Näkökulmat

Taas kaivataan hyviä uutisia kehitysmaista

Yhtäällä soditaan, toisaalla nähdään nälkää - onko mitään hyvää kerrottavaa kehitysmaista? Pitäisikö olla? Aihetta pohdittiin Ylen Hyvä –kampanjan järjestämässä keskustelutilaisuudessa torstaina. Elämyshakuiseksi muuttuneen viestinnän vaatimukset heijastuvat myös avustusjärjestöjen työhön, tilaisuudessa todettiin.

Inhimillinen kehitys on myös kulttuurista vapautta

Tämänvuotinen UNDP:n Inhimillisen kehityksen raportti nostaa valokeilaan vähemmistöt ja kulttuurisen monimuotoisuuden, jotka kehityskeskusteluissa usein jäävät talouslukujen varjoon. Kulttuurista ja kansallista identiteettiä ei ole tarpeen asettaa vastakkain, ja vauraidenkin yhteiskuntien hallintoa tulee kehittää vastaamaan monikulttuurisuuden haasteisiin, raportti toteaa.

Ympäristö puhdistuu, kun se on toimeentulon ehto

Tansaniassa ympäristön saastumiseen herätään harvoin ilmiön itsensä vuoksi, mutta monet elinkeinot ovat riippuvaisia luonnonympäristön tilasta. Paikallisten ympäristöjärjestöjen suurin haaste onkin saada ihmiset ajattelemaan kauemmas tulevaisuuteen. Ongelmista ei voi syyttää yksin köyhyyttä, vaikka monet ympäristöhankkeet tehdäänkin köyhien parissa, järjestöt muistuttavat.

Suuren yleisön huomio pakolaisuuden pysyviin ratkaisuihin

Sunnuntaina Helsingin Rautatietorilla Punaisen Ristin kenttäsairaalatelttaan eksyneiltä ohikulkijoilta otettiin ensin ylös henkilötiedot ja kyseltiin, oliko lapsia hukassa. Sitten he saivat ranteisiinsa UNHCR:n numeron, väliaikaisen henkilökortin, keksin ja vettä. Kansainvälisen pakolaispäivän merkeissä tempaistiin Suomessa tänä vuonna ensimmäistä kertaa.

Jätkäsaaren tiiviimpi asuttaminen ekologisempaa

Helsingin Jätkäsaaren rakennuttaminen on herättänyt kiivasta keskustelua mm. siitä, onko suunnitellusta asuinalueesta tulossa liian tiivis. Dodon kaupunkisuunnitteluryhmän vetäjän Jarre Parkatin mielestä asia on päinvastoin: Jätkäsaareen sopisi mainiosti enemmänkin porukkaa. "Minusta kaupunkikeskustelussa täytyisi ensin tehdä suuret linjat selväksi: se, että ekologinen kestävyys on otettava tosissaan. Biodiversiteetti asettaa ehdot muulle keskustelulle."

Ministerineuvosto sivuutti europarlamentin ohjelmistopatenteissa

Tiukka EU-laki tietokoneohjelmistojen patentoitavuudesta on askeleen lähempänä toteutumistaan vastoin europarlamentin tahtoa. Ministerineuvosto teki kertaalleen parlamentissa muutettuun tekstiin lisäyksiä, joiden pohjalta se muodostaa kannanottonsa ensi viikon alussa. Useat mepit ovat esittäneet suuttumuksensa parlamentin kannan sivuuttamisesta. Laki merkitsisi vaikeuksia mm. Linux-pohjaisten vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen kehittelylle ja vahvistaisi ohjelmistojättien asemaa.

Arabimaiden kehitys edellyttää turvallisuutta

Heikko turvallisuustilanne estää arabimaita kehittymästä ja houkuttelemasta ulkomaisia investointeja, todettiin Arabimaat, länsimaat ja turvallinen kehitys –seminaarissa keskiviikkona. Demokratiakehityksen tiellä seisoo useissa maissa vahva armeija, jota terrorismin uudet muodot ja ääriliikkeiden nousu ovat vahvistaneet entisestään.

Medialle muslimit ovat "muita"

Tiedotusvälineet esittävät muslimit primitiivisinä ja uskonnon ohjaamina, vastakohtana omalle modernille erinomaisuudellemme, totesi journalisti Jolin Boldt "Islamin ja arabimaailman kuvat mediassa" –seminaarissa maanantaina. Boldt analysoi mm. Fadimen kuoleman nostattamaa keskustelua: ”Pääministeri Göran Persson vaati, että koko kurdiyhteisön on kannettava vastuu teosta. Vaatiiko joku, että kaikkien tukholmalaisten tulee kantaa vastuu, kun Tukholmassa tapetaan ihminen?”

