Näkökulmat

(Kuva: Ninara / Flickr.com / CC BY 2.0)

Näkökulma: Nairobin seksityöntekijät järjestäytymässä

Seksityöläisillä on kaikkialla samat ongelmat, selviytymiskeinot ja unelmat, kirjoittaa Anna Kontula.
(Kuva: phatfreemiguel / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Maailman pelastamiseen ei riitä itsensä pelastaminen

Hallitus päätti taas leikata kehtysyhteistyöstä. Maksajia ovat maailman köyhimmät, kirjoittaa Olli Pitkänen.
(Kuva: Chris Beckett / CC BY-NC-ND 2.0)

Aung San Suu Kyi johtaa Myanmaria osin kulisseista käsin

Myanmarin uudella ­siviilihallituksella on edessään mittavia haasteita muun muassa etnisten konfliktien vuoksi, kirjoittaa tutkija Bart Gaens.
Magdy Martínez-Solimán tapaa lapsia Guineassa. (Kuva: UNDP / CC BY-NC-ND 2.0)
(Kuva: joepyrek / Flickr.com / CC BY-SA 2.0)

Miehet, jotka jäävät

Monet turhautuneet Somalimaan nuoret pyrkivät Eurooppaan. Maan tulevaisuus on kuitenkin niissä, jotka jäävät kotimaahansa, kirjoittaa Airi Kähärä.
(Kuva: Katarína Chovancová / CC BY-SA 2.0)

Euroopan rajoille on laskeutumassa uusi rautaesirippu

Euroopan rajoista tulee mieleen kylmä sota, kirjoittaa Amnestyn Euroopan ja Keski-Aasian ohjelman apulaisjohtaja Gauri van Gulik.
(Kuva: Brian Turner / CC BY 2.0)
(Kuva: Quinn Dombrowski / CC BY-SA 2.0)

Työ viharikoksia vastaan on vasta aluillaan

Viharikosten tutkintaan tarvitaan lisää resursseja, vaatii Kaari Mattila.
(Kuva: UNHCR / S. Baldwin / CC BY-NC 2.0)

Pakolaiskriisin tulisi yhdistää Eurooppaa

Pakolaiskriisin ratkaiseminen vaatii yhteistä vastausta unionin tasolla, kirjottaa Osama Al aloulou.
(Kuva: Artotem / Flickr.com / CC BY 2.0)

Näkökulma: Avustusjärjestöt kerjuulla

Humanitaarisen avun rahoitus on liian häilyväistä, kirjoittaa Teija Laakso.
Pakolaisvene Afrikasta saapuu Italiaan kuuluvalle Lampedusan saarelle Välimerellä. (Kuva: Ilaria Vechi / IPS)

EU-maat sooloilevat pakolaisasiassa

Pakolaiskriisi on vakava humanitaarinen ongelma, mutta sitä käsitellään kuin poliittista ongelmaa, kritisoi entinen EU-komissaari Emma Bonino.
(Kuva: Liam Moloney / CC BY-SA 2.0)

Näkökulma: Libyan petetyt amazighit

Pohjois-Afrikan alkuperäiskansaan kuuluva Sana Elmansour ei kaipaa Gaddafin aikoja, mutta nykyhetkikään ei ole kovin valoisa.
(Kuva: Control Arms / CC BY 2.0)

Aseita, enemmän aseita Lähi-itään

EU:n Lähi-idän asevientitilastoja katsellessa rauhankyyhky ei nouse ensimmäisenä mieleen, kirjoittaa Katja Vuori.
(Kuva: Jason Howie / CC BY 2.0)

Kliktivismin rajoitteet ja mahdollisuudet

Kuvien jako ei vielä riitä ydinvoimalaprojektin pysäyttämiseen, mutta verkossa ja fyysisessä todellisuudessa tapahtuva aktivismi voivat tukea toisiaan, kirjoittaa Saila Finne.
(Kuva: Judy van der Velden / CC BY-NC-ND 2.0)

Globaali oikeudenmukaisuus hyödyttää heitä – ja meitä

Suomalainen nykypolitiikka korostaa sisäänpäin käpertymistä. Tähän tarvitaan täyskäännös – yhteisen edun nimissä, kirjoittaa tutkija Eija Ranta.
(Kuva: Neil Palmer (CIAT) / CC BY-SA 2.0)

Järjestöjen perinteinen tehtävä ei ole historiaa

Näkeekö valtiovalta, että järjestöjen ensisijainen tehtävä on osallistua vientitalkoisiin? Paljon puhuttu järjestöjen ja yritysten välinen yhteistyö on vain yksi toimintamalli, muistuttaa Jenna Kettunen.
(Kuva: Studio Roosegaarde / CC BY-NC 2.0)

Näkökulma: Davos jäi kauas todellisuudesta

Maailman talousfoorumin kokous osoitti, että rikkaat ja mahtavat ovat ajautuneet yhä kauemmas tavallisten ihmisten todellisuudesta, kirjoittaa Roberto Savio.
Kuva: Richard Leonard / CC BY 2.0)

