Näkökulmat

(Kuva: Oliver Quinlan / CC BY-NC 2.0)

Näkökulma: Leikkaukset lapsilta ja nuorilta vaarantavat oikeudenmukaisen yhteiskunnan

Julkisen talouden leikkaukset kohdistuvat voimakkaasti nuoriin ikäpolviin, vaikka lapset ja nuoret tarvitsevat yleensä aikuisia enemmän julkisia palveluita, kirjoittaa Esa Iivonen.
(Kuva: ecks ecks / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Sodanlietsonnan sijaan tarvitaan rauhanlietsontaa

Jos halutaan rauhaa, tulee rakentaa rauhaa – ei sotaa, kirjoittaa Sadankomitean pääsihteeri Anni Lahtinen.
(Kuva: Peter Murphy / CC BY-ND 2.0)

Näkökulma: Liiketoiminta vakauden edistäjänä

Konfliktisensitiivisessä liiketoiminnassa yritys menestyy paremmin ja myös paikallisen väestön hyvinvointi kasvaa, kirjoittaa Aino Friman.
Filippiinien pääkaupunkialueella sijaitseva Makatin liikekeskus ja hökkelikylä sen edessä kuvastavat yhteiskunnan eriarvoisuutta. Tulevaisuus pelottaa monia, mikä heijastui presidentinvaalien tulokseen. (Kuva: IPS)

Pelko hallitsee maailmaa

Muun muassa pelko työpaikkojen menetyksestä ajaa ihmiset Donald Trumpin ja Rodrigo Duterten kaltaisten poliitikkojen taakse, kirjoittaa Roberto Savio.
(Kuva: Derek Markwell/DFID / CC BY 2.0)

Malin hauras rauha

Malin konflikti on seurausta edellisistä, joita on yritetty ratkaista pääasiassa alueen ulkopuolisten taloudellisia intressejä silmällä pitäen, kirjoittavat Karim Maiche ja Hanna Yikona.
(Kuva: Riikka Haro)

Naisyrittäjä investoi perheen hyvinvointiin

Kehitysmaissa naiset perustavat jo enemmän uusia yrityksiä kuin miehet, kirjoittaa Ulla Sarasalmi.
(Kuva: Tim Abbott / CC BY-NC-ND 2.0)

Näkökulma: Toivon ja kamppailun kaupungit

Kaupunkien slummien pakolaisilta ei puutu ainakaan yrittäjyyttä, kirjoittaa Ugandassa asuva Elli-Alina Hiilamo.
(Kuva: Susana Fernandez / CC BY-ND 2.0)

Näkökulma: Ennaltaehkäisevää ja kestävää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa

Uusille turvallisuusuhkille yhteistä on se, että niitä ei voi torjua kestävästi perinteisin sotilaallisin keinoin, kirjoittaa Sadankomitean varapuheenjohtaja Johanna Kelhu.

Näkökulma: EVA verokeidaspopulistina

Elinkeinoelämän valtuuskunnan pamfletti verokeidasmyyteistä sortuu olkinukkeargumentteihin, virheisiin ja sumeaan logiikkaan, kirjoittaa Lauri Finér.
(Kuva: Keoni Cabral / CC BY 2.0)

Sukupuoli on arka paikka

Meistä jokainen nyökyttelee päätään, kun kuulee, että kehitysmaissa kannustetaan tyttöjä kouluun, mutta jos joku tulisi meidän maahamme kertomaan, että sukupuolirooleja pitäisi muuttaa, sitä ei purematta nieltäisi, kirjoittaa Teija Laakso.
Intian Kašmirissa nähtiin kesällä 2010 harvinainen toimittajien mielenosoitus sananvapauden puolesta. (Kuva: Athar Parvaiz / IPS)

Vallan vahtikoiralla on monenlaisia kahleita

Lehdistön tukahduttaminen murentaa myös päättäjien vallan perustaa, muistuttaa Farhana Haque Rahman.
(Kuva: Lyydia Mäkinen)

Näkökulma: Kehityshaasteena vanhempien asenteet

Nepalin opettajien ongelmat poikkeavat Suomesta: vanhemmat eivät aina päästä lapsiaan kouluun, koska työnteko koetaan hyödyllisemmäksi, kirjoittaa Lyydia Mäkinen.

Näkökulma: Papuan metsät rosvotaan veroparatiisien ja kikkailun avulla

Näennäisesti tappiota tuottavat Papua-Uudessa-Guineassa metsänhakkuualalla toimivat firmat syyllistyvät satojen miljoonien eurojen veronkiertoon, selviää Oakland Instituten raportista.
(Kuva: Wisconsin Department of Natural Resources / CC BY-ND 2.0)

Jokainen suomalainen rahoittaa ilmastonmuutosta – tietämättään

Nykyiset eläkkeemme, henkivakuutuksemme ja kuntiemme sijoitussalkut pyörittävät myös fossiilisen energian koneistoa, kirjoittaa ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle.
Vihreä kupla
(Kuva: Keoni Cabral / CC BY 2.0)

Kansalaisyhteiskunta ja johdonmukaisuus Suomen kestävän kehityksen lippulaivoiksi

Suomi on jo ottanut merkittäviä askeleita kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanossa, ja se voisi toimia myös esimerkkinä muille maille, kirjoittaa Jussi Kanner.
(Kuva: dronepicr / Flickr.com / CC BY 2.0)