Rooman klubi: Välinpitämättömyyden kasvu uhka kehitykselle

Sitä mukaa kun informaatiotulva maailmassa kasvaa, on merkityksellistä tietoa yhä vaikeampi suodattaa valtavasta datamäärästä. Rooman klubin mukaan prosessi ruokkii välinpitämättömyyttä, jonka kasvu uhkaa ihmiskunnan kehitystä. "Välinpitämättömyys on tällä hetkellä se suurin peikko, joka estää monessa maassa demokraattisen prosessin etenemisen", arvioi professori Markku Wilenius.

Irak saa helpotusta velkoihinsa, Etiopia ei

Yhdysvallat on näkyvästi käyttänyt arvovaltaansa nopeuttaakseen Irakin velkahelpotuksia, samalla kun Etiopialle jo luvattuja helpotuksia pantataan yhä. Jubilee research –järjestön mukaan tämä osoittaa HIPC-velkahelpotusohjelman poliittisuuden: kyse ei olekaan pelkistä taloudellisista lainalaisuuksista vaan ennen kaikkea ulkopolitiikasta ja vallasta.

Suomen myöntämille vientiluotoille vaaditaan tiukempia kriteereitä

Suomen tukemat sairaalalaitehankinnat Kiinassa herättivät keskustelua vientiluottokampanjan tiistaina järjestämässä seminaarissa."Suomalaiset hammaslääkärintuolit ovat maailmankuuluja hyvästä laadustaan, mutta yhden sellaisen hinnalla saisi viisi tai kymmenen kiinalaista hammaslääkärintuolia", arvioi lääkäri Kari S. Lankinen.

Rasismin torjuntaan kouluissa riittää usein maalaisjärki

Opettajalle puuttuminen etniseen syrjintään voi tuntua vaikealta, vaikka kyse ei olisi mistään mystisestä, erityisosaamista vaativasta tilanteesta. "On turha luoda kulttuurisesta osaamisesta brändiä. Ihmiset alkavat uskoa, että ilman koulutusta ei voi tehdä mitään, ja ongelmiin puuttuminen kuuluu vain asiantuntijoille", vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen huomautti Lapset, nuoret ja rasisimi –seminaarissa maanantaina.

Tuoreet aktivistidokumentit avoimen poliittisia

Viimeaikaiselle globalisaatiokriittiselle liikehdinnälle on ollut ominaista vahva suhde julkisuuteen. Liikkeet pyrkivät paitsi vaikuttamaan maailman tapahtumien käsittelyyn valtamediassa, myös luomaan omaa rinnakkaistiedotustaan. Esimerkiksi totuus mielenosoituksista - "mitä todella tapahtui Göteborgissa?" on dokumenteissa vähintään yhtä suuri puheenaihe kuin EU:n politiikka, käy ilmi Tampereen elokuvajuhlilla.

Suomen tietoyhteiskuntaohjelmaa moititaan kansalaisten unohtamisesta

Viime vuoden lopulla valmistuneen hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman toteuttajiksi on nimetty lähes yksinomaan liike-elämän ja politiikan vaikuttajia. Järjestöt kyselevätkin nyt, mihin unohtui kansalaisten rooli. Haastattelussa ohjelmaa arvioivat EFFIn Ville Oksanen sekä tutkimusjohtaja Antti Kasvio ja professori Seija Ridell.

Uusi ystävyysseura haluaa monipuolistaa kuvaa Tshetsheniasta

Hiljattain rekisteröintipaperit jättänyt Suomi-Tshetshenia -seura järjesti maanantaina Helsingin yliopistolla yleisötilaisuuden, jonka tavoitteena oli virittää vuoropuhelua eri osapuolten välille. Venäjän suurlähetystö kuitenkin kieltäytyi kutsusta, eikä suomalaisia virkamiehiä tai poliitikkojakaan juuri näkynyt. "Suomalaiset eivät halua provosoida Venäjää", seuran hallituksen puheenjohtaja arvelee.

Artikkeli: Uutta Nokiaa rakentamassa

27.10.2003 Avoimeen lähdekoodiin perustuva ohjelmistoyrittäjyys voisi olla Suomen seuraava, suuri menestystarina, jos vain olemme ajoissa liikkeellä, uskoo SOT-ohjelmistotalon toimitusjohtaja Santeri Kannisto. Teknisesti meillä on hyvät lähtökohdat - ja onhan Linux suomalainen keksintö.

