Näkökulmat

(Kuva: Neil Palmer / CIAT / CC BY-SA 2.0)

Näkökulma: Afrikassa moni viljelee kestävästi jo nyt

Afrikassa on miljoonittain maanviljelijöitä, joiden ei tarvitse sopeutua ilmastonmuutokseen. He ovat tehneet sen jo, kirjoittaa Frederic Mousseau.
(Kuva: Grant / Flickr / CC BY-NC-ND 2.0)

Näkökulma: Kyl sä kuitenkin haluut

Kehon omistajuus on aina ihmisellä itsellään, vaikka liian usein toisin ajatellaan, kommentoi Milla Mäkinen keskustelua seksuaalisesta ahdistelusta.
Kuva: (stephan) / CC BY-SA 2.0)

Kuka pelkää Pohjois-Koreaa?

Vaikka ydinaseetonta maailmaa ei heti olekaan näköpiirissä, on sen oltava mahdollinen, kirjoittaa Tarja Cronberg.
(Kuva: afri. / Flickr.com / CC BY-ND 2.0)

Näkökulma: Turvaton vai turvallinen?

Turvapaikkakeskustelussa olisi hyvä olla perillä siitä, kenen turvallisuutta milloinkin pyritään edistämään, kirjoittaa Anna Malinen.
(Kuva: Capture Queen / Flickr.com / CC BY 2.0)

Näkökulma: Ihmisoikeuksien kunnioittamisen pitäisi olla normi, ei poikkeus

Viimeinen puolivuotinen on tuonut esiin, että ihmisoikeustietoisuus on Suomessa ja Euroopassa hyvin puutteellista, kirjoittaa ihmisoikeustutkija Niina Meriläinen.
(Kuva: United Nations Photo / CC BY-NC-ND 2.0)

Pariisin ilmastosopimus – mitä nyt?

Suurin muutos tarvitaan päidemme sisällä, kirjoittaa Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.
(Kuva: Darren Johnson / iDJ Photography / cc 2.0)

Rajoilla kuluu rautaa – ja rahaa

Eurooppalainen rajavalvontabisnes muistuttaa jo kylmän sodan aikoja, kirjoittaa Theodore Baird.
(Kuva: Rafael Medina / CC BY-NC-ND 2.0)

Rauhaa ei tule nykyrajoilla

Jotta Syyriaan ja Irakiin saataisiin rauha, olisi maiden annettava hajota, kirjoittaa Husein Muhammed.
Samarco-yhtoiön rautamalmipatoaltaan tuhoja Bento Rodriguesin kylässä. (Kuva: Rogério Alves/TV Senado / cc 2.0)

Brasilian kaivosturmasta ympäristökatastrofiksi

On selvää, että suuryritysten jättikaivostoiminta ei ole mitään hiekkalaatikkoleikkiä, vaan suuren luokan bisnestä, jossa Minas Geraisin kaltaisille onnettomuuksille ei saisi olla tilaa, sanoo Maan ystävät.
(Kuva: Josh Zakary / cc 2.0)

Dublin-asetus: Euroopan ilmasilta

Mahdollisuudet turvapaikkajärjestelmän järkevöittämiseen ja inhimillistämiseen ovat nyt vahvemmat kuin koskaan aiemmin, kirjoittaa Lotta Palonen.
(Kuva: Stefanie Eisenschenk / cc 2.0)

Jälleen kolumni pakolaisista?

Myös tulokkaiden on saatava äänensä kuuluviin ja olemassaolonsa huomioiduksi, muistuttaa Katarina Pettersson.
(Kuva: rustinpc / Flickr.com / cc 2.0)

Näkökulma: Tuottavuusloikka Filippiineillä

Filippiiniläiseen työkulttuuriin on saatu iskostettua, että työvuoron jälkeen tehtävä työ on hyvän tahdon osoitus työnantajaa kohtaan, kirjoittaa Anna Berghäll-Enowbikah Tabe. 
(Kuva: Colville-Andersen / Flickr.com / cc 2.0)

Näkökulma: Beirutin, Pariisin ja Bamakon jälkeen

Kolmesta tuhoviestistä Pariisin attentaattisarja on saanut loputtoman tilan maailman mediassa, mutta kaikki ovat lopulta saman ilmiön, sunni-jihadismin, erilaisia ilmentymiä, kirjoittaa Liisa Liimatainen.
Joanna Golon, 42, kitkee pellolla rikkaruohoja. Äitien kerhon yhteisellä pellolla kasvaa banaania, paprikaa, munakoisoa, ananasta, maissia ja maapähkinää. (Kuva: Ville Palonen)

Pippuripuun alla – sinnikkäät Liberian naiset aloittavat taas alusta

Ebolaepidemia on alkaa olla Liberiassa taaksejäänyttä aikaa. Ihmisten toimeentulo on kuitenkin kerättävä edelleen pienistä puroista joka päivä, kirjoittaa Minna Elo.
(Kuva: Johanna Sumuvuori)

Näkökulma: Calais'n kodittomat

Median valinnat siirtolaisuus- ja pakolaisuustilanteen uutisoinnissa vaikuttavat paljon sekä yhteiskunnalliseen ilmapiiriin että poliittisiin valintoihin, kirjoittaa Johanna Sumuvuori.
(Kuva: Asian Development Bank / cc 2.0)

