Näkökulmat

(Kuva: Ben White/ CAFOD Photo Library / cc 2.0)

Ihmisoikeuksissa painaa laatu, ei määrä

Suomi ja EU tuntuvat noudattavan samaa linjaa: mitä enemmän siirtolaisia on tulossa, sitä vähemmän oikeuksia heille annetaan, kirjoittaa Kaisa Väkiparta.
(Kuva: Larry Koester / cc 2.0)

Venäläisiä kansalaisjärjestöjä kohdellaan kyynisesti valtion vihollisina

Ihmisoikeuskeskus Memorialin kohtelu kertoo, että Venäjän hallitus on aikeissa hyökätä vielä aggressiivisemmin kansalaisyhteiskuntaa vastaan, kirjoittaa Heather McGill.
Pariisin iskujen kohteeksi kohdistunut La Belle Epique -ravintola. (Kuva: gael_lombart / Flickr.com / cc 2.0)

Pakolaisuus ja terrorismi haastavat Euroopan

Lähitulevaisuuden mahdoton haaste on, miten Eurooppa voi torjua miljoonat ihmiset menettämättä identiteettiään, kirjoittaa Roberto Savio.
(Kuva: Morgan / Flickr.com / cc 2.0)

Näkökulma: Milloin eläin voi hyvin?

Oleellista on sallia eläinten olla eläimiä, kirjoittaa Sari Salminen.
(Kuva: Jitter Buffer / Flickr.com / cc 2.0)

Ihmisoikeudet ja verkkovalvonta – tuoreessa raportissa tärkeitä linjauksia myös Suomelle

Ihmisten suojaaminen turvallisuusuhilta on tärkeää, mutta vähintään yhtä tärkeää on, ettei suojaamisessa mennä ojasta allikkoon, kirjoittaa Juha Lavapuro.
(IHH Humanitarian Relief Foundation / cc 2.0)

Venäjän vipuvarsi Syyriassa

Syyrian sodan ratkaisuun tarvitaan niin Venäjää, Yhdysvaltoja, Saudi-Arabiaa kuin Iraniakin. Sotilaallisilla inverventioilla sotaa ei ratkaista, kirjoittaa Ari Kerkkänen.
(Kuva: P J Hansen / cc 2.0)

Näkökulma: Arktinen yhteistyö rauhan edistäjänä?

Ilmastonmuutos on aito uhka arktisilla alueilla, mutta sillä voi olla myös kansainvälisen yhteistyön kautta syntyviä positiivisia vaikutuksia, kirjoittaa Liisa Kauppila.
(Kuva: McKay Savage / cc 2.0)

Näkökulma: Mitä rauha on?

Rauha on viisautta katsoa, minkälainen on viimeinen askel ennen kuin ottaa ensimmäisen askeleen, kirjoittaa Touko Aalto.
(Kuva: Eddy Van 3000 / Flickr.com / cc 2.0)

Näkökulma: Brysselin pyörivät ovet

Entiset yritysjohtajat marssivat EU-toimielimiin ja entiset EU-virkamiehet viimeistelevät uransa yksityissektorilla. Pyöröovi käy vinhaan niin kauan kuin kunnon sääntelyä ei ole, kirjoittaa Vicky Cann.
(Kuva: faruk / Flickr.com / cc 2.0)

Näkökulma: Turkki kaaoksessa itsemurhaiskujen jälkeen

Uutisointi Turkin tapahtumista ja kurdeista on ollut Suomessa uskomattoman välinpitämätöntä, kirjoittaa Juha Tuovinen.
Näkymä ebolahoitokeskuksesta Sierra Leonessa. (Kuva: UN Photo/Martine Perret / cc 2.0)
Hebron kuuluu kaupunkeihin, joissa siirtokuntalaiset hyökkäilevät palestiinalaisia vastaan. (Kuva: Miika Malinen)

Siirtokuntalaisten väkivalta jatkuu palestiinalaisperheen polttomurhan jälkeen

Kansainväliseltä yhteisöltä puuttuvat yhä kattavat painostustoimet väkivallan lopettamiseksi, kirjoittaa Miika Malinen.
(Kuva: Effer Lecebe / cc 2.0)

Prikaatilaisista jihadisteihin

Mitä yhteistä voi olla vasemmistoaktivistilla, joka 1936 lähti Espanjaan taistelemaan tasavallan puolesta ja islamisti-intoilijalla, joka jättää kotimaansa liittyäkseen Isisin joukkoihin? Päämäärien tasolla ei mitään, kirjoittaa Laurent Bonelli.
(Kuva: Nenäpäivä)

Näkökulma: Nenäpäivä – vastenmielinen vai vaikuttava?

Jos kehitysyhteistyön ammattilaiset eivät pysty popularisoimaan työtään, kansan syviltä riveiltä on turha odottaa tukea, kirjoittaa Kirsi Peltola.
(Kuva: UN Photo/Mark Garten / cc 2.0)

Valtioiden ilmastotavoitteet eivät riitä – mitä nyt?

Lähes kaikki isot saastuttajat pystyvät vähentämään päästöjään paljon ehdottamaansa nopeammin, kirjoittaa Kaisa Kosonen.
(Kuva: MarySloA / Flickr.com / cc 2.0)

Laiton vyöry hyökyy meritaksiaaltoina!

