Näkökulmat

Artikkeli: Uutta Nokiaa rakentamassa

27.10.2003 Avoimeen lähdekoodiin perustuva ohjelmistoyrittäjyys voisi olla Suomen seuraava, suuri menestystarina, jos vain olemme ajoissa liikkeellä, uskoo SOT-ohjelmistotalon toimitusjohtaja Santeri Kannisto. Teknisesti meillä on hyvät lähtökohdat - ja onhan Linux suomalainen keksintö.

Artikkeli: Turun kaupungin Linux-kokemuksia puitiin seminaarissa

23.10.2003 Turun kaupungilla oli lokakuussa 2003 käsillä tärkeä päätös siitä, käyttäisivätkö sen 13 000 työntekijää jatkossa tietokoneissaan Windows-pohjaista käyttöjärjestelmää vaiko Linuxia. Testauksen pilottivaihe nosti Turun maailmankartalle ja puhutti myös seminaariväkeä Vaasan "Vapaat ohjelmistot ja tekijänoikeus" -seminaarissa.

Internet luo järjestöille uusia toimintamalleja

Internet on 1990-luvun lopulta alkaen muuttanut kansalaisjärjestöjen toimintaympäristöä ja tehnyt mahdolliseksi muun muassa sosiaalifoorumien järjestämisen. Verkossa valtamedialle voi nyt perustaa vaihtoehtoisia julkaisuja sielläkin, missä ei ole rahaa massiivisten laitteiden hankintaan. Internet-aika on synnyttänyt myös kokonaan uusia toimintamalleja, pohtivat espanjalaiset netti-aktivistit Maailman sosiaalifoorumissa tammikuussa.

Suomalaisnuorissa sekä kriittisiä että laiskoja kuluttajia

Suomalaisille nuorille merkkituotteet ovat tärkeitä, mutta he myös kokevat syyllisyyttä epäeettisistä vaateostoksista. Tutkijan mukaan Suomessa ollaan vielä kaukana amerikkalaisesta brändi-intoilusta, ja 10-20 prosenttia nuorista kapinoi ylikansallisia tuotemerkkejä vastaan suosimalla esimerkiksi Reilua Kauppaa tai luomutuotteita. Nuorten kuluttamista pohdittiin Vision brändi-seminaarissa perjantaina.

Voittajan totuus ja globaali vastavoima

Nuorten filosofiatapahtumassa Helsingissä keskusteltiin sunnuntaina 18.1. muun muassa totuudesta ja historiasta. Loppuuko historia siihen, että valtakulttuurien arvoista tulee pysyvä maailmantila? Tätä pohdittiin Susanna Lindbergin alustamassa keskustelussa ”Historian loppu”.

Reilun matkailun ja käsityötaiteen yhtymäkohtia Namibiassa

Reilun matkailun ajattelu etenee Namibiassa ja rikas käsityöperinne on löytämässä markkinansa turistien reiteillä. Näin todetaan tiistaina 13.1. julkistetussa kirjassa Helsinki-Opuwo-Helsinki, jonka on toimittanut Satu Miettinen. Käsitöiden markkinointi turisteille hyödyttää monesti turismin suurista rakenteista syrjään jääviä paikallisia.

Helsinki-prosessilla on kunnianhimoiset tavoitteet

Demokraattisempaa globalisaatiota edistävän Helsinki-prosessin alkamisesta tuli joulukuun alussa kuluneeksi tasan vuosi. Teemaryhmät ovat tähän mennessä kokoontuneet kerran ja pohtineet mm. rauhanprosesseja, globaalia taloutta ja turvallisuuskysymyksiä. Kritiikkiä prosessille on tullut kansalaisjärjestöiltä, jotka toivoisivat enemmän poliittista sitoutumista julkilausumien tueksi.

WSIS: Kansalaisyhteiskuntien visio tähtää tulevaisuuteen

Geneven WSIS-kokoukseen osallistuneet kansalaisjärjestöjen edustajat julkistivat kokouksen päätöspäivänä torstaina oman, kansalaisyhteiskunnan julistuksen. Se tähtää tulevaisuuteen ja painottuu tekniikan sijasta yhteiskunnalliseen oikeuden- mukaisuuteen, ihmisoikeuksiin ja tiedon julkisuuteen. Tampereen yliopiston kansainvälistä tietoyhteiskuntaohjelmaa vetävä professori Nordenstreng luonnehti julistusta tuoreeltaan paremmaksi kuin hallitusten hyväksymä periaatejulistus.

Journalismi kriisialueilla kysyy viekkautta ja tuuria

Uutisoinnin objektiivisuuteen ja tasapuolisuuteen vaikuttavat kriisialueilla usein käytännön olosuhteet pikemmin kuin tietoiset valinnat, voi päätellä israelilaisen Menachem Hadarin ja Jyrki Saarikosken kokemuksista.

Media ei havaitse konfliktia, kun se on liian lähellä

Samalla kun Irakin yhteiskunnallisille epäkohdille suodaan rajattomasti palstatilaa, saa oma demokratiamme rappeutua kenenkään älähtämättä, huomauttaa Annika Sandlund Media ja poliittinen konflikti -seminaarissa.

Vastuu ei jakaudu tasapuolisesti ilmastopolitiikassa

Ilmastomuutos ei kohtele maailman maita yhtäläisesti. Kaikkein heikoimmassa asemassa ovat kehitysmaat, joista moni sijaitsee luonnonmaantieteellisesti herkillä aluilla ja joilla ei ole riittävää tekniikkaa ja taloudellisia resursseja kohdata ilmastomuutoksen aiheuttamia haittavaikutuksia. Myöskään ilmastopolitiikka ei täytä tasapuolisuuden kriteereitä

Kolmannes maahanmuuttajista työttömiä

Edes tohtorin titteli ei auta maahanmuuttajaa etenemään hanttihommista oman alan töihin.

