri yleisö ei tiedä kestävän kehityksen tavoitteista juuri mitään, eikä ihme, sen verran hämmentävästä tekstistä on kyse, kirjoittaa Teija Laakso.

Ihmisoikeuksissa painaa laatu, ei määrä

Suomi ja EU tuntuvat noudattavan samaa linjaa: mitä enemmän siirtolaisia on tulossa, sitä vähemmän oikeuksia heille annetaan, kirjoittaa Kaisa Väkiparta.

Venäläisiä kansalaisjärjestöjä kohdellaan kyynisesti valtion vihollisina

Ihmisoikeuskeskus Memorialin kohtelu kertoo, että Venäjän hallitus on aikeissa hyökätä vielä aggressiivisemmin kansalaisyhteiskuntaa vastaan, kirjoittaa Heather McGill.

Pakolaisuus ja terrorismi haastavat Euroopan

Lähitulevaisuuden mahdoton haaste on, miten Eurooppa voi torjua miljoonat ihmiset menettämättä identiteettiään, kirjoittaa Roberto Savio.

Näkökulma: Milloin eläin voi hyvin?

Oleellista on sallia eläinten olla eläimiä, kirjoittaa Sari Salminen.

Ihmisoikeudet ja verkkovalvonta – tuoreessa raportissa tärkeitä linjauksia myös Suomelle

Ihmisten suojaaminen turvallisuusuhilta on tärkeää, mutta vähintään yhtä tärkeää on, ettei suojaamisessa mennä ojasta allikkoon, kirjoittaa Juha Lavapuro.

Suosittelemme

Sotilaiden hautoja Ryesin hautausmaalla Normandiassa Ranskassa.

Sotaisa ihmisluonto vai epäonninen historia?

Sotimista pidetään joskus ihmiselle luontaisena, mutta todellisuudessa lajitoverien tappaminen on suurimmalle osalle ihmisistä vastenmielistä. Siksi Tuntemattoman sotilaan kohtaus Antero Rokasta ampumassa yksin venäläistä vihollisosastoa on erittäin poikkeuksellinen, kirjoittaa antropologi Juuso Koponen.
Katukuva Helsingin Kaisaniemestä liikennevaloissa.

Romaneille rotuerottelu on arkipäivää Suomessa

Suomi on ottanut isoja askelia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon saralla viime aikoina, mutta romanit ovat yhä suomalaisen rasismin sokea kohta, kirjoittaa Leif Hagert.
Vaatteita henkareissa

Vihdoin poliittisia päätöksiä suitsimaan vaatetusalaa

Järjestöjen lobbaus on tuottanut tulosta, sillä Euroopan parlamentti on vihdoin ryhtynyt edistämään kunnolla vaatetusalan vastuullisuutta, kirjoittaa tutkija Outi Moilala.

Näkökulma: Tulosta, ei oletuksia

Ulkoministeriön teettämän arvionnin ansiosta hallituksella ja eduskunnalla on yhä enemmän tietoa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tuloksista. Käyttäkää sitä, vetoaa Solidaarisuuden viestintäpäällikkö Siru Aura.
Klovneja rivissä

Se olikin vain pilaa – mutta missä menee raja?

Huumori on usein oiva tapa kuvata maailman ja olemassaolon monimutkaisuutta, mutta se ei poista sananvastuuta. Vitseissä on voimaa, ja puhujan on kyettävä seisomaan vitsinsä takana, kirjoittaa Marianna Keisalo.

Kun algoritmi otti meistä vallan

Sosiaalinen media tekee ajastamme yhä tehokkaammin "faktojen jälkeistä". Maailman muuttavat kuitenkin lopulta ne, jotka puhkaisevat oman somekuplansa ja kuuntelevat muitakin kuin samanmielisiä, kirjoittaa Ari Turunen.

Väestökehityksen ääripäät: tuplaajat ja kutistujat

Suomen kaltaisissa maissa pähkäillään syntyvyyden vähenemisen kanssa, mutta monissa muissa maissa asukasluku tulee kaksinkertaistumaan vuoteen 2050 mennessä.