Näkökulma: Sosiaaliturvan taso on ihmisoikeuskysymys

Perusturvan ja  toimeentuloturvan taso ei ole vain moraalinen ja valtiontaloudellinen kysymys, kirjoittaa Maija Jäppinen.
(Kuva: Juho Holmi / CC BY-NC-ND 2.0)

Arktiset alkuperäiskansat puun ja kuoren välissä

Rajusti muuttuva ympäristö ja luonnonvarabuumi kaventavat arktisen alueen alkuperäiskansojen elintilaa. Ongelmat tunnustetaan, mutta virallinen apu on vähäistä.
(Kuva: Chris Isherwood / CC BY-SA 2.0)

Teknologian hurja kehitys haastaa yritysvastuun

Toistaiseksi epäkohdat nousevat valitettavan usein esille vasta, kun jotain ikävää on tapahtunut, kirjoittaa Irene Leino.

Suosittelemme

Sotilaiden hautoja Ryesin hautausmaalla Normandiassa Ranskassa.
Sotaa pidetään joskus ihmisluonnolle ominaisena, mutta tosiasiassa se on historiallisesti varsin tuore ilmiö, kirjoittaa Juuso Koponen.(Kuva: Aramisse / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Sotaisa ihmisluonto vai epäonninen historia?

Sotimista pidetään joskus ihmiselle luontaisena, mutta todellisuudessa lajitoverien tappaminen on suurimmalle osalle ihmisistä vastenmielistä. Siksi Tuntemattoman sotilaan kohtaus Antero Rokasta ampumassa yksin venäläistä vihollisosastoa on erittäin poikkeuksellinen, kirjoittaa antropologi Juuso Koponen.
Katukuva Helsingin Kaisaniemestä liikennevaloissa.
Romaneja ei usein päästetä baareihin tai kahviloihin Suomessa. Jopa ruokakaupassa asioiminen voi olla hankalaa.(Kuva: Mariano Mantel / CC BY-NC 2.0)

Romaneille rotuerottelu on arkipäivää Suomessa

Suomi on ottanut isoja askelia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon saralla viime aikoina, mutta romanit ovat yhä suomalaisen rasismin sokea kohta, kirjoittaa Leif Hagert.
Vaatteita henkareissa
EU haluaa tehdä vaateteollisuudesta reilumpaa. Yritysvastuun tutkija Outi Moilala uskoo, että Euroopan parlamentin uusi paketti voi toteutuessaan todella parantaa tekstiilityöläisten asemaa.(Kuva: Victor Camillo / CC BY-ND 2.0)

Vihdoin poliittisia päätöksiä suitsimaan vaatetusalaa

Järjestöjen lobbaus on tuottanut tulosta, sillä Euroopan parlamentti on vihdoin ryhtynyt edistämään kunnolla vaatetusalan vastuullisuutta, kirjoittaa tutkija Outi Moilala.
(Kuva: ilquotidianodellapa.it / CC BY-NC-SA 2.0)

Näkökulma: Tulosta, ei oletuksia

Ulkoministeriön teettämän arvionnin ansiosta hallituksella ja eduskunnalla on yhä enemmän tietoa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tuloksista. Käyttäkää sitä, vetoaa Solidaarisuuden viestintäpäällikkö Siru Aura.
Klovneja rivissä
Vitsikkyys ei pyyhi pois sanottua eikä voi vaatia, että vitsi ymmärretään vain ja ainoastaan vitsinkertojan määrittämällä tavalla, kirjoittaa Marianna Keisalo.(Kuva: Bernard Spragg. NZ / CC0 1.0)

Se olikin vain pilaa – mutta missä menee raja?

Huumori on usein oiva tapa kuvata maailman ja olemassaolon monimutkaisuutta, mutta se ei poista sananvastuuta. Vitseissä on voimaa, ja puhujan on kyettävä seisomaan vitsinsä takana, kirjoittaa Marianna Keisalo.
(Kuva: magicatwork / Flickr.com / CC BY 2.0)

Kun algoritmi otti meistä vallan

Sosiaalinen media tekee ajastamme yhä tehokkaammin "faktojen jälkeistä". Maailman muuttavat kuitenkin lopulta ne, jotka puhkaisevat oman somekuplansa ja kuuntelevat muitakin kuin samanmielisiä, kirjoittaa Ari Turunen.
Afrikassa sekä syntyy että kuolee paljon lapsia. Malawilainen Manes Feston ei ehtinyt sairaalaan vaan synnytti tienvarressa kolmoset, joista vain yksi jäi eloon. (Kuva: Travis Lupick / IPS)

Väestökehityksen ääripäät: tuplaajat ja kutistujat

Suomen kaltaisissa maissa pähkäillään syntyvyyden vähenemisen kanssa, mutta monissa muissa maissa asukasluku tulee kaksinkertaistumaan vuoteen 2050 mennessä.