Artikkeli: Turun kaupungin Linux-kokemuksia puitiin seminaarissa

23.10.2003 Turun kaupungilla oli lokakuussa 2003 käsillä tärkeä päätös siitä, käyttäisivätkö sen 13 000 työntekijää jatkossa tietokoneissaan Windows-pohjaista käyttöjärjestelmää vaiko Linuxia. Testauksen pilottivaihe nosti Turun maailmankartalle ja puhutti myös seminaariväkeä Vaasan "Vapaat ohjelmistot ja tekijänoikeus" -seminaarissa.

Internet luo järjestöille uusia toimintamalleja

Internet on 1990-luvun lopulta alkaen muuttanut kansalaisjärjestöjen toimintaympäristöä ja tehnyt mahdolliseksi muun muassa sosiaalifoorumien järjestämisen. Verkossa valtamedialle voi nyt perustaa vaihtoehtoisia julkaisuja sielläkin, missä ei ole rahaa massiivisten laitteiden hankintaan. Internet-aika on synnyttänyt myös kokonaan uusia toimintamalleja, pohtivat espanjalaiset netti-aktivistit Maailman sosiaalifoorumissa tammikuussa.

Suomalaisnuorissa sekä kriittisiä että laiskoja kuluttajia

Suomalaisille nuorille merkkituotteet ovat tärkeitä, mutta he myös kokevat syyllisyyttä epäeettisistä vaateostoksista. Tutkijan mukaan Suomessa ollaan vielä kaukana amerikkalaisesta brändi-intoilusta, ja 10-20 prosenttia nuorista kapinoi ylikansallisia tuotemerkkejä vastaan suosimalla esimerkiksi Reilua Kauppaa tai luomutuotteita. Nuorten kuluttamista pohdittiin Vision brändi-seminaarissa perjantaina.

Voittajan totuus ja globaali vastavoima

Nuorten filosofiatapahtumassa Helsingissä keskusteltiin sunnuntaina 18.1. muun muassa totuudesta ja historiasta. Loppuuko historia siihen, että valtakulttuurien arvoista tulee pysyvä maailmantila? Tätä pohdittiin Susanna Lindbergin alustamassa keskustelussa ”Historian loppu”.

Suosittelemme

Sotilaiden hautoja Ryesin hautausmaalla Normandiassa Ranskassa.

Sotaisa ihmisluonto vai epäonninen historia?

Sotimista pidetään joskus ihmiselle luontaisena, mutta todellisuudessa lajitoverien tappaminen on suurimmalle osalle ihmisistä vastenmielistä. Siksi Tuntemattoman sotilaan kohtaus Antero Rokasta ampumassa yksin venäläistä vihollisosastoa on erittäin poikkeuksellinen, kirjoittaa antropologi Juuso Koponen.
Katukuva Helsingin Kaisaniemestä liikennevaloissa.

Romaneille rotuerottelu on arkipäivää Suomessa

Suomi on ottanut isoja askelia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon saralla viime aikoina, mutta romanit ovat yhä suomalaisen rasismin sokea kohta, kirjoittaa Leif Hagert.
Vaatteita henkareissa

Vihdoin poliittisia päätöksiä suitsimaan vaatetusalaa

Järjestöjen lobbaus on tuottanut tulosta, sillä Euroopan parlamentti on vihdoin ryhtynyt edistämään kunnolla vaatetusalan vastuullisuutta, kirjoittaa tutkija Outi Moilala.

Näkökulma: Tulosta, ei oletuksia

Ulkoministeriön teettämän arvionnin ansiosta hallituksella ja eduskunnalla on yhä enemmän tietoa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tuloksista. Käyttäkää sitä, vetoaa Solidaarisuuden viestintäpäällikkö Siru Aura.
Klovneja rivissä

Se olikin vain pilaa – mutta missä menee raja?

Huumori on usein oiva tapa kuvata maailman ja olemassaolon monimutkaisuutta, mutta se ei poista sananvastuuta. Vitseissä on voimaa, ja puhujan on kyettävä seisomaan vitsinsä takana, kirjoittaa Marianna Keisalo.

Kun algoritmi otti meistä vallan

Sosiaalinen media tekee ajastamme yhä tehokkaammin "faktojen jälkeistä". Maailman muuttavat kuitenkin lopulta ne, jotka puhkaisevat oman somekuplansa ja kuuntelevat muitakin kuin samanmielisiä, kirjoittaa Ari Turunen.

Väestökehityksen ääripäät: tuplaajat ja kutistujat

Suomen kaltaisissa maissa pähkäillään syntyvyyden vähenemisen kanssa, mutta monissa muissa maissa asukasluku tulee kaksinkertaistumaan vuoteen 2050 mennessä.