Maahanmuuttaja kokee ay-toiminnan riskinä

Verkottuminen olisi ainoa keino vastustaa mielivaltaa työelämässä, mutta seuraamusten pelko tekee useimmista yksinäisiä taistelijoita.

Costa Ricassa taistellaan saavutettujen etujen puolesta

Costaricalaiset eivät halua seurata muiden Latinalaisen Amerikan maiden jalanjäljissä yksityistämisen tiellä.

Uuden liittoutuman metsästys

Huolimatta näennäisistä eroista, ammattiyhdistysliike ja uudet kansalaisliikkeet ovat usein yhteisellä asialla. Uusliberalistinen talouspolitiikka ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion puolustaminen ovat vahvasti esillä sekä ammattiyhdistysliikkeessä että uusissa kansalaisliikkeissä. Maailman sosiaalifoorumit ovat toimineet yhdstävänä keskusteluareenana.

Ammattiyhdistysliikkeen ja maahanmuuttajien suhteet puntarissa

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen SASKin Solidaarisuuspäivät Lahdessa 5.-6.4. keskittyvät pohtimaan ammattiyhdistysliikkeen ja maahanmuuttajien välistä suhdetta. Ovatko ammattiliitot maahanmuuttajien asialla ja ovatko maahanmuuttajat osanneet turvautua ay-liikkeen tukeen, on solidaarisuuspäivien keskeinen kysymys.

Suosittelemme

Sotilaiden hautoja Ryesin hautausmaalla Normandiassa Ranskassa.
Sotaa pidetään joskus ihmisluonnolle ominaisena, mutta tosiasiassa se on historiallisesti varsin tuore ilmiö, kirjoittaa Juuso Koponen.(Kuva: Aramisse / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Sotaisa ihmisluonto vai epäonninen historia?

Sotimista pidetään joskus ihmiselle luontaisena, mutta todellisuudessa lajitoverien tappaminen on suurimmalle osalle ihmisistä vastenmielistä. Siksi Tuntemattoman sotilaan kohtaus Antero Rokasta ampumassa yksin venäläistä vihollisosastoa on erittäin poikkeuksellinen, kirjoittaa antropologi Juuso Koponen.
Katukuva Helsingin Kaisaniemestä liikennevaloissa.
Romaneja ei usein päästetä baareihin tai kahviloihin Suomessa. Jopa ruokakaupassa asioiminen voi olla hankalaa.(Kuva: Mariano Mantel / CC BY-NC 2.0)

Romaneille rotuerottelu on arkipäivää Suomessa

Suomi on ottanut isoja askelia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon saralla viime aikoina, mutta romanit ovat yhä suomalaisen rasismin sokea kohta, kirjoittaa Leif Hagert.
Vaatteita henkareissa
EU haluaa tehdä vaateteollisuudesta reilumpaa. Yritysvastuun tutkija Outi Moilala uskoo, että Euroopan parlamentin uusi paketti voi toteutuessaan todella parantaa tekstiilityöläisten asemaa.(Kuva: Victor Camillo / CC BY-ND 2.0)

Vihdoin poliittisia päätöksiä suitsimaan vaatetusalaa

Järjestöjen lobbaus on tuottanut tulosta, sillä Euroopan parlamentti on vihdoin ryhtynyt edistämään kunnolla vaatetusalan vastuullisuutta, kirjoittaa tutkija Outi Moilala.
(Kuva: ilquotidianodellapa.it / CC BY-NC-SA 2.0)

Näkökulma: Tulosta, ei oletuksia

Ulkoministeriön teettämän arvionnin ansiosta hallituksella ja eduskunnalla on yhä enemmän tietoa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tuloksista. Käyttäkää sitä, vetoaa Solidaarisuuden viestintäpäällikkö Siru Aura.
Klovneja rivissä
Vitsikkyys ei pyyhi pois sanottua eikä voi vaatia, että vitsi ymmärretään vain ja ainoastaan vitsinkertojan määrittämällä tavalla, kirjoittaa Marianna Keisalo.(Kuva: Bernard Spragg. NZ / CC0 1.0)

Se olikin vain pilaa – mutta missä menee raja?

Huumori on usein oiva tapa kuvata maailman ja olemassaolon monimutkaisuutta, mutta se ei poista sananvastuuta. Vitseissä on voimaa, ja puhujan on kyettävä seisomaan vitsinsä takana, kirjoittaa Marianna Keisalo.
(Kuva: magicatwork / Flickr.com / CC BY 2.0)

Kun algoritmi otti meistä vallan

Sosiaalinen media tekee ajastamme yhä tehokkaammin "faktojen jälkeistä". Maailman muuttavat kuitenkin lopulta ne, jotka puhkaisevat oman somekuplansa ja kuuntelevat muitakin kuin samanmielisiä, kirjoittaa Ari Turunen.
Afrikassa sekä syntyy että kuolee paljon lapsia. Malawilainen Manes Feston ei ehtinyt sairaalaan vaan synnytti tienvarressa kolmoset, joista vain yksi jäi eloon. (Kuva: Travis Lupick / IPS)

Väestökehityksen ääripäät: tuplaajat ja kutistujat

Suomen kaltaisissa maissa pähkäillään syntyvyyden vähenemisen kanssa, mutta monissa muissa maissa asukasluku tulee kaksinkertaistumaan vuoteen 2050 mennessä.