Ihmiset liikkuvat aina paremman elämän toivossa. On politiikasta kiinni, löytävätkö he sen vai väkivaltaa ja hyväksikäyttöä, kirjoittaa Pontus Purokuru.
(Kuva: Michael Levine-Clark / cc 2.0)

Mitä tapahtuu tytöille?

Mitä tapahtuu silvotuille tytöille, mikäli heitä ei enää nähdä kehitysyhteistyön määrärahojen jaossa, pohtii Milla Mäkinen.
(Kuva: Tony & Wayne / Flickr.com / cc 2.0)

Pelkkä talkoiluun perustuva kehitysyhteistyö ei riitä

Tuen ennakoitavuus on vakavassa vaarassa, jos se perustuu yksityislahjoittajien rahatilanteeseen tai senhetkisiin mieltymyksiin, kirjoittaa Anna-Stiina Lundqvist.
(RyAwesome / Flickr.com / cc 2.0)

Kriisin kolme vaihetta

"Tajusin reagoineeni huonoihin uutisiin yhtä epärakentavasti kuin keskustelupalstojen kiihkein kynäilijä", tunnustaa kehitysyhteistyöleikkauksista noussutta keskustelua ruotiva Katri Blomster.
(Kuva: Theophilos Papadopoulos / cc 2.0)

Eurooppalaiset arvot koetuksella

Pelkäämmekö pakolaiskriisissä sitä, että rakentamamme malli unelmien yhteisöstä on romahtamassa, pohtii Rilli Lappalainen.

Suosittelemme

Sotilaiden hautoja Ryesin hautausmaalla Normandiassa Ranskassa.
Sotaa pidetään joskus ihmisluonnolle ominaisena, mutta tosiasiassa se on historiallisesti varsin tuore ilmiö, kirjoittaa Juuso Koponen.(Kuva: Aramisse / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Sotaisa ihmisluonto vai epäonninen historia?

Sotimista pidetään joskus ihmiselle luontaisena, mutta todellisuudessa lajitoverien tappaminen on suurimmalle osalle ihmisistä vastenmielistä. Siksi Tuntemattoman sotilaan kohtaus Antero Rokasta ampumassa yksin venäläistä vihollisosastoa on erittäin poikkeuksellinen, kirjoittaa antropologi Juuso Koponen.
Katukuva Helsingin Kaisaniemestä liikennevaloissa.
Romaneja ei usein päästetä baareihin tai kahviloihin Suomessa. Jopa ruokakaupassa asioiminen voi olla hankalaa.(Kuva: Mariano Mantel / CC BY-NC 2.0)

Romaneille rotuerottelu on arkipäivää Suomessa

Suomi on ottanut isoja askelia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon saralla viime aikoina, mutta romanit ovat yhä suomalaisen rasismin sokea kohta, kirjoittaa Leif Hagert.
Vaatteita henkareissa
EU haluaa tehdä vaateteollisuudesta reilumpaa. Yritysvastuun tutkija Outi Moilala uskoo, että Euroopan parlamentin uusi paketti voi toteutuessaan todella parantaa tekstiilityöläisten asemaa.(Kuva: Victor Camillo / CC BY-ND 2.0)

Vihdoin poliittisia päätöksiä suitsimaan vaatetusalaa

Järjestöjen lobbaus on tuottanut tulosta, sillä Euroopan parlamentti on vihdoin ryhtynyt edistämään kunnolla vaatetusalan vastuullisuutta, kirjoittaa tutkija Outi Moilala.
(Kuva: ilquotidianodellapa.it / CC BY-NC-SA 2.0)

Näkökulma: Tulosta, ei oletuksia

Ulkoministeriön teettämän arvionnin ansiosta hallituksella ja eduskunnalla on yhä enemmän tietoa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tuloksista. Käyttäkää sitä, vetoaa Solidaarisuuden viestintäpäällikkö Siru Aura.
Klovneja rivissä
Vitsikkyys ei pyyhi pois sanottua eikä voi vaatia, että vitsi ymmärretään vain ja ainoastaan vitsinkertojan määrittämällä tavalla, kirjoittaa Marianna Keisalo.(Kuva: Bernard Spragg. NZ / CC0 1.0)

Se olikin vain pilaa – mutta missä menee raja?

Huumori on usein oiva tapa kuvata maailman ja olemassaolon monimutkaisuutta, mutta se ei poista sananvastuuta. Vitseissä on voimaa, ja puhujan on kyettävä seisomaan vitsinsä takana, kirjoittaa Marianna Keisalo.
(Kuva: magicatwork / Flickr.com / CC BY 2.0)

Kun algoritmi otti meistä vallan

Sosiaalinen media tekee ajastamme yhä tehokkaammin "faktojen jälkeistä". Maailman muuttavat kuitenkin lopulta ne, jotka puhkaisevat oman somekuplansa ja kuuntelevat muitakin kuin samanmielisiä, kirjoittaa Ari Turunen.
Afrikassa sekä syntyy että kuolee paljon lapsia. Malawilainen Manes Feston ei ehtinyt sairaalaan vaan synnytti tienvarressa kolmoset, joista vain yksi jäi eloon. (Kuva: Travis Lupick / IPS)

Väestökehityksen ääripäät: tuplaajat ja kutistujat

Suomen kaltaisissa maissa pähkäillään syntyvyyden vähenemisen kanssa, mutta monissa muissa maissa asukasluku tulee kaksinkertaistumaan vuoteen 2050 mennessä.