Hämmentävän helppo ilmastourakka

Ilmastokriisin taltuttaminen voi olla hämmentävän helppoa, mutta se vaatii opiksi ottamista muiden kokemuksista, kirjoittaa Oras Tynkkynen.
(Kuva: UN Photo/Marco Dormino / cc 2.0)

Afrikkalaisen demokratian haasteet

Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaukset kohdistuvat myös Afrikan demokratiaa tukeviin hankkeisiin, kirjoittaa Soili Norro. 
(Kuva: Anirudh Koul / cc 2.0)

Loppunäytös alkakoon

Pariisin ensi viikolla alkavan ilmastokokouksen kynnyksellä kaikki tärkeimmät neuvottelukysymykset ovat ratkaisematta, kirjoittavat Suomen neuvottelijat.
(Kuva: Jonathan Gross / cc 2.0)

Näkökulma: Kestävän kehityksen vallankumous ei voi olla näkymätön

Suuri yleisö ei tiedä kestävän kehityksen tavoitteista juuri mitään, eikä ihme, sen verran hämmentävästä tekstistä on kyse, kirjoittaa Teija Laakso.

Suosittelemme

Sotilaiden hautoja Ryesin hautausmaalla Normandiassa Ranskassa.
Sotaa pidetään joskus ihmisluonnolle ominaisena, mutta tosiasiassa se on historiallisesti varsin tuore ilmiö, kirjoittaa Juuso Koponen.(Kuva: Aramisse / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Sotaisa ihmisluonto vai epäonninen historia?

Sotimista pidetään joskus ihmiselle luontaisena, mutta todellisuudessa lajitoverien tappaminen on suurimmalle osalle ihmisistä vastenmielistä. Siksi Tuntemattoman sotilaan kohtaus Antero Rokasta ampumassa yksin venäläistä vihollisosastoa on erittäin poikkeuksellinen, kirjoittaa antropologi Juuso Koponen.
Katukuva Helsingin Kaisaniemestä liikennevaloissa.
Romaneja ei usein päästetä baareihin tai kahviloihin Suomessa. Jopa ruokakaupassa asioiminen voi olla hankalaa.(Kuva: Mariano Mantel / CC BY-NC 2.0)

Romaneille rotuerottelu on arkipäivää Suomessa

Suomi on ottanut isoja askelia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon saralla viime aikoina, mutta romanit ovat yhä suomalaisen rasismin sokea kohta, kirjoittaa Leif Hagert.
Vaatteita henkareissa
EU haluaa tehdä vaateteollisuudesta reilumpaa. Yritysvastuun tutkija Outi Moilala uskoo, että Euroopan parlamentin uusi paketti voi toteutuessaan todella parantaa tekstiilityöläisten asemaa.(Kuva: Victor Camillo / CC BY-ND 2.0)

Vihdoin poliittisia päätöksiä suitsimaan vaatetusalaa

Järjestöjen lobbaus on tuottanut tulosta, sillä Euroopan parlamentti on vihdoin ryhtynyt edistämään kunnolla vaatetusalan vastuullisuutta, kirjoittaa tutkija Outi Moilala.
(Kuva: ilquotidianodellapa.it / CC BY-NC-SA 2.0)

Näkökulma: Tulosta, ei oletuksia

Ulkoministeriön teettämän arvionnin ansiosta hallituksella ja eduskunnalla on yhä enemmän tietoa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tuloksista. Käyttäkää sitä, vetoaa Solidaarisuuden viestintäpäällikkö Siru Aura.
Klovneja rivissä
Vitsikkyys ei pyyhi pois sanottua eikä voi vaatia, että vitsi ymmärretään vain ja ainoastaan vitsinkertojan määrittämällä tavalla, kirjoittaa Marianna Keisalo.(Kuva: Bernard Spragg. NZ / CC0 1.0)

Se olikin vain pilaa – mutta missä menee raja?

Huumori on usein oiva tapa kuvata maailman ja olemassaolon monimutkaisuutta, mutta se ei poista sananvastuuta. Vitseissä on voimaa, ja puhujan on kyettävä seisomaan vitsinsä takana, kirjoittaa Marianna Keisalo.
(Kuva: magicatwork / Flickr.com / CC BY 2.0)

Kun algoritmi otti meistä vallan

Sosiaalinen media tekee ajastamme yhä tehokkaammin "faktojen jälkeistä". Maailman muuttavat kuitenkin lopulta ne, jotka puhkaisevat oman somekuplansa ja kuuntelevat muitakin kuin samanmielisiä, kirjoittaa Ari Turunen.
Afrikassa sekä syntyy että kuolee paljon lapsia. Malawilainen Manes Feston ei ehtinyt sairaalaan vaan synnytti tienvarressa kolmoset, joista vain yksi jäi eloon. (Kuva: Travis Lupick / IPS)

Väestökehityksen ääripäät: tuplaajat ja kutistujat

Suomen kaltaisissa maissa pähkäillään syntyvyyden vähenemisen kanssa, mutta monissa muissa maissa asukasluku tulee kaksinkertaistumaan vuoteen 2050 mennessä.