Panama on oire verotietojen vaihdon ongelmista

Kansalaisjärjestöjen pitkään lobbaama verotietouudistus on jäänyt puolitiehen – kuten moni muukin finanssikriisin jälkeen käynnistetty aloite, kirjoittaa Matti Ylönen.
(Kuva: Hendrik Wieduwilt / CC BY 2.0)

Pelkoa ja vastarintaa Palestiinassa

Rakenteellinen väkivalta ei tapa, ainakaan heti, mutta miehitetyn alueen palestiinalaisille se merkitsee jatkuvaa sortamista ja eriarvoisuutta, kirjoittaa Anna Juhola.
Kpayo-kauppa Beninissä. (Kuva: Shubert Ciencia / CC BY 2.0)

Näkökulma: Beninin laiton bensa

Beninin haurastuneessa valtiossa kaupataan polttoainetta merirosvotyyliin, kirjoittaa Sabine Cessou.
(Kuva: MONUSCO / Abel Kavanagh / (CC BY-SA 2.0)

Burundi: 10 vuoden rauhan jälkeen sisällissodan partaalle

Burundin hallinto on vaientanut opposition lisäksi voimalla maan kansalaisyhteiskunnan, kirjoittaa Ilari Lovio.
(Kuva: Amine GHRABI / CC BY-NC 2.0)

Näkökulma: Tunisia talvehtii, viha muhii

Tunisian sisämaan syrjäseuduilla näköalattomuus ruokkii suuttumusta ja väkivaltaa, kirjoittaa Laura-Mai Gaveriaux.

Suosittelemme

Sotilaiden hautoja Ryesin hautausmaalla Normandiassa Ranskassa.
Sotaa pidetään joskus ihmisluonnolle ominaisena, mutta tosiasiassa se on historiallisesti varsin tuore ilmiö, kirjoittaa Juuso Koponen.(Kuva: Aramisse / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Sotaisa ihmisluonto vai epäonninen historia?

Sotimista pidetään joskus ihmiselle luontaisena, mutta todellisuudessa lajitoverien tappaminen on suurimmalle osalle ihmisistä vastenmielistä. Siksi Tuntemattoman sotilaan kohtaus Antero Rokasta ampumassa yksin venäläistä vihollisosastoa on erittäin poikkeuksellinen, kirjoittaa antropologi Juuso Koponen.
Katukuva Helsingin Kaisaniemestä liikennevaloissa.
Romaneja ei usein päästetä baareihin tai kahviloihin Suomessa. Jopa ruokakaupassa asioiminen voi olla hankalaa.(Kuva: Mariano Mantel / CC BY-NC 2.0)

Romaneille rotuerottelu on arkipäivää Suomessa

Suomi on ottanut isoja askelia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon saralla viime aikoina, mutta romanit ovat yhä suomalaisen rasismin sokea kohta, kirjoittaa Leif Hagert.
Vaatteita henkareissa
EU haluaa tehdä vaateteollisuudesta reilumpaa. Yritysvastuun tutkija Outi Moilala uskoo, että Euroopan parlamentin uusi paketti voi toteutuessaan todella parantaa tekstiilityöläisten asemaa.(Kuva: Victor Camillo / CC BY-ND 2.0)

Vihdoin poliittisia päätöksiä suitsimaan vaatetusalaa

Järjestöjen lobbaus on tuottanut tulosta, sillä Euroopan parlamentti on vihdoin ryhtynyt edistämään kunnolla vaatetusalan vastuullisuutta, kirjoittaa tutkija Outi Moilala.
(Kuva: ilquotidianodellapa.it / CC BY-NC-SA 2.0)

Näkökulma: Tulosta, ei oletuksia

Ulkoministeriön teettämän arvionnin ansiosta hallituksella ja eduskunnalla on yhä enemmän tietoa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tuloksista. Käyttäkää sitä, vetoaa Solidaarisuuden viestintäpäällikkö Siru Aura.
Klovneja rivissä
Vitsikkyys ei pyyhi pois sanottua eikä voi vaatia, että vitsi ymmärretään vain ja ainoastaan vitsinkertojan määrittämällä tavalla, kirjoittaa Marianna Keisalo.(Kuva: Bernard Spragg. NZ / CC0 1.0)

Se olikin vain pilaa – mutta missä menee raja?

Huumori on usein oiva tapa kuvata maailman ja olemassaolon monimutkaisuutta, mutta se ei poista sananvastuuta. Vitseissä on voimaa, ja puhujan on kyettävä seisomaan vitsinsä takana, kirjoittaa Marianna Keisalo.
(Kuva: magicatwork / Flickr.com / CC BY 2.0)

Kun algoritmi otti meistä vallan

Sosiaalinen media tekee ajastamme yhä tehokkaammin "faktojen jälkeistä". Maailman muuttavat kuitenkin lopulta ne, jotka puhkaisevat oman somekuplansa ja kuuntelevat muitakin kuin samanmielisiä, kirjoittaa Ari Turunen.
Afrikassa sekä syntyy että kuolee paljon lapsia. Malawilainen Manes Feston ei ehtinyt sairaalaan vaan synnytti tienvarressa kolmoset, joista vain yksi jäi eloon. (Kuva: Travis Lupick / IPS)

Väestökehityksen ääripäät: tuplaajat ja kutistujat

Suomen kaltaisissa maissa pähkäillään syntyvyyden vähenemisen kanssa, mutta monissa muissa maissa asukasluku tulee kaksinkertaistumaan vuoteen 2050 mennessä.